HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.7.2013

Hans Löfvendahl (1725–1800)

Hans Löfvendahl

Komissiomaanmittari, pitäjänkirjuri
Syntynyt  
12.7.1725 Lövånger, Ruotsi
Kuollut  
29.1.1800 Lapua
Kuolinsyy  
Halvaus

Hans Löfvendahl (1725–1800) oli ruotsalaissyntyinen komissiomaanmittari, joka asui Lapualla lähes 50 vuotta. Hän suoritti Lapualla isojaon, toimi pitäjänkirjurina vuosina 1777–1800 ja oli yksi näkyvimpiä pitäjän luottamushenkilöitä omana aikanaan.

Talonpoikaistalosta maanmittariksi

Hans Löfvendahl syntyi ruotsalaiseen talonpoikaissukuun. Hänen isänsä oli lautamies ja talollinen Västerbottenissa Lövångerin pitäjän Gärden kylässä.[1]

Nuori Hans pantiin 10-vuotiaana oppiin kotipitäjän papille Johan Mellinille. Tämä lähetti hänet kolmen vuoden jälkeen Uumajaan, jossa lääninkanslian kameralisti Jakob Marschell opetti hänelle piirustusta ja laskentoa. Hän myös antoi talonpoikaiselle nuorukaiselle lisänimen Löfvendahl, jonka alkuosa muistutti taaksejääneestä kotipitäjästä.[2]

Ilmeisen lahjakas nuorimies laitettiin maanmittarioppiin, joka ajan tavan mukaan tapahtui mestareita seuraamalla ja avustamalla. Löfvendahl opiskeli 1739–1744 maanmittari Nils Brenholmin johdolla, sitten maanmittari Mathias Hackzellin ja syksystä 1746 lähtien Tukholmassa ylitarkastaja Nils Mareliuksen opissa. Hän suoritti maanmittarin tutkinnon helmikuussa 1747.[3]

Komissiomaanmittariksi Pohjanmaalle

Löfvendahlin maanmittarin ura alkoi opettajansa Mareliuksen apulaisena. Vuonna 1748 hänet nimitettiin komissiomaanmittariksi mittauskomissioon, joka sai tehtäväkseen tehdä Suomessa maanmittaustoimituksia.[4]

Ensimmäinen työsarka Suomessa oli Mäntyharjulla, Heinolassa, Lammilla, Koskella Tl, Janakkalassa ja Hattulassa. Sieltä Löfvendahl siirrettiin elokuussa 1751 Pohjanmaalle, jossa hän asettui pysyvästi Lapualle. Hän jäi pitäjään myös saatuaan nimityksen uuteen mittauskomissioon suorittamaan isojakoa vuonna 1759. Vuosina 1765–1768 hän oli komennettuna Turun ja Porin lääniin, mutta palasi jälleen Lapualle.[5]

Lapualla Löfvendahl laati yleiskartan, määritti iso joukon pitäjien ja kylien rajoja sekä suoritti veronmääräämistä varten mittaukset kaikissa 151 talossa. Hän myös toimitti isonjaon, jossa talojen pieniä lohkoja yhdistettiin isommiksi alueiksi.

Vuonna 1782 Löfvendahl laski mitanneensa virkansa puolesta noin 900 km rajoja. Sen päälle tulivat vielä lukuisat yksityiset mittaustoimitukset.[6]

Kirjuri ja luottamusmies

Löfvendahl oppi ainakin auttavasti suomen kielen, ainakin niin että pystyi kääntämään suomeksi tehtyjä asiakirjoja ruotsiksi. Hän saavutti lapualaisten luottamuksen ja toimi pitäjänkirjurina vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1800 saakka.

Osaava kartturi ja kirjuri palveli lapualaisia myös monissa muissa asioissa. Hän sai monia tarkastus-, arvioimis- ja muita tehtäviä. Pitäjän rahavarojen hoito uskottiin hänen vastuulleen. Löfvendahl suoritti myös ainakin osittain veronkantoa.[7] Erkki Lehtinen on arvioinut hänen olleen ehkä keskeisin pitäjän virkamies 1700-luvun jälkipuoliskolla.[8]

Löfvendahl teki myös laajempia huomioita ja muistiinpanoja Lapuan luonnonoloista, kuten jäiden lähdön ajankohdista ja vedenkorkeuksista. Hän ehdotti myös vasta paljon myöhemmin toteutettua Lapuanjoen koskien perkaamista. Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo julkaisi Löfvendahlin kirjoituksesta otteita kolmessa numerossaan vuonna 1774.[9]

Löfvendahlilta on säilynyt myös Lapuan oloissa harvinainen lyhyt omaelämäkerta, joita kerättiin maanmittareilta vuonna 1782.[10]

Rosendahlin isäntä ja 18-kertainen isä

Hans Löfvendahlin vaimo Beata Jachaeus oli Vähänkyrön nimismiehen tytär ja Lapuan entisen kirkkoherran Johan Asprothin tyttärentytär. Perheonnea varjosti kuitenkin raastava suru. Perheeseen syntyi peräti 18 lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä. Vanhimmaksi elänyt Isak oli kuollessaan 7-vuotias.[11]

Löfvendahl asui perheineen ensin Kirkonkylän Ylisaaressa ainakin kesään 1759, ja sitten mahdollisesti lyhyen aikaa naapuritalossa Alasaaressa. Viimeistään vuonna 1761 hän osti Alanurmon Kellojan talosta toisen puolen, jonka hän nimesi Rosendahliksi.[12]

Kun perheessä ei ollut perillistä, Löfvendahlit myivät Rosendahlin syksyllä 1791 luutnantti Antti Wargelinille ja jäivät taloon loppuelämänsä ajaksi syytingille. Syytinkisopimuksen mukaan vanhukset saivat talosta ylläpidon ja hoidon, piian taloudenhoitoa varten ja tarvittaessa kyytipojan. Wargelin puolestaan avusti pitäjänkirjurin töissä ja sai puolet pitäjänkirjurin palkkiokapoista.[13]

Löfvendahl kuoli halvaukseen 74-vuotiaana. Hänen leskensä, joka oli ennen miestään saattanut hautaan kaikki 18 lastaan, riutui sen jälkeen pois vain puolentoista kuukauden jälkeen.[14]

Julkaisut

  • Geographisk beskrifning öfwer Lappo Socken. Otteita julkaistu Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo -lehdessä 20–22/1774. 
  • Komissionslandtmätaren i Östrebotten Hans Lövendahls själfbiografi. Teoksessa Samlingar i landtmäteri. Tredje samlingen. Bilder ur landtmätarnes lif. C. E. Fritzes K. Hofbokhandel. Stockholm 1902. s. 196–197.

Julkaisuhistoria:

3.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Logot