HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

6.7.2013

Jaakko Hissa (1868–1952)

Jaakko Vihtori Hissa

Liikemies, tehtailija, kirjakustantaja
Syntynyt  
11.12.1868 Lapua
Kuollut  
2.10.1952 Lapua

Jaakko Vihtori Hissa (1868–1952) oli lapualainen liikemies, tehtailija ja kirjakustantaja. Hän perusti vuonna 1884 Lapualle Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan, rakensi tiettävästi Suomen ensimmäisen harmonikan ja oli perustamassa useita lapualaisia yhdistyksiä ja yrityksiä.

Onnettomuudet ohjaavat kauppa-alalle

Jaakko Hissa syntyi Lapuan Kirkonkylällä yhteen pitäjän vaikutusvaltaisimmista taloista. Hänen isänsä Kustaa Hissa oli suurtalonpoika ja valtiopäivämies. Isä kuoli Jaakon ollessa vain 7-vuotias, ja kotitalo jäi 11 vuotta vanhemman veljen Hermannin isännöitäväksi.[1]

Nuori Jaakko oli vilkas menijä. Jousiammuntaleikeissä hän sai vahingossa nuolen toiseen silmäänsä, ja menetti koko silmän. Toinen onnettomuus kohtasi 12-vuotiaana, kun hiekkakuorman alle jäänyt lonkka murtui.[2] Hänen vasen jalkansa jäi sen vuoksi arviolta 6–7 cm oikeaa lyhyemmäksi. Ontumisen vähentämiseksi hän käytti aikuisiässä jatkuvasti korkeakorkoista vasenta kenkää.[3]

Kun Jaakko ei onnettomuuksien vuoksi pystynyt raskaisiin maatöihin, maamiehen osa alkoi olla pois laskuista. Mielenkiintoa alkoi syttyä pienimuotoiseen kauppaan, kun Vaasaan muuttanut vanhempi veli Kustaa lähetteli Hissaan pientavaraa myytäväksi. Hissan ovikamarista myytiin ainakin paperitavaraa, kyniä ja almanakkoja.[4]

Kauppa-alan oppia Jaakko Hissa sai myös sisarensa Marian miehen Matti Takalan sekatavarakaupassa tiskipoikana.[5]

Ensimmäinen maaseutukirjakauppias

Oman kirjakaupan Jaakko Hissa avasi naapuritalon Kosolan kauppapuodissa vain 16-vuotiaana. Alaikäisyyden vuoksi asianmukaisen hakemuksen teki isoveli Hermanni, mutta käytännössä Jaakko hoiti kauppaa alusta saakka itsenäisesti.[6]

Painoylihallitus antoi Herman Hissalle luvan kirjakaupan pitämiseen loppuvuonna 1884[7], mutta perimätiedon mukaan kauppa olisi avattu jo syksyllä 1884. Joka tapauksessa Hissan kirjakauppa oli ensimmäinen Suomen maaseudulla. Sen tarjontaan kuuluivat kirjojen lisäksi erilaiset paperitarvikkeet ja myös Lapuaa kuvaavat kuvapostikortit.[8]

Kauppa myytiin täysikäiseksi tulleelle pikkuveljelle vuonna 1890. Samalla suunniteltiin toista myymälään rautatieaseman yhteyteen.[9] Samoihin aikoihin avattiin filiaali Ylivieskassa saakka.[10]

Suomenkielinen kirjallisuus oli vielä kohtuullisen harvinaista ja kallista. Niinpä Hissa aloitti itse kustannustoiminnan. Vuosina 1888–1904 ilmestyi ainakin 19 teosta, osa useampana painoksena.[11]

Hissan kustantamissa teoksissa oli mm. kansanelämän kuvauksia, unienselityskirja ja useita lauluvihkoja. Hän julkaisi useamman teoksen erittäin tunnetulta kansankirjailijalta Pietari Päivärinnalta. Suosituimpia teoksia olivat  ”Sampo. Arpakirja nuorisolle” (1889) ja ”Laulurastas Suomen nuorisolle” (1891). Vuonna 1889 tuli ulos virsikirja ja vuonna 1904 katekismus.[12]

Kirjallisuuden harrastus oli Lapuan ympäristössä kasvussa erityisesti kirjastolaitoksen ja sivistyksellisten yhdistysten myötä. Kannattavan kirjan kustantamisen painosmäärä 1.000 oli kuitenkin hankala saavuttaa. Niinpä Hissa palkkasi kiertäviä myyjiä, jotka matkasivat pieni kirjavarasto matkalaukussaan talosta taloon.[13]

Liikemies ja tehtailija

Jaakko Hissan liiketoiminta alkoi vähitellen laajentua. Jatkuvasti syntyvien uusien kansakoulujen ja kotien kasvaneen elintason tarpeisiin perustettiin harmonitehdas (1890), jossa valmistettiin myös kanteleita ja sitroja. Vähitellen tehdas laajeni huonekalutehtaaksi, jossa tehtiin kaikenlaisia puusepäntöitä ruumisarkkuja myöten.[14]

Jaakko Hissa valmisti myös tiettävästi ensimmäisen suomalaisen harmonikan 1890-luvulla.[15]

Huhtalankosken rannalle Hissa rakennutti sahalaitoksen ja Lapuan naulatehtaan. Hänellä oli Jaakko Hissan vesitehdas (1892), joka oli yksi maan suurimmista virvoitusjuomatehtaista 1890–1900-luvuilla.[16]

Hissalla oli myös melko laajamittaista maatalouskoneiden, polkupyörien, ompelukoneiden ja kellojen myyntitoimintaa. Koneiden myyjinä kiersi useita henkilöitä ympäri Suomea. Hissan suurisuuntaiset Huhdannevan kuivatussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta.[17]

Hissan idearikkautta kuvasivat hyvin paitsi hänen moninaiset liiketoimensa, myös hänen harjoittamansa kaupallinen mainostaminen, missä hän olikin paikkakunnalla uranuurtaja.[18]

Kauppakartanoista konkurssiin

Jaakko Hissan liiketoiminta keskittyi kauppakartanoon nykyisen Kauppakadun ja rautatien pohjoiskulmassa. Hän osti sen 1890-luvulla kauppias Matti Kronqvistilta. Viereiselle tontille Hissa rakennutti Lapuan ensimmäisen kivitalon eli Kivikuppilan. Siinä hän piti ennen ensimmäistä maailmansotaa Lapuan elävät kuvat -nimistä pitäjän ensimmäistä elokuvateatteria, saunaa ja omaa höyryvoima-asemaa.[19]

Sittemmin liiketoiminnan keskipisteenä oli Hissan itse rakennuttama liiketalo Lapuan osuuskaupan ja osuusmeijerin välissä.[20]

Kuten monilla muillakin maaseudun varhaisilla kauppiailla, Jaakko Hissaakin kohtasi konkurssi, toinenkin. Epävakaat rahoitusolot ja vaihtelevat markkinat yhdistettynä pula-aikoihin ja sotiin tuottivat Hissan kaltaiselle monialayrittäjälle ylivoimaisia ongelmia.[21]

Elämänsä viimeiset vuodet Hissa vietti melko vaatimattomissa taloudellisissa oloissa. Hän pyöritti pientä paperikauppaa ja valmisti kesäisin limonadia vielä yli 80-vuotiaanakin.[22]

Paikallisyhteisön palveluksessa

Vaikka Jaakko Hissan keskeinen elämäntehtävä toteutui hänen oman liiketoimintansa kautta, se oli idearikkaudessaan ja uraauurtavuudessaan monessa kohtaa myös merkittävää paikallisyhteisön kehittämisen kannalta laajemminkin.

Hänen yrityksissään on arvioitu olleen yhtä aikaa enimmillään joko noin 60 tai noin 100 työntekijää. Näistä pienempi, Jaakko Hissan pojan tekemä, arvio lienee lähempänä totuutta.[23]

Yhteisistä liiketoimista keskeisimmäksi nousivat Lapuan osuuskauppa ja Lapuan Sähkö Osakeyhtiö, joita Hissa oli perustamassa.[24]

Nuoruusvuosina Hissa oli mukana nuorisoseuratoiminnassa. Hän istui kaksi vuotta maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa 1891–1892, ja oli samaan aikaan yhtenä puuhamiehenä perustamassa Lapuan nuorisoseuraa vuonna 1892.[25]

Kunnallinen luottamusmieshallinto tai yhdistysten johtokunnat eivät olleet Jaakko Hissaa varten. Hän oli kuitenkin perustamassa Lapuan Yhteiskoulua vuonna 1904 ja kuului sen johtokuntaan varajäsenenä 1906–1910.[26]

Jaakko Hissa oli luonteeltaan nopeasti asioille syttyvä ja toimeen tarttuva. Hän oli oivallinen seuramies ja hyvä leikinlaskija. Matti Piuhola kuvasi häntä kovaksi keitetyn liikemiehen sijaan inhimilliseksi humanistiksi, joka piti työväestään hyvää huolta.[27]

Hissan leikkisyyttä kuvaa, että hän tapasi haastaa isännät kauppaansa esittelemään voimiaan painonnostossa. Sylipainissakin hän mieluusti koetteli.[28] Toisaalta hänessä eli syvää uskonnollisuutta, ja hän hän kävi joka sunnuntai kirkossa.[29]

Julkaisuhistoria:

6.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Herättäjäjuhlat Lapuan Karhunmäessä 1917 (P00:2493B)

Logot