HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

2.7.2013

Jaakko Sinnemäki (1820–1893)

Jaakko Matinpoika Sinnemäki

Talollinen, herännäisvaikuttaja
Syntynyt  
19.3.1820 Lapua
Kuollut  
22.9.1893 Lapua
Lapset  
Juho Sinnemäki (1866–1923)
Lapsenlapset  
Jussi Sinnemäki (1895–1958)

Jaakko Sinnemäki (1820–1893) oli hellanmaalainen talollinen, herännäisjohtaja ja luottamushenkilö. Hän oli pitäjän keskeinen herännäisvaikuttaja 1880–1890-luvulla. Lautamiehenä hän oli 26 vuotta.

Torpanpojasta oman talon isännäksi

Jaakko Matinpoika syntyi Lapuan Hellanmaassa Hantulan talon Isohellan torpassa. Perhe muutti vuoden 1840 tienoilla Saarenpään talon Sinnemäen torppaan, jonka isä Matti Juhonpoika oli hankkinut omistukseensa ja viljellyt Isohellan yhteydessä.[1]

Isän kuoltua vuonna 1847 jo perheellinen Jaakko Matinpoika sai kotitorpan hoidettavakseen yhdessä veljensä Antti Kustaan kanssa. Antti Kustaa muutti kuitenkin vaimon kotiin Reisbackaan eli Ylimäelle ja muutkin sisarukset löysivät elämänsä muualta. Kotitila jäi siten kokonaan Jaakolle.[2]

Jaakko Sinnemäki sai asuttavakseen varakkaan torpan, jota hän vielä laajensi raivaamalla uutta peltoa suoviljelyksellä. Vuonna 1852 hän lunasti torpan itsenäiseksi taloksi. Kun uutta maata hankittiin vielä ostamalla ja elämäntapa oli säästäväinen, Sinnemäestä tuli yksi Hellanmaan suurimmista ja varakkaimmista taloista. Se käsitti 7/42 manttaalia ja oli pinta-alaltaan 79 hehtaaria.[3]

Suuressa talossa perhe eli monia riemunhetkiä, mutta myös suuria suruja. Juho Sinnemäki saattoi hautaan kaksi vaimoa ja useimmat lapsensa. Häntä kauemmin eli kolmannen vaimon lisäksi vain kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.[4]

Vaatimaton herännäisjohtaja

Nils Gustav Malmbergin julistus sai aikaan herätyksen Sinnemäessä. Emäntä ja useat lapset tulivat vahvaan synnintuntoon, niin myös parissakymmenissä ollut Jaakko-poika. Jaakko koetti tukahduttaa levottomuuttaan tansseissa ja muissa nuorten huveissa, mutta palasi niistä entistä onnettomampana. Oman kertomansa mukaan helvetin liekit löivät hänen ylitseen, olipa hän kotona tai metsän syvyydessä.[5]

Synnintunto johti Sinnemäen heränneiden joukkoon. Nuoruuden taistelut jättivät kuitenkin lähtemättömät jäljet. Hän puhui usein, kuinka oli viettänyt nuoruutensa turhuudessa ja miten Herra oli ajanut häntä takaa hänen omilla turhuuden ja synnin teillänsä ja ottanut vihdoin vangikseen.[6]

Sinnemäestä tuli pidetty ja arvostettu heränneiden tiennäyttäjä. Hän oli Lapuan herännäisyyden merkittävin henkilö 1880–1890-luvuilla. Hänen on sanottu antaneen Hellanmaan herännäisyydelle omanlaisensa värityksen.[7]

Sinnemäessä pidettiin ahkerasti seuroja. Ellei niitä pidetty jonakin sunnuntaina muualla Hellanmaassa, Sinnemäessä yleensä pidettiin. Jaakko Sinnemäki kulki myös muualla seuroissa. Puhujana hän esiintyi erittäin vaatimattomasti; hänellä oli taito asettaa itsensä puhujana alimmalla portaalle ja lähestyä kuulijoita sieltä käsin.[8]

”Joka kerta, kun minun on puhuttava seuroissa, tunnen itseni niin alastomaksi, ettei minulla muuta ole kuin synti ja katumus vaivoinani. Siinä tilassa joudun usein ikävöimään ystäväin esirukousta. Ja sitä toivon, että Herra saisi ilmoittaa ystävilleni nämä suuret puutokset, jotta saisimme kaikki yhdessä nöyrtyä tunnustamaan ne Herran eteen”, Sinnemäki kirjoitti ystävälleen Yrjö Forsmanille vuonna 1888.[9]

Kotikylän piirissä Sinnemäestä tuli myös isällinen sielunhoitaja. Kovia sanoja hän vältti, vaan vaikuttaminen tapahtui hyvän puheen kautta. Palattuaan erään ei-heränneen sairaan luota hän pohti: ”Kyllä se niin on, että ne pääsee taivaaseen, joista sitä ei luullakaan, ja ne usein ei pääse sinne, joista sitä luullaan.”[10]

Sinnemäki saavutti jopa levottoman nuorison arvostuksen. Kohdatessaan kylänraiteilla mellastavaa nuorisoa, hän monesti pysähtyi sanomaan muutaman sydämellisen varoituksen ja kehotuksen sanan. Kulkiessaan Sinnemäen talon ohi nuoret saattoivat päättää: ”Ei saa tällä kohdalla laulaa.”[11]

Arvi Logrenin kuoleman jälkeen jotkut epäilivät Sinnemäen pyrkivän heränneiden johtomieheksi. Erityisesti Sinnemäki näyttää olleen kuitenkin tällaisesta kunnianhimosta vapaa. Kun Sinnemäkeä jossakin seuroissa tarkoituksenmukaisesti huomautettiin farisealaisuutta muistuttavasta vanhurskaasta elämästä, Sinnemäki purskahti itkuun, ei niinkään loukkaantumisesta vaan ahdistuessaan huonoudestaan.[12]

Valistunut lautamies

Ison talon isäntänä ja keskeisenä herännäisvaikuttajana Sinnemäki sai Hellanmaassa suurta luottamusta myös maallisissa toimissa. Hän toimi lautamiehenä peräti 26 vuotta 1861–1887. Kirkkoneuvostoon hänet valittiin vuonna 1876.[13]

Sinnemäki oli valistushenkinen uudistaja ja ajoi voimakkaasti Hellanmaahan omaa kansakoulua. Koulun aloitettua syksyllä 1833 Sinnemäki laittoi sinne omat lapsensa ja toimi sen johtokunnassakin.[14]

Poikkeuksellista valistuneisuutta kuvaa myös se, että hän osti hengellistä kirjallisuutta ja tilasi aikakauden sanomalehtiä, mikä oli seudulla vielä hyvin harvinaista.[15]

Armahtava ystävä, ankara itsensä arvostelija

Jaakko Sinnemäki oli pitkä ja kevytrakenteinen mies. ”Vaan se, mikäi loi aivan erityisen viehättävyyden hänen kasvoihinsa, oli omituinen hymyinen veto suun seudulla ja silmien ystävällinen loisto; oli ikään kuin sisällinen salattu ilo olisi kirkastanut häntä”, J. R. Forsman kuvasi.

Luonteeltaan Sinnemäki oli lempeän ymmärtäväinen mies, joka ymmärsi ihmisten erehtyväisyyttä ja inhimillisyyttä. Nuhtelemisen sijaan hän ohjasi ihmisiä pyytelemällä, vaikeroimalla synnin saamaa valtaa ja lukemalla itsekin syypääksi yhteiseen vikaan. Tämä teki monesti paljon suuremman vaikutuksen kuin nuhde konsanaan.[16]

Palvelusväki viihtyi Sinnemäessä, sillä Sinnemäki suhtautui heihin pikemmin isänä kuin isäntänä.[17]

Erityisen tunnetuksi Sinnemäki tuli avuliaisuudestaan. Monet, olivat sitten heränneitä tai eivät, saivat häneltä apua taloudelliseen hätäänsä lahjana tai lainana. Vielä vanhanakin hän saattoi mennä katsomaan, kun jollekin vähäosaiselle annettiin jyviä ja sanoa: ”Antaa pitää, kun kerran laarissa on viljaa, kun entiset menee, niin uutta tulee.”[18]

Ystävällisyyden ja lempeyden rinnalla Sinnemäki oli tiukkarajainen vakaumuksen mies, joka pelkäsi antaa synnille ja maailmalle periksi edes vähäisimmässäkään määrässä. Missä hän näki syntiä, sen hän tuomitsi ankarasti. Kaikkein ankarin hän oli itseään kohtaan. Usein hän arvosteli omaa elämäänsä, eikä pystynyt löytämään itsestään kovin paljon hyvyyttä. Ystävät pitivät häntä monesti kilvoittelevan ihmisen esikuvana.[19]

Sinnemäki itse puhui eräissä seuroissa: ”Kyllä risti on niin raskas, että sitä on vaikea kantaan, ja mielellään sen alta menisi pois. Siinä ristin alla ajattelee, että kyllä tuon ystävän risti on paljon keveämpi, kunpa ei minunkaan tarvitsisi sen raskaampaa kantaa. Mutta niin on, että jos kaikkien ristinkantajain ristit koottaisiin yhteen kasaan ja siitä saisi kukin valita, minkä tahtoo, niin kyllä lopulta jokainen ottaisi siitä oman ristinsä.”[20]

Sairauden täyttämä loppu

Jaakko Sinnemäen viimeiset elinvuodet olivat sairauden täyttämät. Pari vuoteen hän ei enää juurikaan päässyt liikkumaan huoneestaan. Mitään erityistä sairautta ei ollut, mutta raskas työ kävi terveyden päälle, joka ei koskaan ollut erityisen hyvä.[21][22]

Pakollinen paikallaan pysyminen kävi raihnaiselle Sinnemäelle raskaaksi. Ilona olivat monet heränneet ystävät, jotka kävivät häntä tervehtimässä.[23][24]

Sinnemäki kuoli kotonaan 73-vuotiaana, aikansa mittapuulla jo kohtuullisen vanhana miehenä. Hänen hautajaisistaan tuli suuri heränneen kansan surujuhla. Häntä oli Simpsiön multiin saattelemassa 350–400 saattajan joukko.[25][26]

Myöhempi Oulun piispa J. R. Forsman kirjoitti Sinnemäen kuoleman jälkeen päiväkirjaansa: ”Jos kukaan, niin hän tunnusti elämällänsä sitä Kristuksen rakkautta, joka oli hänet voittanut. Koko heränneitten joukossa en tunne toista, joka minulle olisi samaa, mitä oli tuo heikko ukko-vanhus. En voi milloinkaan unohtaa hänen lempeää ulkomuotoansa. Siitä loisti armahtavaisuus muita kohtaan. Ankara hän oli itsänsä kohtaan. Hän lepää odottaen osaansa päivien lopulla.”[27]

Julkaisuhistoria:

2.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon joukko Kiviristin muistomerkillä

Logot