HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

17.1.2014

Aune Setälä (1906–1996)

Aune Setälä, o.s. Turja

Emäntä, pitokokki, järjestöaktiivi
Syntynyt  
30.6.1906 Lapua
Kuollut  
29.9.1996 Lapua
Lähteet  
Jorma Perälä: Muistoja Aune Setälän elämästä.
http://www.netikka.net/t.erkkila/suku/aune.html
Lapset  
Aino Perälä o.s. Setälä

Aiheeseen liittyvät otsikot

Aune Setälä: Vanhoja maakunnallisia ruokia (reseptejä)

Suuren talon esikoinen

Aune Turja syntyi perheen esikoisena ja hänellä oli neljä sisarusta, joista nuorimmainen kuoli jo puolen vuoden iässä. Aunen syntymäkoti Turja oli iso maatila, jossa omien tilusten lisäksi oli vuokrattuna pappilan maita. Turjassa oli kaksi piikaa ja kaksi renkiä, mutta työtä riitti tarpeeksi myös omille lapsille. Viikonloppuisin ja iltaisin riitti aikaa myös lasten leikkeihin. Esimerkiksi siihen aikaan lapset kävivät luistelemassa kirkonkylän meijerin kohdalle joen jäälle auratulla radalla.

Aunen äiti kuoli 1.1.1918 sen ajan vitsaukseen eli keuhkotautiin. Kun Liisa-mumma kuoli v.1920, joutui Aune 14-vuotiaana ottamaan päävastuun Turjan emännyydestä.

Kansakoulun jälkeen Aune meni oppikouluun yhdessä serkkujensa kanssa ja kävi sitä neljä vuotta. Hyväntuulisena koulutyttönä Aunella oli paljon kavereita, joiden kanssa oli mukava puuhastella kaikenlaista. Pojista oltiin tietenkin kiinnostuneita ja tulevaa aviomiestäkin arvuuteltiin monin tavoin. Aunen kertoman mukaan laskettiin esimerkiksi ohiajavia valkoisia hevosia ja järjestyksessä vaikkapa 16. hevosen ajaja oli tuleva aviomies. Aunen kohdalla näin kuulemma tapahtuikin, sillä kyseisen hevosen ajaja oli muuan Matti Setälä Alapäästä.

"Hyppööaikana" nuoret kokoontuivat usein asemalle "junaa lykkäämään", ja joskus sieltä mentiin nuorisoseuralle tansseihin salaa tai luvalla. Nuorisoseurasta tulikin Aunelle tärkeä paikka 1920-luvulla, koska sieltä löytyi tuleva aviomies. Matti Setälä toimi nimittäin nuorisoseuran puheenjohtajana v. 1923 – 27, ja Aunesta tehtiin samaan taloon pääemäntä nuoresta iästä huolimatta. Naimisiin Aune ja Matti menivät v.1926.

Nuorenparin lyhyt onni

Nuorelleparille ostettiin nykyinen Setälän talo Koskikylästä ja he muuttivat sinne ennen joulua v. 1927. Setälän talo oli rakennettu v. 1883 alun perin myyntitaloksi, jota omistivat mm. Esa Viitala, Annalan tehtailija ja porukka, johon Aunen isälläkin oli osuus. Talon rakentamisen aikaan metsä ulottui talon päätyyn saakka, ja siksi metsänpuoleisen päätyseinän ikkunat oli jätetty tekemättä. Samaan aikaan Tiistenjoelle menevä maantie kulki Setälän pihan läpi seuraillen jokirantaa Haapakoskelle päin.

Aunen ja Matin lapset syntyivät seuraavasti:

  • Aino 1927
  • Liisa 1929–2007
  • Jaakko 1930–2008
  • Jussi 1932
  • Antti 1937

Talvisodan syttymisen jälkeen Aunelta liikeni aikaa myös lottatyöhön. Työ oli tuttua, olihan hän ollut pikkulottana jo tyttösestä lähtien. Nuorisoseuralla muonitettiin junissa kulkevia sotilaita yötä päivää. Matti joutui sotaan vähän myöhemmin ja kaatui Laatokan Pitkärannassa 23.2.1940. Suremaan jäivät lesken lisäksi lapset, joista vanhin oli 12-vuotias ja nuorin 2-vuotias.

Talonpito, lastenhoito ja aviomiehen menetys vaativat Aunelta uskomattomia voimia ja ponnistuksia. Talvisodan aikainen yhteishenki sai kuitenkin ihmeitä aikaan. Maataloustöissä suurena apuna olivat Matti-veli ja läheisen Annalan tehtaan työväki naapureiden ja ystävien lisäksi. Aunella olikin ainainen huoli siitä, mitenkä hän pystyy edes jotenkin korvaamaan auttajilleen suurenmoisen avun.

Setälässä oli sotien aikana evakkoja kerrallaan neljäkin perhettä ja lisäksi nälkäpaossa oleva kaupunkilaisäiti pikku tyttärensä kanssa. Siirtoväestä oli tietysti myös suuri apu tilan töissä. Siinä ohessa piti omat lapset kasvattaa ja opettaa jo pienestä pitäen aikuisten töihin. Aune joutui tietysti itsekin raatamaan miehisissä töissä pitkiä päiviä. Ehkä työnteko tarjosi parasta terapiaa koville koettelemuksille? Tutuiksi tulivat ojankaivuu ja tukinajo kevyemmistä töistä puhumattakaan. Puutetta ei Aunen mukaan Setälässä kuitenkaan koskaan kärsitty.

Maata jälleenrakentamassa

Sotien jälkeen alkoi Suomessa voimakas jälleenrakennustyö. Pahimmat haavat umpeutuivat vähitellen ja elämästä saatiin tukevampi ote. Monet järjestöt ja yhdistykset saivat Aunesta kantavan voiman. Rakkain järjestö, jonka toimintaan hän osallistui, oli varmaankin Kaatuneitten Omaiset, jota hän oli ollut perustamassa ja jonka johtokuntaan hän kuului lähes 50 vuotta.

Lisäksi järjestötyöt mm. silloisessa maalaisliitossa, maatalousnaisissa, Lapuan naisyhdistyksessä, kansakoulun johtokunnassa, 4H-yhdistyksessä, nuorisoseurassa, seurakunnassa ja Erkkilän suvun parissa olivat hänelle erittäin tärkeitä. Monet tunsivat Aunen erityisesti pitokokkina toimimisesta. Hän toimi lukuisten paikallisten ja maakunnallisten juhlien ja tilaisuuksien pääemäntänä vuosikymmenten ajan.

Aivan oman lukunsa muodostavat ne lukuisat vierailut ja tilaisuudet, joita Setälässä on vietetty. Voitaneen todeta, että Setälässä on aina ollut matala kynnys vieraan astua sisälle ja tuvan kurkihirret ovat nähneet rikasta ja juurevaa elämää.

Ansioistaan Aunelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki, lisäksi hän oli Suomen Keskustan kunniajäsen ja Erkkilän suvun suvunvanhin v.1992-1996.

 

(Tiedot isoäidistään kokosi v. 1993 tehdyn haastattelun pohjalta Jorma Perälä. Julkaistu aiemmin Erkkilän sukuseura ry:n jäsentiedotteessa 2012.)

Julkaisuhistoria:

2.12.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tytöt kahvilan edessä

Logot