HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.7.2013

Paavo Lakaniemi: Lakaluoman koulun historiikki (2000)

Lakaluoman koulun historiikki

Kirjoittanut Paavo Lakaniemi koulun 80-vuotisjuhliin 7.5.2000

 

Kiertokoulun aika Lakaluomalla

Kansakouluasetus annettiin 1866.

Kansakoulujen synnylle Lapualle, kuten muihinkin kuntiin, oli tärkein kunnallishallinnon uudistus 1860-luvun loppupuolella.

Lokakuussa 1868 Lapuan kunnankokous päätti perustaa kansakoulun, joka aloitti vuokratiloissa Alasaaren kiinteistössä 15.elokuuta 1869. Oma talo valmistui syyskuussa 1871.

Muista Lapuan meidän kylälle vaikuttaneista kouluista perustettiin Tiistenjoki 1883, Hirvijoki 1910. Molemmissa näistä on Lakaluomaltakin ollut oppilaita ennen kuin meillä kansakoulu aloitti.

Kiertokoulu oli seurakunnan kirkkoneuvoston toimesta tapahtuvaa toimintaa, jolla oli tärkeä valmistava tehtävä kansakouluun pyrkiviä ajatellen. Kansakouluunmenijöiden piti nimittäin osata lukea. Eikä luku- ja kirjoitustaito ollut ainakaan haitaksi, vaikka ei kouluun olisi pyrkinytkään.

Piirin kirkkoneuvoston jäsen oli velvollinen kylän talollisten kanssa hankkimaan kiertokoulun pitämistä varten huoneen ja kaluston, opettajalle tarvittaessa myös vuokrahuoneen. Opettajan palkka oli 25 tynnyriä viljaa vuodessa.

Kiertokoulussa opittiin sisälukua, ulkolukua, Raamatunhistoriaa, kirjoitusta, luvunlaskua ja kirkkoveisuuta, piristeeksi piiri- ja juoksuleikkejä.

Kiertokoulu hoiti alkuopetuksen aina oppivelvollisuuden alkuun saakka ja syrjäkylillä alakoulun perustamiseen.

Viimeisen kerran kirkkoneuvoston pöytäkirjoissa mainitaan kiertokoulusta 1936: Hilma Kattelus pitää yhdeksän viikkoa kiertokoulua Hirvijoella. Hilma Katteluksen lisäksi kiertokoulun opettajista muistetaan Kreeta Lehtonen, Lyyli Hemminki, Impi Leppänen.

Koulupiirin perustamisongelmat

Lakaluoma mainitaan jo 1900 uusien koulupiirien joukossa ja jälleen 1906. Mutta koulun alkaminen siirtyi ja siirtyi. Syinä olivat koulupiirin pitkänomainen muoto ja kissanhännänveto Rajakosken ja Tampparin välillä. Vuoron perään valittaen kyläkunnat siirsivät koulun alkamista. Tarkastajakin piti molempia tarjottuja koulunpaikkoja sopivina eikä tahtonut ottaa kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta. Viimein kuvernöörin päätöksellä koulun paikkakysymys ratkaistiin Lakaluoman hyväksi.

Syksyllä 1914 tehtiin uusi kouluanomus kunnankokoukselle. Asetettiin toimikunta, jonka tekemän esitys hyväksyttiin.

Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Yrjö Ylitalo, Juho Puukila, Juho Ylikoski, Heikki Kalliokoski, Liisa Kattelus ja Miina Rintaniemi.

Valittu johtokunta osoittautui varsin puuhakkaaksi.Jo maaliskuussa järjestettiin iltama varojen keräämiseksi alkavaa koulua varten. Aluksi kokouksia saattoi olla 3-4 kuukaudessa.

Joulukuussa 1914 tehtiin vuokrasopimus Liisa Perälän kanssa.

Koulun käyttöön vuokrattiin tupa ja kaksi kamaria alakerrasta, kamari yläkerrasta, ulkohuoneita tarpeen mukaan, lehmälle paikka navetasta ja opattajalle saunassakäyntioikeus. Vesi otettiin joesta. Tämä kaikki maksoi 350 mk vuodessa.

Koulu alkuun vuokratiloissa

Syksyllä 1915 koulu alkoi Jaakko Ulvisen toimiessa opettajana, mutta hän ehti toimia vain syyslukukauden, sillä keuhkotauti korjasi hänet 4.1.1916. Kevätlukukauden opetti Aino Jussila.

Seuraava opettaja Pekka Siimestö (1916–1918) oli innokas suojeluskuntamies. Hän osallistui myös Vapaussotaan. Hänen aikanaan saatiin kylätie Lakaluomalta Tamppariin ja edelleen Menkijärvelle. Tätä tietä kutsuttiin kylänväen keskuudessa Siimestön tieksi. Kevätlukukauden 1919 lienee koulua pitänyt Vilhelmi Saimen, koska hänen allekirjoituksensa löytyy Aili Koskelan kevättodistuksesta.

Häntä seurasi Antti Pukkila (1919–1924), joka myöhemmin teki kirkonkylän koululla toimien ansiokkaan elämäntyön opettajana ja kunnallismiehenä. Pukkilan opetusta Lakaluoman koululla seuraamassa käynyt tarkastaja kiitteli sitä innostavaksi, lapsentajuiseksi ja elämänläheiseksi. Näistä kolmesta ensimmäisestä miesopettajasta muistaa Sanni Kotala poikien laulaneen 1920-luvulla kansanlaulun nuotilla: "Siimestön Pekka oli ensimmäinen ja Saimenin Viljami toinen. Pukkilan Antti se Kauhavalta oli kolmas samanmoinen."

Kunta anoi ja sai valtionapua opettajan palkkaukseen. 1917 anomus tihkaisi, kun kunnankokous ei ollut tehnyt päätöstä koulun rakentamisen tarkasta ajankohdasta Lakaluoman koulun osalta. Valtionavun saannin turvatakseen kunnankokous päätti, että kylään rakennetaan koulurakennus,niin että se on valmis syksyllä 1919.

Tonttikysymys ratkeaa

Tonttikysymys ratkesi lopullisesti, kun Lapuan Osuuskauppa lahjoitti kunnalle 1918 Katteluksen niemestä, Lakaniemi-nimisestä palstatilasta "niin suuren maa-alueen kuin kansakouluille vahvistetun asetuksen mukaan niille vähintään kuuluu". Lahjoitus merkittiin kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin valtuuston kokouksessa pöytäkirjaan ja tontti erotettiin kunnan omistukseen. Paikalla käynyt tarkastaja antoi arvostelun lahjoitetusta tontista: "Paikka on sekä kulkuteiden että terveydellisten seikkojen puolesta sellainen, että koko piirissä ei voi näissä suhteissa sellaista olla."

Kunnan muusta vilkkaasta koulurakentamisesta huolimatta koulu valmistui syksyllä 1919.

1920-1930-lukujen koulunkäyntiä

1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki muutti tilannetta. Tähän asti vapaaehtoinen koulunkäynti muuttui pakolliseksi. Pelot siitä, että koulunkäynti edistäisi työn halveksuntaa, talonpoikaisuuden unohtamista tai puoliherraksi kasvamista, alkoivat väistyä.

Varallisuuserojen vaikutusta mahdollisuuteen käydä koulua pyrittiin helpottamaan sosiaalisilla avustuksilla, joiden ohjailussa koulujen johtokunnat olivat avainasemassa. Näistä avustuksista huolimatta ei monilapsisista perheistä kaikki lapset joka päivä, varsinkaan pahoilla talvikeleillä, voineet tulla kouluun, kun kaikille ei ollut kenkiä.

Avustukset annettiin kenkiin, vaatteisiin, silmälaseihinkin ja koulussa jaettaviin leipään sekä maitoon. Kansakouluun tulevia olisi taloissa tarvittu maataloustöissä. Niinpä vuosina 1923–1958 oli kansakoulun kahden ylimmän luokan oppilaille mahdollista antaa 15 ylimääräistä lomapäivää.

Opetus tapahtui yhdysluokkaopetuksena: kun toinen ryhmä oli ns. äänekkäässä opetuksessa, niin toinen teki hiljaisia töitä, työkirjojen teko lähti vähitellen matkaan. Opetusvälineistö oli vielä sangen vähäistä.

Koulupäivät olivat varsin pitkiä ja myös lauantaina työskenneltiin. Viikon koulutuntimäärä yläkoulun puolella oli n.30 tuntia.

Oppiaineina: äidinkieltä (kielioppia, lukukirjaa, ainekirjoitusta,kaunokirjoitusta), uskontoa (Raamatunhistoriaa ja katekismusta), laskentoa, mittausoppia, maantietoa, luonnontietoa, historiaa, käsitöitä, laulua, voimistelua.

Jatko-opetus alkoi Lakaluoman koulussa 1928, se keskeytettiin pulavuosiksi 1932–1934. Samoina vuosina ei valtio myöskään osallistunut koulutarvikkeiden hankintaan. Katteluksen Ville muistelee, että kouluvihkojakin tehtiin kaupastaostetusta tiskipaperista itse. Kunta kehotti kouluja säästäväisyyteen kaikin tavoin. Kouluilla pyrittiin tulemaan toimeen vanhoilla oppikirjoilla.

Kahden naisopettajan(Lempi Jaakkola ja Tilda Lanamäki) jälkeen koulu sai opettajakseen Kalle Ellilän (1927–1942). Häntä luonnehdittiin tempperamentikkaaksi opettajaksi. Hän kuoli armeijan kotirintamatehtävissä 1942.

Kiistan koulupiirin koulunpaikasta hävinneet tampparilaiset, kun omalta kylältä löytyi riittävä määrä kouluuntulijoita, esittivät omaa koulupiiriä perustettavaksi. Päätös tästä syntyi 1929. Tontti ostettiin Juho Koskelalta ja koulu valmistui 1931. Se toimi supistettuna (alakoulun oppilaat alkusyksyn ja loppukevään viikot, 3–6 lk:n oppilaat muun ajan) vuoteen 1958 saakka, jolloin alkoi myös alaluokkaopetus. 1933 valmistui talousrakennus, 1961 lisärakennus ja 1963 vanhan osan peruskorjaus. 1960-luvulla Tampparin koulussa oli oppilaita myös Kuortaneen puolelta. Kun oppilasmäärät 1960-luvun lopulla alkoivat laskea, koulu lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät opiskelemaan 1970 Lakaluoman koululle.

Koko koulun toiminnan ajan toimi opettajana Arvi Kamppinen, suuri persoonallisuus. Anna-Martta Koivisto opetti alaluokkia 1958–1970.

Kun Tamppari erotettiin Lakaluoman koulupiiristä, kunnassa vähän arveltiin, onko alakoulun aloittamiselle Lakaluoman koulussa riittävästi perusteita, mutta päätös kuitenkin tehtiin, eikä turhaan. 1930 uusi, tomera naisopettaja, Taimi Sillanpää, aloitti alakoulun vastavalmistuneessa luokkahuoneessa, joka oli tehty yläkertaan. Samalla oli rakennettu myös toiselle opettajalle asunto. Taimi Sillanpää sivisti kansaa Lakaluomalla aina vuoteen 1968 saakka.

Sotavuodet

Maan selvittyä lamasta ja päästyä hyvään kehitystahtiin olivat edessä uudet koettelemusten vuodet, alkoivat sodat.

Talvisotavuoden syyslukukausi meni opetuksen merkeissä kutakuinkin normaalisti, mutta joulu-helmikuu olivat koulusta vapaata. Opettaja Ellilä oli armeijan tehtävissä. Loppukeväästä oli muutama viikko koulua.

Jatkosodan alkuvaiheissa opettaja Ellilä oli paljon poissa ja hänen vaimonsa Hanna Ellilä hoiteli koulunpitoa. Kalle Ellilä kuoli armeijan tehtävissä helmikuussa 1942. Syyslukauden alusta tuli opettajaksi Eeva Kontola, vuodeksi. Hänen jälkeensä viran sai hoitaakseen Toivo Hulmu, joka jäi 1964 eläkkeelle pitkän, ansiokkaan kansansivistäjän urakan tehneenä.

Uuteen uljaaseen peruskouluun

Sodanjälkeinen voimakas kasvukausi, runsas syntyvyys ja kylään muuttaneet evakkoperheet lapsineen lisäsivät oppilasmääriä ja aiheuttivat lisärakentamisen sekä saneeraamisen tarvetta koululla.

Jo vuosina 1919 ja 1920 koulukeittolatoiminta oli pyörinyt kerätyin varoin, 1946 se alkoi kunnan kustantamana. Talousrakennus valmistui 1949.

Lakaluoman demokraattiset nuoret tekivät kaupunginvaltuustolle 1950 esityksen ammattikoulun perustamisesta Lapualle, mutta samaan aikaan eläteltiin toivoa valtion keskusammattikoulun saamisesta kuntaan, joten anomus ei johtanut sen enempään.

Koulun veden kanssa oli ongelmia.1950-luvun puolivälissä ja 1960-luvun alussa tehtiin vesi- ja viemäritöitä sekä hankittiin vedenpuhdistuslaitteet ruostevetiseksi osoittautuneeseen pihakaivoon.

1960-luvun puolivälissä Lakaluoman Vesihuolto oy:n väliaikainen toimikunta aikoi ratkaista koko kylän ja siinä sivussa koulun vesiongelman. Porakaivo saatiin koulun nurkalle, mutta jatkorakentamisesta ja sen kustannuksista tuli erimielisyyksiä. Vain koulu ja kaksi lähellä sijaitsevaa kauppaa nauttivat tämän runsas- ja hyvävetisen porakaivon antimista, kunnes Lakavesi vesitti senkin toiminnan.

1950-luvun puolivälin tienoilla alakerrassa ollut veistosali muutettiin yläkertaan. Entinen veistosali otetiin luokkaopetuksen käyttöön, olihan se kooltaankin suurempi kuin yläkerran tila. 1960 kunnassa päätettiin, että Lakaluoman koulu tarvitsee opetustilan kolmatta opetusryhmää varten. Piharakennukseen tehtyjen muutostöiden tärkein kohde oli ns. navettaluokan rakentaminen.

Samoihin aikoihin oli yläluokkien oppilasmäärä niin runsas, että osa isommista oppilaista karhattiin Tiistenjoelle saamaan Paavo Portinin rautaista opetusta. Myös Tiistenjoelle perustettu keskikoulu sai yhä useampia kylämme lapsia oppilaikseen.

1961 tuli kolmannen opettajan virkaan Maria Muilu (1961–1964).

1964 Lakaluoman koulun johtokunta anoi koululautakunnalta rahaa englanninopetuksessa tarvittavien kirjojen hankkimimiseen (opetus oli jo muuten aloitettu). Kielteisessä päätöksessään lautakunta toteaa:

  • -vieraan kielen valinta on kunnassa vielä tekemättä (eräillä kouluilla aloiteltiin englantia, toisilla ruotsia)
  • -nykyinen koulun opettaja on väliaikainen,
  • -seuraavasta lukuvuodesta ei tietoa.

Ko. opettaja oli Terttu Satamo.Hän miehineen hoiti lv. 1964–1965 opetuksen 3–4 ja 5–6 luokilla. Martikaiset jatkoivat seuraavan lukuvuoden. Paavo Lakaniemi tuli 1966 syksyllä 5–6 lk:n opettajaksi. Muita viimeisten vuosikymmenten pitempiaikaisia opettajia ovat olleet Maria Haapasalmi ja Tuija Rautakorpi.

1960-luvun puolivälissä kansakoulun 7. luokka muuttui kansalaiskouluksi, joka toimi aluksi keskuskoulun tiloissa ja myöhemmin Mantereen tyhjäksi jääneessä koulussa meidän kylän oppilaiden osalta. Peruskoulun tulon myötä kansalaiskoulusta tehtiin yläaste.

Kiertävä kielenopettaja alkoi vierailla koululla 1968. Lapualla oli muuten päädytty englantiin ensimmäisenä vieraana kielenä, vaikka ruotsillakin oli omat kannattajansa.

Kuusipäiväinen kouluviikko jäi muistojen joukkoon ja uusi, uljas peruskoulu ajettiin sisään mahtavalla mediametelillä 1974.

Periaatteeksi Lapualla otetettiin, että yhdellä opettajalla ei olisi opetettavana kuin korkeintaan kahden vuosiluokan oppilaita. Tiistenjoelle keskitettiin lähiloulujen 5–6 lk:n oppilaat, niin myös meidän. Lakaluomalle jäivät luokat 1–4. Mutta kun sitten eräillä alueemme kouluilla (Paavola, Ylikylä) putosivat oppilasmäärät niin alas, että koulut olivat vaarassa lakkaantua, ne "ottivat" omansa pois. Näin luotu systeemi purkaantui. Samoihin aikoihin oli naapurissa Hirvijoen koulu kuoleentua oppilaiden tilapäisen vähyyden takia. Lakaluoman 5–6 lk:n oppilaiden kuljetus sinne auttoi hoikan paikan ohi ja Hirvijoen koulu porskuttaa edelleen. Hyvää jatkoa vain sinne!

Peruskoulun alettua myös kiertävät erityisopettajat ovat tehneet omaa arvokastatyötään koulumme oppilaiden opiskeluvalmiuksien parantamiseksi.

Lv. 1987–1988 alusta oli oppilasmäärämme, osin paluumuuton ansiosta, kasvanut mahdollistaen kolmannen opettajanviran perustamisen.

Uusi, uljas, kunnostettu oppimisympäristö

Talon ikääntyessä ja vaatimustason kasvaessa tuli lisää saneeraustarpeita ja onneksi myös toimenpiteitä. 1976 jäi puunkanto koulun liiteristä eteisen puulaatikkoon vanhaksi lajiksi, kun saimme keskuslämmityksen kiinteistöön.

1980-luvun puolivälissä piharakennuksen monireikäiset ulkomukavuuslaitokset ja kovilla pakkasilla kylmiksi jäähtyvät luokkahuoneet siivittivät aluksi anomuksia, myöhemmin muita sopiviksi ja sallituiksi katsomiamme painostustoimenpiteitä kunnan päättäjiä kohtaan talon peruskorjausasian onnelliseen lopputulokseen saattamiseksi. Kylä oli ponnekkaasti oikeaksi katsotun asian takana. Niinpä 1986–1988 kolmen rakennusvaiheen ja -vuoden jälkeen saimme tyytyväisinä todeta onnistuneen lopputuloksen.

Peruskorjaussuunnitelman yhteydessä laadittuun pihasuunnitelmaan ei kaupungin rahaa vuosien odottelusta huolimatta näyttänyt riittävän. Siispä tuumasta toimeen. Kaupunginvaltuusto myönsi meille määrärahan maa-aineksiin, kun lupasimme hoitaa palloilukentän työt kökällä. Homma hoidettiin. Myöhempinä vuosina perattiin rantalepikko ja istutettiin puut jokirantapeltoon, kökittiin pihaliikuntavälineitä, tehtiin pururata.

Entäs nyt?

Lv. 1993–1994 eteenpäin on koulumme ollut virallisesti kaksiopettajainen, mutta parina viimeisenä vuonna meillä on ollut kolmas väliaikaisesti täytetty virka, toivottavasti jatkossakin. Nykyinen oppilasmäärä on eskareineen 36.

Koululaitoksemme rauhallisen vakaasti harkitut kehityksen vuosikymmenet näyttävät olevan takana. Kehitys tapahtuu toki tänään pääsääntöisesti aivan oikeaan suuntaan, mutta tällaisena vanhoilta ajoilta säilyneenä mutanttina seisahtuu silloin tällöin tuumaamaan: Tänä päivänä tuntuu vain jatkuva muutos olevan pysyvää. Ei muutoksessa sinänsä ole mitään pahaa, se on monessa tapauksessa aivan välttämätöntä, kun se vain järkevästi harkiten ja valikoiden tehdään, mutta muutoshurmoksen huumassa nämä tämänpäivän eskonpuumerkinpiirtäjät keksivät monesti uudella nimellä jo aiemmin valmiiksi saatua ruutia hieman muunneltuna ja uudelleen nimettynä. Lisäksi tässä hässäkässä tahtoo hukkaantua käytännössä hyväksi koettua ja koeteltua. Toki jokaisella sukupolvella on oikeus juosta nenänsä seinään!

Perusopetuksen pyykki pysyy kuitenkin tukevasti paikallaan: perustiedot ja -taidot omaava, jatko-opiskelukykyinen ja -haluinen, itsensä kanssa sinut oleva, sosiaalinen, avarakatseinen lakaluomalainen, lapualainen, suomalainen on edelleen kova sana meillä ja muuallakin.

 

Tietotolähteitä

  • - M.O.Karttunen: Lapuan satavuotias kansakoulu
  • - Mirja Kujalan Lapuan kaupungin arkistoista kovalla työllä esillekaivamat tiedot.Tästä työstä hänelle suurkiitokset.
  • - Monet lakaluomalaiset, joita olen ahdistellut kysymyksilläni. Kiitoksia kärsivällisestä vastaamisesta.

Julkaisuhistoria:

3.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon nainen kirjoituspöydän ääressä (P00:2504)

Logot