HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

7.10.2013

Arnold Rüütel: Suojelijan puhe Lapuan VI Urkufestivaalilla 22.9.2013

Lapuan VI Urkufestivaalin suojelijan, Viron entisen presidentin Arnold Rüütelin puhe Urkufestivaaleilla 22.9.2013

Presidentin viron kielellä esittämän puheen esitti suomeksi Kari Nirha.

Puhe suomeksi

Hyvät läsnäolijat. Hyvät naiset ja herrat.

Tämän festivaalin suojelijana on minulla suuri kunnia ja ilo lausua tämän konsertin avajaissanat.

Kautta aikojen on musiikilla ollut kaikille kansoille kulttuurissa tärkeä paikka. Tämä festivaali painottuu urkumusiikkiin.

Virossa, kuten Suomessakin on luotu ja soitettu kaunista urkumusiikkia. Urkutaiteilija Ene Salumäe, toimii tämän festivaalin aikana Estonia poikakuoron sästäjänä.

Kaikkein suosituin musiikin laji on virolaisille kuitenkin laulu, erityisesti yhdessä laulaminen. Virolaiset ovat aina uskoneet että yhdessä laulamisessa on voimaa.

Laulaminen on tärkeä instrumentti kansallisen yhteistunteen muodostumiseksi ja ilmaisemiseksi. Turhaan ei sanota, että virolaiset lauloivat itsensä kansakunnaksi.

19. vuosisadan puolivälistä alkaen on laulujuhlista Virossa tullut yksi tärkeimmistä kansallisen itsetunnon muovaajasta. Laulujuhlat läpi aikain myrskyjen saatossa niistä huolimatta, pysyneet elinvoimaisina tähän päivään saakka ja tapahtumana se on päässyt UNESCO:n ihmiskunnan henkisen perinnön kirjoihin.

Yhdessä laulaminen on osoittautunut kautta historian elintärkeäksi voimanlähteeksi, se itse asiassa auttoi kansakunnan pysymään hengissä, pysymään kansakuntana.

Laulujuhlilla oli näet tärkeä osa erään vieraan vallan aikana, ja erityisesti itsenäisyyden palauttamisen aikana. Se tunnetaan maailmanlaajuisesti nimeltä "laulava vallankumous".

Mutta musiikin viehätys ja voima on ennen kaikkea sen kyky ylittää esteitä kasnsojen välillä, ja myös valtioiden ja aikakausien rajoja. Musiikki on kansainvälinen kieli.

Suomen ja Viron musiikissa on eri aikoina ollut paljon yhteistä, mutta kaikkein erityisin merkitys on sillä, että molempien maiden kansallishymnissä on sama melodia, jonka säveltäjällä Paciuksella on suomen-ruotsalaiset juuret.

Laulu on kaikein ihmisläheisin musiikin laji, silti, kaikkein ihaninta musiikkia loihtivat ilmoille urkusävelet.

Urut tulivat meille kristillisen kirkon kautta. Läpi vuosisatojen, on kirkkomusiikki luonut ihmisille turvallisuutta ja varmuuden tunnetta elämään.

Virossa on rakennettu myöskin kotiurkuja. Tunnetuimmat urkumestarit Virossa olivat Kriisa -veljekset Võrumaalta. 19. vuosisadan lopulla löytyi kotiurkuja lähes jokaisessa kunnianarvoisassa Viron perheessä.

Nykypäivän kiireessä elämänmenossa on tärkeää ottaa aikaa arki-kiireestä ja keskittyä arvoihin, jotka rikastuttavat meitä henkisesti, virkistävät sieluamme ja ajatuksiamme.

Myös muuttuvassa maailmassa on korvaamattomia elämänarvoja. Kun kunnioitamme näitä arvoja, saavutamme sisäisen rauhan ja tasapainon itsellemme sekä varmistamme turvallisen elämän jatkuvuuden seuraaville sukupolville.

Lapuan Urkufestivaaleissa yhdistäytyvät ihmisen ääni ja urkumusiikki. Täällä esiintyvät yhdessä kolmen eri maan ja sukupolven muusikot – Suomen sinfoniaorkesteri ja solistit, amerikkalainen urkusoittaja sekä kansallisooppera Estonian poikakuoro Virosta.

Kiitos kaikille festivaalin järjestäjille ja esiintyjille, toivotan yleisölle edelleen unohtumattomia musiikillisia hetkiä.

Puhe viroksi

Head koosolijad. Daamid ja härrad.

Mul on suur au ja suur rõõm tänase ürituse patroonina öelda festivali avasõnad.

Kõigi rahvaste kultuurides on läbi aegade olnud oluline koht muusikal. Tänane festival keskendub eeskätt orelimuusikale.

Eestis nagu Soomeski on läbi aegade loodud ja mängitud kaunist orelimuusikat. Orelikunstnik Ene Salumäe  esineb Estonia poistekoori saatjana ka käesoleval festivalil.

Kuid kõige populaarsem muusikavaldkond eestlaste jaoks on siiski olnud laul, ja just ühislaulmine. Eestlased on uskunud, et lauludes on vägi.

Laulmine on olnud vahend ühistunde loomiseks ja väljendamiseks. Asjata ei öelda, et eestlane on enda laulnud rahvaks.

Alates 19. sajandi keskpaigast on üheks peamiseks rahvusliku eneseteadvuse kujundajaks ja kindlustajaks Eestis saanud laulupidu. See on läbi ajalootormide püsinud elujõulisena tänaseni ning jõudnud sellisena UNESCO inimkonna vaimse pärandi esindusnimestikku.

Aegade sidet ja rahva ühtehoidmist väljendav ühislaulmine osutus erinevate võõraste ülemvõimude ajal tugevaks elujõu allikaks, mis aitas rahvana püsida ja endaks jääda.

Ühislaul poliitilistel massiüritustel oli lahutamatu ka taasiseseisvumis-liikumisest, mida tuntakse maailmas kui laulvat revolutsiooni.

Kuid muusika võlu ja jõud seisneb ka tema võimes ületada rahvusbarjääre, samuti riikide ja ajastute piire. Muusika on kõige rahvusvahelisem keel.

Eesti ja Soome muusikas on eri aegadel olnud mõndagi ühist, kuid kõige märgilisema tähendusega on see, et mõlema maa riigihümnil on ühine meloodia, mille autor on soomerootsi juurtega helilooja Pacius.

Laul on kõige inimlikum muusika. Kõige jumalikumat muusikat suudavad sünnitada aga orelihelid.

 Orel jõudis meieni kristliku kiriku kaudu. Püsides läbi sajandite, on vaimulik muusika andnud inimestele kindlus- ja turvatunnet. 

Kuid Eestis on ehitatud ka koduoreleid. Tuntuimad orelimeistrid olid Võrumaal Rõuge vallas tegutsenud vennad Kriisad. 19. sajandi lõpus oli koduorel pea igas edasipüüdlikumas eesti peres.

Tänapäeva kiires elurütmis on tähtis võtta vahel aeg maha, eemalduda argi-askeldustest ning keskenduda sellistele väärtustele, mis meid emotsionaalselt rikastavad, meie vaimu kosutavad ja mõtteid maistest asjadest kõrgemale tõstavad.

Ka muutuvas maailmas on asendamatuid eluväärtusi. Neid, mida austades saavutame rahu ja tasakaalu, tagame elu järjepidevuse ja turvalise tuleviku  järgnevatele põlvedele.

Lapua orelifestivalil ühinevad inimhääled ja orelimuusika. Ühtlasi saavad siin kokku kolme maa erinevate põlvkondade muusikud – Soome sümfoonikud ja solistid, Ameerika orelikunstnik ning Estonia poistekoor Eestist. 

Tänan kõiki festivali korraldajaid ja esinejaid ning soovin kuulajaile unustamatuid muusikalisi hetki.   

Julkaisuhistoria:

4.10.2013   Versio 1   AdminMuseo
7.10.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Tältä sinulta sitä puhetta on hankala löytää! Mitenkäköhän??
Kari Nirha
2013-10-17 23:36:45
Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Mahdollisesti Orisbergin maamieskoululaisia

Logot