HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Kustaa Hissa (1833–1876)

Kaarle Kustaa Hissa

Suurtalollinen, kunnallismies, valtiopäivämies
Syntynyt  
4.9.1833 Lapua
Kuollut  
30.5.1876 Lapua

Kaarle Kustaa Hissa (1833–1876) oli lapualainen suurtalollinen, maatalouden uudistaja ja kunnallismies. Hän oli Lapuan ja muun Alavuden tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä vuoden 1872 valtiopäivillä.

Suuren talon nuori isäntä

Kustaa Hissan lapsuutta leimasivat menetykset. Hänen molemmat vanhempansa kuolivat vain 38-vuotiaina, kahden vuoden välein, isä halvaukseen ja äiti hivutustautiin. Nuori Kustaa jäi näin 9-vuotiaana täysorvoksi ja kahden 6-vuotiaan sisarensa Liisan kanssa.[1]

Hissan taloa tuli alaikäisten lasten puolesta lampuotina isännöimään Kustaan eno Kaarle Fredrik Juhonpoika Ylituomaala (1818–1898). Nuori Kustaa kasvoi ja kasvatettiin ison talon isännäksi.[2]

Täysikäiseksi tultuaan Kustaa sai haltuunsa 9/16 manttaalin suurtalon. Kun hänen ensimmäinen vaimonsa oli Haapakosken Alakojolan ainoa perillinen, Kustaa Hissa sai haltuunsa myös tämän 23/96 manttaalin talon. Alle 30-vuotiaana hänellä oli näin hallussaan huomattava sukuperintö.[3]

Maatalouden uudistaja

Kustaa Hissa kulki 1800-luvun maatalouden laajoissa uudispyrkimyksissä lapualaisten eturivissä. Häntä veti sinne oman mielenkiinnon lisäksi naapurissa asunut edistysmies Fredrik Vilhelm Lagerstedt.

Hissa teki Lagerstedtin kanssa vuonna 1861 vetoomuksen Vaasan maanviljelysseuran perustamiseksi, joka toteutuikin kaksi vuotta myöhemmin. Hissa liittyi seuran jäseneksi alusta alkaen.[4]

Hyvin hoidetusta maanviljelystään Hissa sai vuonna 1871 kolmannen palkinnon Alasaaressa järjestetyssä maanviljelyskokouksessa. Erillinen palkinto myönnettiin vielä hyvälaatuisesta kaurasta.[5]

Heinänviljelyssä Hissa oli Lagerstedtin jälkeen pitäjän toinen uudistaja, eikä hän suoviljelyssäkään jäänyt kauas Lagerstedtin taakse. Vuoteen 1871 mennessä Kustaa Hissa oli kaivauttanut suoviljelyksilleen yli 17 km ojaa. Viljelyksessä oli lisäksi yli 50 hehtaaria suosta viljeltyä ojitettua niittyä.[6]

Karjanjalostuksessakin Kustaa Hissa oli eturivin isäntiä. Hissaan sijoitettiin jo vuonna 1872 siitossonni, peräti 26 vuotta ennen Lapuan ensimmäisen siitossonniyhdistyksen perustamista.[7]

Kustaa Hissa oli mukana myös monissa muissa yhteisissä maatalousponnistuksissa, kuten alajokimaiden ojituksessa, tulvavahinkojen ehkäisyssä ja viljelysteiden rakentamisessa.[8]

Kunnan ja valtion asialla

Ison talon edistyksellinen isäntä tuli jo nuorena vedetyksi mukaan myös yhteiskunnalliseen vastuunkantoon. Vuonna 1860 häntä kutsuttiin 27-vuotiaana jo entiseksi lautamieheksi. Sittemmin hän toimi 1860-luvulla kuudennusmiehenä.[9]

Kun Lapualle perustettiin kuntahallinto, Hissa toimi kuntakokouksen varaesimiehenä kuolemaansa saakka 1868–1876. Hänet valittiin myös pitäjän ensimmäisen kansakoulun johtokuntaan vuonna 1869.[10]

Kustaa Hissa valittiin talonpoikaissäädystä Alavuden tuomiokunnan edustajana vuoden 1872 valtiopäiville.[11] Häntä ennen Lapualta ei ollut lähtenyt talonpoikaissäädyn valtiopäivämiestä sitten Kaappo Martinpoika Saarenpään vuonna 1682.[12]

Valtiopäivillä Hissa oli talousvaliokunnan varajäsen. Hänen ei merkitty pitäneen säädyssä yhtään virallista puheenvuoroa, mutta hän merkkautti viisi vastalausetta säädyn päätöksiin.[13]

Hissan tärkeimmäksi yksittäiseksi valtiopäivätoimeksi jäi hänen yhdessä mustasaarelaisen Johan Gabriel Gäddan kanssa allekirjoittamansa isokyröläisen Matti Lakarin tekemä pyyntöesitys. Siinä ehdotettiin, että rautatietä jatkettaisiin Hämeenlinnasta Tampereelle ja siitä eteenpäin kaitaraiteisella rautatiellä Lapuan kautta Vaasaan ja sitten Lapualta Lappajärven kautta Ouluun.[14]

Vaatimaton ja säästäväinen kirkossakävijä

Luonteeltaan Kustaa Hissaa on kuvattu rauhalliseksi, vähäpuheiseksi ja sovittelevaksi.[15]

Nälkävuosien 1867–1868 ankarien koettelemuksien jälkeen Hissasta oli tullut raittiusmies. Valtiopäivillä hän jätti eräiden muiden kanssa vastalauseen, kun ehdotus viinan valmistuksen kieltämisestä katovuosina tuli hylätyksi.[16]

Hissa oli ahkera kirkossakävijä ja harras mieleltään. Talouttaan hän hoiti tarkasti ja korosti kaikissa toimissa säästäväisyyden tärkeyttä.[17]

Kustaa Hissa kuoli vanhempiensa tavoin nuorena. Vesitauti vei hänet vain 43-vuotiaana.[18]

Julkaisuhistoria:

2.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Naisvoimistelijat marssivat Kauppakadulla

Logot