HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Yrjö Vartio (1897–1953)

Yrjö Erik Vartio

Varastopäällikkö, urheiluvaikuttaja

Syntynyt  
14.10.1897 Nurmo
Kuollut  
3.1.1953 Lapua

Yrjö Erik Vartio (s. 14.10.1897 Nurmo – k. 3.1.1953 Lapua) oli lapualainen varastopäällikkö ja urheiluvaikuttaja. Hän oli Lapuan Virkiän keskeisiä toimijoita ja monikertainen puheenjohtaja. Hän johti SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piiriä ja oli pitkään Suomen painiliiton johtokunnassa.

Puumies, varastopäällikkö ja amerikankävijä

Yrjö Vartio oli syntyi Nurmossa, jossa isä oli kanttori-urkurina. Vartio varttui kuitenkin Lapualla, jonne perhe muutti hänen poikavuosinaan.[1]

Kansakoulun jälkeen nuorukainen etsi elämälle suuntaan Etelä-Pohjanmaan kansanopistosta Ilmajoelta. Avarampia näköaloja tarjosi ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina matka Amerikkaan. Viisi vuotta kului siellä raskaassa työssä, kunnes kotimaa alkoi jälleen kutsua.[2]

Elämänura alkoi lopulta siintää metsäalalta. Vartio pääsi Ähtäriin Tuomarniemen metsäkouluun ja sai sieltä valmistuttuaan töitä kotipaikkakunnalta Timo Myllykankaan puutavaraliikkeestä.[3]

Vuonna 1925 Vartio siirtyi Valtion patruunatehtaalle, jossa hän teki pääasiallisen työuransa varastopäällikkönä. Kun nämä tehtaan toiminnot siirrettiin vuonna 1946 Jyväskylään, Vartio meni Kurikkaan Velsa oy:n ostopäälliköksi. Patruunatehtaan toimintojen palattua Lapualle hän tuli kuitenkin vanhoihin tehtäviinsä Lapualle.[4]

Yleisurheilija ja keskeinen järjestömies

Urheilun pariin Vartio etsiytyi jo nuorukaisena. Hän oli erityisen hyvä yleisurheilija ja moniottelija. Heittolajeissa hän oli piirinennätysmies useita vuosia.[5]

Urheilutuloksissa Vartion sanottiin aloittaneen kokonaan uuden kauden Lapualla. Hän voitti pitäjän urheilukuninkuuden useaan kertaan ja sai omakseen Lauri Sarparannan ja Jussi Talvitien lahjoittaman kiertopalkinnon.[6]

Vartio sai kehotuksen valmistautua vuoden 1916 Berliinin olympialaisten 10-otteluun, mutta ensimmäinen maailmansodan vuoksi kisat jäivät pitämättä. Urheilu-ura jatkui Amerikassakin, jossa Vartio pärjäsi hyvin monissa kilpailuissa.[7]

Omaa uraa merkittävämmän saran Vartio teki urheilun järjestötehtävissä. Hän oli Lapuan Virkiän sihteerinä jo 1914–1915 ja uudelleen Amerikan-matkan jälkeen 1922–1924. Puheenjohtajana hän oli 1926–19271938–1945 sekä vielä vuoden 1952.[8]

Vartiosta tuli yksi lapualaisen urheilun keskeisistä vaikuttajista. Hän oli vahvasti mukana Virkiän nostamisessa 1920-luvulla uuteen nousuun. Myös pesäpallon pariin hän innosti lapualaisia jo varhain.[9]

1950-luvun alussa Vartio puhui innokkaasti keskusurheilukentän puolesta ja piti sitä osana sotien jälkeen lisääntynyttä sosiaalista huoltoa. Kilpaurheilijoita hän piti ”majakkavaloina, jotka sitten vuorostaan vetävät ympäristöään mukaan”.[10] Vartio johti sitten urheilukentän rakennustoimikuntaa.[11]

Maakunnallinen ja kansallinen urheiluvaikuttaja

Tarmokas ja selkeäsanainen mies huomattiin pian myös SVUL:n piirissä. Hänet valittiin piirin johtokuntaan vuonna 1925 ja jo seuraavana vuonna sen varapuheenjohtajaksi. Vuodesta 1947 saakka hän toimi piirin ansiokkaana ja tasapuolisena puheenjohtajana kuolemaansa saakka.[12]

Vartio oli myös SVUL:n liittohallituksen ja läänin urheilulautakunnan jäsen. Myös Eppujen hallitukseen ja vuodesta 1931 Vaasa-lehden kultamitalilautakuntaan hänellä riitti aikaa.[13]

Vaikka Vartion omat lajit olivat yleisurheilun saralta, hänen järjestöllinen erityisalansa oli paini, olihan Lapuan Virkiä oli ennen muuta painiseura. Hän toimi 14 vuoden ajan Suomen painiliiton johtokunnassa ja sen varapuheenjohtajana.[14]

Vartio oli paljon käytetty painituomari ja joukkueenjohtaja paikallistasolla, SM-kisoissa ja maaotteluissa. Lontoon olympiakisoissa 1948 hän oli Suomen painijoukkueen johtaja. Seuraavissa vuoden 1952 kisoissa Helsingissä hän oli painitoimitsijana.[15]

Kunnan luottomiehenä

Pystyvä urheilumies kutsuttiin mukaan myös muihin yhteisiin tehtäviin. Hänet valittiin kunnanvaltuustoon, ja  vuonna 1933 hänet valittiin jäseneksi Lapuan ensimmäiseen palolautakuntaan. Samana vuonna hän oli mukana toimikunnassa, joka pohti palkansaajien kunnallisen verotuksen epäkohtia. Seuraavana vuonna oli vuorossa lihantarkastamon perustamisen valmistelu.[16]

Vartio oli mukana myös nuorisoseuran toiminnassa.[17] Lyhyen aikaa hän kuului Lapuan suojeluskunnan esikuntaan. Vuonna 1943 huoneenvuokralautakunta aloitti Lapualla Vartion johdolla.[18]

Tunnollinen oikeudenmukaisuuden mies

Yrjö Vartio oli lankonsa Lauri Rintalan luonnehdinnan mukaan ”huolehtiva, kaikki mahdollisuudet huomioonottava ja niihin varautuva. Työssä ja vapaissa harrastuksissa piti kaiken tapahtua ”justihin eikä melkeen” ja tällä äärimmäisellä tunnollisuudella hän jopa turhaankin rasitti itseään.” [19]

”Hän oli ankara ja ehdoton, jonka oli vaikea taipua sovitteluun oikean ja väärän välillä. Kiivaasti ja intohimoisesti oli hän valmis puolustamaan oikeana pitämäänsä, silloinkin, kun hän salassa murehti esim. urheilun rappeutumisilmiöitä, joiden hän tiesi antavan aseet vastustajain käsiin. Tässäkin hän menetteli ”hyvän perheenisän tavoin”, joka koetta salata ja korjata rakkaan lapsensa vikoja.”[20]

Jussi Kanervon luonnehdinnan mukaan Vartio oli ”ehjä luonne, joka ratkaisuissaan pyrki asian ytimeen, pysähtymättä kaavamaisesti väittämään, että puu on aina viheriä ja lumi on aina valkoista.” Hänet tunnettiin oikeudenmukaisena ja veljellisenä urheilumiehenä, johon saattoi aina luottaa.[21]

Yrjö Vartio alkoi tuntea itsensä huonovointiseksi syksyllä 1952. Hänellä todettiin nopeasti edennyt aivokasvain, jota hoidettiin Helsingissä ensin Tilkassa ja sitten Punaisen ristin sairaalassa. Tilanne todettiin kuitenkin toivottomaksi. Vartio kuoli Lapuan kunnansairaalassa vuoden 1953 ensimmäisenä varhaisena lauantai-aamuna.[22]

Urheilun järjestötoiminnan ansioista Vartiolle myönnettiin mm. SVUL:n hopeinen ansiomerkki, Suomen painiliiton hopeinen ansiomerkki sekä SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin kultainen ansiomerkki nro 2. Piiri maalautti hänestä myös muotokuvan, joka sijoitettiin piiritoimistoon.[23]

Julkaisuhistoria:

6.6.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Ville ja Lempi Alasaaren lapsia

Logot