HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

21.11.2012

Lapuan kellotapuli

Sijaintipaikka  
Lapuan kellotapuli (näytä kartalla)

Lapuan kellotapuli valmistui pitäjän kolmannen kirkon viereen vuonna 1730. Se on Lapuan vanhin julkinen rakennus. Tapulissa on kolme kelloa ja sen seinässä on vaivaispoika.

Kesätapahtumien yhteydessä kellotapulissa järjestetään tapulikahveja.

Lapuan vanhin julkinen rakennus

Kellotapuli valmistui Lapuan kolmannen, vuonna 1650 rakennetun, kirkon viereen vuonna 1730. Rakennusmestarina oli Juho Heikkilä. Tapulista tuli kolmijatkoinen. Kaksi alinta osaa tehtiin nelikulmaisiksi, mutta ylimmästä osasta tuli kahdeksankulmainen. Sen huippuun kiinnitettiin pallo ja riuku, joka päässä oli vielä rautapeltinen viiri. Viiriin laitettiin valmismisvuosi 1730.[1]

Vain kuuden vuoden jälkeen tapuli jouduttiin laudoittamaan uudestaan. Sen jälkeen tapuli maalattiin punaiseksi vuonna 1738.[2]

Perusteellisempia korjauksia tehtiin 1770–1780-lukujen taitteessa. Rakennusmestariksi valittiin torppari Mikko Kero. Hän oli kuitenkin kallis mies, ja pitäjän miehet nikottelivat kustannuksista. Niinpä kirkkoherra Isak Lithovius lupasi Kerolle vapaan ylläpidon, jolloin tämä tyytyikin 4 kuparitaalariin päivässä alkuperäisen 6 taalarin sijasta. Korjauksen jälkeen tapulin maalasi Juho Kero.[3]

Seuraavan kerran tapulia korjattiin perusteellisesti viidennen kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1839. Kivijalkaa nostettiin, kehikko kengitettiin kahdella uudella hirsikerralla. Koko yuli kerros ja huippu rakennettiin uudelleen, samoin ovet, luukut, katto, vuoraus ja rännit uusittiin. Rakennusmestarina oli talollinen Jaakko Lauttamus.[4]

Viimeisin suurempi huoltotoimenpide oli tapulin katon tervaus kesällä 2012.[5]

Tapulin kolme kelloa

Kellotapuliin hankittiin kaksi kelloa, joista ensimmäinen Gerhard Mejerin Tukholmassa valama asennettiin paikoilleen vuonna 1725 ja toinen ennen vuotta 1735. Kolmas kello ostettiin vaasalaisen kauppiaan Petter Granbergin välityksellä Tukholmasta, kun kirkonkokouksen enemmistö halusi ostaa vielä yhden suuremman kellon.[6]

Vuonna 1826 renki Juho Lind ja sepä Antti Rinta soittivat luvatta isoa kelloa vuonna 1826 niin lujasti, että se meni rikko. Kun myös pieni kello oli särkynyt, molemmat valettiin seuraavana vuonna Tukholmassa.[7] Noin 780-kiloiseen isoon kelloon valettiin teksti: "Guten ap Sven Arvid Bremer Stockholm 1827. Väg. 4 Skepp. 12 Lisp. 5 Mark." Toisella puolella lukee: "Lapuan Emäkirkon seurakunnan kirkon kello Vasan länissä".[8]Pieneen 307 kilon kelloon kirjoitettiin: "Lapuan emäkirkon seurakunnan kirkonkello Vasan länissä. Valettu 1827 Stockholmisa."[9]

Ainoa alkuperäinen kello vuodelta 1724 halkesi vuonna 1856. Uusi valu tehtiin Tukholmassa. Kellossa lukee: "Jumalan kunniaksi Lapuan emäkirkon seurakunnan palvelukseksi uudesta valettu Joh. A. Bäckmanilta Stukholmisa. Silloin olivat kirkkoherran P. C. Chydenius, Kappalainen C. V. Litzell, pitäjänapulainen N. G. Malmberg, kirkkoherranapulainen F. J. Chydenius ja lukkari J. G. Nekander, kirkkovärdi G. Leskelä. Kuulkaat kaikki kansat: Näin sanoo Herra: pyhittäkät Sabbathin päivää niinkuin minä teidän isillenne käskenyt olen Micha 1:2. Jerem. 17.22. Kaikkein ihmisten pitää kerran kuoleman, mutta sen jälkeen Duomio."[10]

Lapuan seurakunnassa oli 1800-luvun lopulta lähtien vakituinen kellonsoittaja. Kun kellonjensoitto muutettiin vuonna 1972 puoliautomaattiseksi, soittajan ei enää tarvinnut kiivetä tikapuita tapuliin, vaan soittaminen onnistui painamalla nappia kirkon sakastissa tai kirkkoherranvirastossa.[11]

Hautajaisten keskeinen näyttämö

Kellotapulilla on ollut keskeinen merkitys lapualaisessa hautajaiskulttuurissa. Perinteisesti vainajat siunattiin yhteissiunauksella kirkkopihassa sunnuntaisin ennen jumalanpalvelusta. Tällöin siunaava pappi otti hautajaissaaton vastaan kirkkosillan tai jokitien luona ja johdatti sitten arkun ja saattoväen tapulin "uukkongin" läpi kirkkomaalle. Tapuliin oli tätä varten rakennettu pariovet kahdelle sivulle, jotta läpikulku olisi mahdollinen.[12]

Ruumiinsiunausten siirryttyä hautausmaalle, siunauskappeliin tai kirkkoon tapuli jäi käyttämättömäksi varastotilaksi. Siellä säilytettiin mm. Kirkonkylän ruumisvaunuja.

Kesällä 2008 tapulissa alettiin järjestää kesäisiä kahvituksia tapahtumien yhteydessä. Ensimmäisen kerran tapulikahvila toimi 6.7.2008.

Julkaisuhistoria:

18.10.2012   Versio 1   AdminMuseo
21.11.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon joukko mahdollisesti M. F. Talvitiessä

Logot