HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.7.2013

Simo Juhonpoika Tiitu (1687–1743)

Talollinen, kirkkoväärti, lautamies
Kastettu  
25.8.1687 Lapua
Haudattu  
27.2.1743 Lapua

Simo Juhonpoika Tiitu (1687–1743) oli lapualainen talollinen ja kirkonisäntä. Hän oli lautamiehenä 1710–1743 ja edusti pitää mm. valtiopäivämiesvaaleissa ja maakuntapäivillä.

Kotitalon isäntä

Simo Tiitu oli Tiitun talon poika Lapuan Liuhtarin kylästä. Hän tuli kotitalonsa isännäksi isänsä jälkeen vuonna 1709.[1]

Tiitun koko aikuisiän Ruotsi kävi Suureksi Pohjan sodaksi nimettyä sotaa naapureitaan, erityisesti Venäjää vastaan. Isonvihan miehitysaika toi tullessaan katastrofin, kun venäläissotilaat polttivat kaikki Tiitun talon rakennukset ilmeisesti vuonna 1714. Tulen ruuaksi joutui tuvan ja kaksi kamaria käsittänyt asuinrakennus sekä karjapihan puolelta talli, navetta, luhtirati, kaksi saunaa, neljä aittaa, lato ja riihi.[2]

Tiitun nuori isäntä ei kuitenkaan jäänyt paikoilleen, vaan taisteli talonsa uudelleen jaloilleen. Jo vuonna 1719 Tiitu oli pitäjän veronmaksukykyisimpien joukossa.[3]

”Suomen talonpoikien parhaimmistoa”

Ison talon pystyvänä isäntänä Tiitu sai jo nuorena pitäjäläisten luottamusta osakseen. Vain vähän yli 20-vuotiaana hänet valittiin lautamieheksi vuonna 1710. Siitä tuli hänelle puolen elämän mittainen tehtävä, joka päättyi vasta kuolemaan vuonna 1743.[4]

Tiitun talossa alettiin pitää myös käräjiä. Se oli käräjäpaikkana ilmeisesti vuosina 1736–1746.[5]

Lautamiehen tointa seurasi monia muita yhteisiä tehtäviä.  Isonvihan jälkeen Tiitu oli kahden vuosikymmenen aikana jatkuvasti erilaisissa tarkastus-, välitys- ja luottamustoimissa. Huomattavimpia oli pitäjän edustaminen valtiopäivämiesvaaleissa Uudessakaarlepyyssä ja luultavasti myös pikkuvihan aikaisilla maakuntapäivillä Vaasassa.[6]

Vuosina 1723–1724 Tiitu oli yksi neljästä isännästä, jotka vetivät oma-aloitteisesti rajaa Liuhtarin ja Haapakosken välille.[7]

Kuin pitkän luottamusuran kruununa Tiitu valittiin 1730-luvulla kirkonisännäksi.[8]

Erkki Lehtisen mukaan Tiitusta tuli pitäjän keskeisin talonpoikien luottamusmies omana aikanaan, ja arvioi, että ”hän on varmaan edustanut aikanaan Suomen talonpoikien parhaimmistoa”.[9]

Tuntematon Simuna Johannexenpoika

Simo Tiitun persoonasta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista ei juurikaan tiedetä. Edes se ei ole varmaa, millä nimellä aikalaiset häntä nimittivät. Ruodutusluetteloon hänen nimensä kirjoitettiin suomenkielisessä asussa Simuna Johannexenpoika.[10]

Keväällä 1734 Tiitun tiedetään pyydystäneen vanhan karhun.[11]

Omia käräjäjuttuja Tiitulla ei juurikaan ollut, mutta elämänsä loppuaikoina hän ajautui kolmivuotiseen oikeudenkäyntiin Liuhtarin virkatalon haltijaa kapteeni Gustaf Gronowia vastaan, joka havitteli virkataloonsa peltoa, joka kuului Tiituun. Tiitu kuitenkin voitti jutun ja sai pitää peltonsa.[12]

Simo Tiitu kuoli 55-vuotiaana alkuvuodesta 1743.[13]

Julkaisuhistoria:

3.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Juhlatilaisuus Lapuan Nuorisoseuran kentällä 1900-luvun alussa

Logot