HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

1.7.2013

Kyösti Huhtala (1871–1913)

Kyösti Huhtala

Kansakoulunopettaja, rauhanaktivisti
Syntynyt  
3.4.1871 Lapua
Kuollut  
23.7.1913 Mustasaari
Lapset  
Paavo Huhtala (1903–1978)

Kyösti Huhtala (1871–1913) oli lapualaistaustainen opettaja ja rauhanaktivisti. Hän opetti kansakoulussa Tampereella 19 vuoden ajan, niistä kolme johtajaopettajana. Hän oli Suomen rauhanliiton perustajia ja sen esimies, rauhanlehti Väinämöisen toimittaja sekä tuottelias kirjailija.

Opettajan elämäntyö

Kyösti Huhtala syntyi Lapuan Huhtalankylässä maanviljelysperheeseen. Hän kävi Lapualla kansakoulun ja suuntasi sitten Jyväskylän seminaariin. Sieltä hän valmistui kansakoulunopettajaksi keväällä 1894.[1]

Keskeisen elämäntyönsä Huhtala teki kansakoulunopettajana Tampereella. Hän meni kaupunkiin heti valmistumisensa jälkeen ja opetti siellä kuolemaansa asti. Vuonna 1910 hänestä tuli johtajaopettaja. Lisäksi hän opetti 1909–1913 oman toimensa ohella Tampereen käsityöläiskoulussa.[2]

Tampereella Huhtala saavutti luottamusta opettajakollegoiden keskuudessa. Kun kaupunkiin perustettiin maaliskuussa 1912 opettajayhdistys, Huhtalasta tuli se varapuheenjohtaja.[3]

Herännäishenkinen raittiusmies

Paljon virkatyötä näkyvämpää oli Huhtalan toiminta raittiusaatteen puolesta. Varhaisina vuosinaan hän sai vahvoja vaikutteita kotiseudun herännäisyydestä, jotka seurasivat häntä koko elämän ajan. Vuosisadan vaihteessa niihin yhtyi voimakas rauhanaatteen herätys, jonka hän sai Leo Tolstoin romaanista Sota ja rauha.[4]

Koko loppuelämänsä Huhtala omisti rauhantyölle.  Vuonna 1907 hän oli perustamassa Suomen rauhanliittoa. Hänet valittiin pian perustamisen jälkeen liiton johtokuntaan ja sitten sen esimieheksi. Venäläiset viranomaiset lakkauttivat liiton juuri ensimmäisen maailmansodan edellä.[5]

Vuodesta 1901 lähtien Huhtala kirjoitti sanoma- ja aikakauslehtiin sekä esimerkiksi Kansanvalistusseuran kalenteriin erityisesti rauhanasiasta. Vuosina 1905–1907 hän oli Tampereella ilmestyneen rauhanlehden Väinämöisen toimittajana ja vielä 1910–1911 saman lehden toimitussihteerinä.[6]

Huhtala kirjoitti, toimitti ja suomensi myös toistakymmentä kirjaa. Vuonna 1907 hän toimitti laajalti tunnetuksi tulleen kokoomateoksen Murha on murha, joka sisälsi kotimaisia ja ulkomaisia rauhanaatteen kirjoituksia.[7]

Hän oli kiinnostunut myös yksittäisen ihmisen kohtalosta ja ratkaisuista ja julkaisi elämäkerrallisia tekstejä mm. Paavo Ruotsalaisesta (1901, 1902), Fransiskus Assisilaisesta (1902) ja Elias Lönnrotista (1902).[8]

Useassa teoksessa oli opetuksellista osuutta, kuten kouluja varten julkaistuissa runoissa tai viimeiseksi jääneessä teoksessa Opetuksesta kristillisessä hengessä (1912). Kaikkiaan Huhtalan kynän kautta syntyi toistakymmentä teosta.[9]

Lapua kulkee aatteenmiehen mukana

Kyösti Huhtala oli vahva periaatteen mies. Herännäishenkinen rauhanaate muodosti hänen vakaumuksensa perustan, mutta samalla hän oli innokas nuorisoseura- ja raittiusmies.[10] Tampereen NMKY:ssä Huhtala oli pitkään sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä.[11]

Kirjallisuus kaikissa muodoissa oli Huhtalan sydäntä lähellä. Hänellä oli laaja oma kirjasto ja hän hoiti myös Tampereen NMKY:n kirjastoa. Wilhelmi Malmivaara kuvasi Huhtalaa harvinaisen ahkeraksi ja itseään säästämättömäksi mieheksi.[12]

Vaikka Huhtala vaikutti valtaosan elämästään Lapuan ulkopuolella, hänellä oli palava rakkaus kotiseutuun ja sen lakeusmaisemaan.[13] Kesän 1913 hän vietti perheineen Lapualla Tynjälän talossa ”aavistamatta että Jumala johti hänet synnyinseudulleen kuolemaan”, kuten Malmivaara ilmaisi.[14]

Heinäkuun alussa 1913 Huhtalan umpisuoli tulehtui. Vaasan sairaalassa tehty leikkauskaan ei voinut häntä pelastaa, vaan aatteenmiehen elämä päättyi 42-vuotiaana. Oman toivomuksensa mukaisesti Huhtala haudattiin kotiseudun multiin Simpsiölle.[15]

Teokset[16]

  • 1901:Piirteitä Paavo Ruotsalaisesta ja hänen vaikutuksestaan. Wäinämöisen toimitus, Tampere. 32 s.
  • 1902 toimitus Mitä sinä uhraat? Wäinämöisen toimitus, Tampere. 24 s.
  • 1902 suomennos E. S. K: Kaksitoista kertomusta elämästä. Wäinämöisen kirjakauppa, Tampere. 48 s.
  • 1902: Sananen innokkaasta raittiusmiehestä ja kappaleita hänen esitelmistään. Wäinämöisen toimitus, Tampere. 24 s.
  • 1902: Elias Lönnrot. Wäinömäisen kirjakauppa, Tampere. 23 s.
  • 1902 toimitusInnokkaita miehiä. 1. Isä Mathew, 2. Charles Chiniquy, 3. Benjamin Rush, 4. Asbjörn Kloster. Wäinämöisen toimitus, Tampere. 24 s.
  • 1902: Kaksi kristittyä. Paavo Ruotsalainen. Fransiskus Assisilainen. Wäinämöisen toimitus, Tampere. 32 s.
  • 1903: Wäinämöisen runokokoelma. Edellinen osa ja jälkimmäinen osa. Toim. Kyösti Huhtala, Aliina Wilhelmiina Salomaa ja Minna Kunnas. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere. 128 s.
  • 1905 toimitus Sotakertomuksia. Tosikuvauksia Itä-Aasialaisesta sodasta. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere. 48 s.
  • 1907: Murha on murha. Rauhanasian valaisemiseksi. Osuuskunta Väinämöinen, Tampere. 127 s.
  • 1909: Wäinämöisen runokokoelma. Etupäässä kouluja varten. Lisätty laitos. Väinämöisen kirjakauppa, Tampere. s. 129–159.
  • 1910: Voima, oikeus, rakkaus. Väinämöisen kirjakauppa, Tampere. 32 s.
  • 1912: Opetuksesta kristillisessä hengessä. Suomen rauhanliitto, Helsinki. 18 s.

Julkaisuhistoria:

1.7.2013   Versio 1   Teppo Ylitalo
1.7.2013   Versio 2   Teppo Ylitalo
1.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kaivuutyömaa (P00:2506)

Logot