HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

7.7.2014

Kaisa Ikola: Lapualainen kökkähenki

Lapualainen kökkähenki

”Kökkä” on niitä harvoja murresanoja, joka tarttuu hyvin nopeasti muualta tulleenkin puheeseen hänen asuttuaan jonkin aikaa Lapualla. Kökkä-sanaa nimittäin käytetään mielellään ja usein, sillä sen avulla saadaan aikaan ihmeitä: pyöritetään tuhansien henkien yleisötilaisuuksia, rakennetaan kesäteatteri, pienimmilläänkin vähintään valetaan yhden navetan perustukset.

Talkoot ovat kuuluneet kautta aikojen suomalaiseen kulttuuriin, mutta kaupungistumisen myötä ne ovat muuttuneet katoavaksi kansanperinteeksi. Mitäpä kerrostalossa tiedettäisiin naapurien asioista. Maalla talkoohenki sen sijaan elää –– ja jostakin syystä juuri Lapua otetaan usein esimerkiksi, kun puhutaan talkoista, lapualaisittain kökästä. Lieneekö asiaan mitään vaikutusta sillä, että lapualaiset eivät ole yleensäkään ensimmäisinä laittamassa kynttiläänsä vakan alle…

Kökän lainalaisuudet

Kökän perusperiaate on, että kökkijät uhraavat vapaaehtoisesti omaa aikaansa tietyn työn toteuttamiseksi ilman palkkaa. Kökkää tekee myös palkansaaja, joka hoitaa ylimääräisiä työtehtäviä vaati-matta niistä erillistä korvausta. Toisaalta kökällä voidaan hankkia tulojakin, mutta silloin siitä netto-aa kökkäväen oma yhdistys tai yhteisö, ei kukaan yksityinen.  

On myös joitakin muita ehtoja, jotka tekevät kökästä kökän. Ensinnäkin kökkään tulevista ihmisistä täytyy voida puhua monikossa. Yksin omakotitalonsa ikkunoita pesevä vanhus ei ole kökässä. Mutta jos hänen naapurinsa näkee pesijän uupuvan ja tulee apuun, hän voi mainita olleensa kökkimässä toiskan isun ikkunoita puhtaiksi.

Toiseksi kökkäväestä täytyy pitää hyvää huolta. Armeija on marssinut vatsallaan kautta aikojen, ja tämä pätee myös kökkijöihin. Kökässä voidaan tarjota ruokaa, mutta yhtä hyvin kökkäväki voi tulla paikalle omin eväin. Kahvia kuitenkin kuuluu saada, tai sitten jokin muu pieni etuisuus, esimerkiksi vapaalippu suureen yleisötilaisuuteen, jonka järjestelyissä on auttamassa. Tärkeintä on kuitenkin se, että kökkä maksetaan luonnossa takaisin. Niinpä kökkimässä ollut voi luottaa siihen, että saa tarvittaessa itsekin apuväkeä paikalle.

Kolmanneksi kökässä täytyy ehdottomasti olla hauskaa. Niska limassa ja hampaat irvessä jokainen voi puurtaa kotonaankin. Kökän luonteeseen kuuluu, että huumori kukkii ja vitsit lentävät. Työ edistyy kuin vahingossa, kun suunsoitto siivittää suoritusta. Parhaimmillaan olo on kökän jälkeen klassisesti väsynyt mutta onnellinen, ja syntynyt yhteishenki kukoistaa vielä pitkän aikaa jälkeenpäinkin.

Lapua toimii kökän voimalla

Lapualla kökkiminen on yhtä luonnollista kuin maitokaupassa käynti. Ainoastaan kökän järjestäjä ja tavoite vaihtelevat. Toiset matkustavat vaivojaan säästämättä Inkeriin auttamaan sikäläisten kirkkojen korjaamisessa, toiset kokoontuvat haravoimaan kotiseutumuseon pihamaata. Suurin osa erilaisista harrastuspiireistä hiipuisikin nopeasti, jos vapaaehtoinen talkootoiminta lakkaisi, jos tekijät pitäisi palkata rahan edestä tai työ jäisi muutaman harvan niskoille.

Valitettavasti nykyajan elämäntyyli on ulottamassa lonkeronsa jo kökkiinkin, niin ettei kovinkaan moni tohdi lähteä esimerkiksi lehti-ilmoituksen perusteella mukaan. Pitäisi aina olla joku joka pyytää… Toisaalta ne, jotka ovat aktiivisia, ovat sitä kovin monella taholla, eivätkä aika ja voimat riitä kaikkeen. Silti Lapua on tohtinut ottaa järjestettäväkseen monia suuria yleisötilaisuuksia nimenomaan kökkäväen uskollisuuteen luottaen. Kökkä on se, joka lapualaista yhteiskuntaa pyörittää.

Kaisa Ikola

Kirjoitus on tilattu vuonna 2003 Sukuja Salon seudulta -nimiseen julkaisuun.

Julkaisuhistoria:

21.7.2013   Versio 1   Kaisa Viitala
7.7.2014   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia ruokailemassa v. 1947

Logot