HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.7.2013

T. E. Sipilä (1883–1967)

Toivo Ernst Sipilä

Maanviljelijä, taloustirehtööri, luottamushenkilö
Syntynyt  
22.5.1883 Lapua
Kuollut  
5.7.1967 Lapua

Toivo Ernst Sipilä (1883–1967) oli tiisteläinen maanviljelijä, taloustirehtööri sekä kunnan ja seurakunnan luottamusmies. Hän oli Lapuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1923–1926.

Kotitilan uudistusmielinen isäntä

T. E. Sipilä syntyi sukutilalle Lapuan Tiistenjoelle. Hän kasvoi maanviljelykseen, kuten jo moni sukupolvi ennen häntä. Isänsä varhaisen kuoleman vuoksi nuori Toivo joutui kotitalon isännäksi jo 17-vuotiaana. Tila siirtyi hänen omistukseensa kokonaan vuonna 1917.[1]

Suurta 74 peltohehtaarin tilaansa Sipilä viljeli uutterasti ja uudistusmielellä. Jo alkuvuosina otettiin käyttöön vuoroviljelys. Tilasta tuli myös täydellinen maatalouskirjanpitotila.[2]

Erityisesti karjanjalostuksessa tila oli kylän edelläkävijöitä, ja siellä käyskenteli ennen pitkää täysin puhdasrotuinen karja. Metsänhoidossa saavutettiin huomattavia tuloksia mm. ojittamalla vesiperäisiä metsäalueita hyvälaatuisiksi kangasmaiksi.[3]

Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseura palkitsi Sipilän sekä koko maatilakilpailussa että metsänhoidossa.[4]

Kotikylän luottomies

Nuori ja pystyvä talollinen tuli nopeasti vedetyksi mukaan kylän yhteisiin rientoihin. Avuliaasta ja hyväntahtoisesta Sipilästä tuli kyläkunnan luottomies ja edustaja melkein paikkaan kuin paikkaan useaksi kymmeneksi vuodeksi.[5]

Kuten niin monta muutakin, Sipilää ohjasi yhteisille asioille ensimmäisenä nuorisoseura. Tiistenjoen nuorisoseuran johtokuntaan hänet valittiin parikymppisenä. Kahdeksasta johtokuntavuodesta hän oli 3 vuotta puheenjohtajana ja sihteerinä sekä 2 vuotta rahastonhoitajana, hoitelipa kirjastonhoitajankin tehtäviä. Sittemmin hänet kutsuttiin seuran kunniajäseneksi.[6]

Toinen luonteva alkuaikojen järjestö oli Tiistenjoen maamiesseura. Sen johtokunnassa Sipilä oli 10 vuotta, josta 3 vuotta puheenjohtajana, 3 vuotta sihteerinä ja 3 vuotta rahastonhoitajana.[7][8]

Tiistenjoen osuusmeijeri keksi Sipilän 30-vuotiaana vuonna 1913. Siitä alkoi peräti 52 vuotta kestänyt johtokuntakausi vuoteen 1964 saakka. Niistä 48 Sipilä hoiti puheenjohtajan tehtäviä.[9]

Paavolan kansakoulun johtokuntaa Sipilä johti 1922–1952. Hän oli myös pitkän aikaa Tiistenjoen tarkastusyhdistyksen johtokunnassa ja Lapuan osuuskaupan Tiistenjoen sivumyymälän valvojana.[10]

Vuosikymmeniä kunnan ja seurakunnan tehtävissä

T. E. Sipilän tarmokkuus ylsi pian myös oman kyläkunnan ulkopuolelle. Vuonna 1914 hänet valittiin Lapuan seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi ja vuonna 1919 ensimmäiseen kirkkovaltuustoon. Sipilä jätti seurakunnan luottamustehtävät viimeisten tehtäviensä joukossa vasta vuonna 1962. Hän lähestyi silloin kahdeksaakymmentä.[11]

Kun Lapualle perustettiin kunnanvaltuusto, Sipilä tuli valituksi sinne alusta lähtien. Hänen valtuustouransa kesti peräti 37 vuotta 1916–1953. Hän kohosi nopeasti yhdeksi aikansa keskeisimmistä lapualaisista kunnallismiehistä. Hän oli valtuuston puheenjohtajana 1923–1926, sen valmisteluvaliokunnan jäsen sen perustamisesta 1923 lähtien 20 vuotta sekä kunnallislautakunnan jäsen 14 vuotta.[12]

Erilaisia lautakuntatehtäviä Sipilälle kertyi erittäin runsaasti. Toukokuussa 1916 hänet valittiin venäläistä sotaväkeä varten perustettuun majoituslautakuntaan. Verotuslautakunnassa hän oli 8 vuotta, tutkijalautakunnassa 13 vuotta, holhouslautakunnassa 25 vuotta, kouluvaliokunnassa 13 vuotta, kunnallisten ja valtiollisten vaalien lautakunnassa peräti 42 vuotta ja vielä maanviljelysrahaston johtokunnassa 6 vuotta.[13]

Sipilä oli myös Lapuan ensimmäisen palokunnan johtokunnan jäsen vuodesta 1933.[14]

Kunnallisten luottamustehtävien myötä Sipilä meni mukaan Vaasan läänin pohjoisen kansallisliiton piiritoimikuntaan vuodesta 1919 lähtien. Siellä hän otti 1930-luvulla hoitaakseen myös rahastonhoitajan tehtävän. Tiistenjoen kansallisseuran johtokuntaan hän kuului sen perustamisesta lähtien.[15]

Pankin ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa

Oman tilan sekä kylän ja pitäjän luottamustehtävien lisäksi Sipilä teki vielä merkittävän elämäntyön pankki- ja vakuutusalalla. Hänet valittiin vuonna 1918 Lapuan Säästöpankin hallitukseen ja vuodesta 1926 hän toimi sen varapuheenjohtajana.[16]

Kun Tiistenjoelle perustettiin oma konttori vuonna 1929, Sipilästä tuli sen esimies. Tiukan paikan tullen hän joutui toimessaan lainaamaan rahaa omista varoistaankin. Säästöpankkiurasta tuli vuosikymmenien elämäntyö, sillä Sipilä jätti pankkitehtävät vasta vuonna 1954 yli 70-vuotiaana.[17]

Lisäksi toimen miehellä riitti aikaa myös Etelä-Pohjanmaan Säästöpankkiyhdistykselle, jossa hän oli parikymmentä vuotta, siitä 6 vuotta puheenjohtajana. Myös Suomen Maatalous-osakepankin Lapuan konttorin valvojana Sipilä oli 6 vuotta.[18]

Vakuutusalalla Sipilä tuli tunnetuksi valtakunnan mittakaavassa. Hän otti vuonna 1921 vastaan Lapuan ja Nurmon seudun palovakuutusyhdistyksen toiminnanjohtajan/toimitusjohtajan pesti, jota kesti lähes 40 vuotta alkuvuoteen 1961. Sipilän tullessa vakuuttajia oli noin 2000 ja lähtiessä noin 3000. Haasteellisin aika oli Tiistenjoen Topparinmäen suurpalo keväällä 1941.[19]

Palovakuutusyhdistys johti myös valtakunnalliseen vakuutustoimintaan. Sipilä oli Keskinäisen jälleenvakuutusyhtiö Vakavan hallintoneuvoston jäsen 1921–1962, josta varapuheenjohtaja lähes 10 vuotta.[20]

Lisäksi hän oli useita vuosia Vakavan ja Sammon vakuutustariffikomiteoiden jäsen ja Vakuutusyhtiö Auran tilintarkastaja. Vakuutusyhtiö Kalevan asiamiehenä kului 20 vuotta ja Vakuutusyhtiö Auran asiamiehenä vieläkin kauemmin.[21]

Liukasliikkeinen esiintyjä ja periaatteen mies

T. E. Sipilä oli väsymätön ja liukasliikkeinen kulkija. Kokoukset veivät paljon aikaa, lisäksi tulivat erilaiset edustustilaisuudet.[22]

Kun kotitilalta oli Lapuan keskustaan 16 kilometrin matka, Sipilä oli hyvin usein liikkeellä ja hoiti monia asioita samanaikaisesti, varsinkin kun alkuaikoina matkat piti kulkea hevosella tai polkupyörällä.[23] Huikaisevan monilukuisia luottamustehtäviään Sipilä alkoi karsia vasta 70 ikävuoden kynnyksellä.

Sipilässä oli paljon periaatteen miestä. Minkä hän otti tehtäväkseen, sen hän hoiti tinkimättömästi. Luottamustehtävissään Sipilä oli poikkeuksellisen tunnollinen. Monissa toimissa saattoi mennä kymmeniä vuosia ilman yhtään poissaoloa. Yhtä lujana periaatteena oli, että työasioista ei kotona puhuttu.[24]

T. E. Sipilä oli kaikin puolin tarkka ja perusteellinen mies. Oman tilan kirjanpito pidettiin ajan oloon poikkeuksellisen tarkasti. Kiroilua hän ei sallinut itseltään sen enempää kuin perheeltä tai palkollisiltakaan.[25]

”Laiskoja ja varkaita olen elämäni vihannut”, hän sanoi.[26]

Alkoholiin Sipilä ei koskenut lainkaan. Kerrotaankin, että Sipilän viereen oli tungosta tilaisuuksissa, jossa tarjottiin alkoholia, koskapa tämä antoi omansa vierustoverille.[27]

Sipilä oli aina valmis käyttämään puheenvuoroja ja esiintymään. Hänen puheenpartensa oli omalaatuinen ja se hipoi monesti jopa runollisuutta. Hän avusti Vaasa-lehteä vuodesta 1913 lähtien yli puoli vuosisataa. Tästä työstä hänelle myönnettiin Vaasa Oy:n kultainen ansiomerkki.[28]

Vuonna 1947 Sipilä sai maatalousseurojen kultaisen ansiomerkin. Vuonna 1949 hänelle myönnettiin taloustirehtöörin arvo.[29]

Aikalaisarvion mukaan ”kaikin puolin on Sipilä mitä pidetyimpiä ja mallikelpoisimpia ihmisiä”.[30]

T. E. Sipilä kuoli Lapuan paikallissairaalassa 84 vuoden korkeassa iässä.[31]

Julkaisuhistoria:

3.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kaivuutyömaa (P00:2506)

Logot