HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

1.7.2013

Esa Kuoppala (1928–1988)

Esa Ville Kuoppala

Tuomiokapitulin notaari, asessori
Syntynyt  
15.10.1928 Lapua
Kuollut  
13.11.1988 Lapua
Isoisä  
J. K. Kuoppala (1873-1946)

Esa Ville Kuoppala (1928–1988) oli lapualainen asessori. Hän toimi Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin notaarina 1956–1987 ja oli aikanaan maan parhaita seurakuntahallinnon asiantuntijoita.

Kauppiasverta herännäissuvusta

Esa Kuoppala syntyi yhteen Etelä-Pohjanmaan kuuluisimmista herännäissuvuista. Kauppiasisoisä J. K. Kuoppala oli seudun johtavia herännäisvaikuttajia.[1]

Ehkäpä isoisän jäljissä tie kulkikin kaupalliselle alalle. Kuoppala suoritti keskikoulututkinnon Lapuan Yhteiskoulussa 1946 ja luki sitten merkonomiksi Vaasan kauppaopistossa 1950. Välillä hän työskenteli muutaman kuukauden harjoittelijana Lapuan Patruunatehtaalla.[2]

Elämänkumppanikseen Kuoppala sai luokkatoverinsa Taimi Tammisen. He perustivat yhteisin tilitoimiston, joka työllisti heidät molemmat.[3]

Vuoden 1952 alussa Kuoppala otti hoitaakseen Lapuan seurakunnan taloudenhoitajan sivutoimisen tehtävän. Hän hoiti sitä syksyyn 1975 saakka, vaikka jotkut seurakunnan luottamusmiehet olivatkin valintahetkellä epäilleet, että ’tulookohan tuasta mitään, kun se on viälä niin kloppiinen’.[4]

”Minulle oli noina alkuvuosina melkoinen henkinen painolasti seurakunnallinen verotus. Ei ollut ATK:ta apuna, vaan kaikki yli 7000 verolippua piti laskea ja kirjoittaa käsin. Täytyy myöntää, että minun psyykkeni ei sitä hommaa olisi kestänyt. Se oli ilman muuta Taimin huolena. Siinä hänkin taisi hyvän käsialansa pilata”, Kuoppala muisteli vuonna 1981.[5]

Seurakuntien talousasiantuntija

Keskeisimmän elämäntyönsä Kuoppala teki Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin palveluksessa. Kertoman mukaan Lapuan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen tapasi Kuoppalan Virranniemen pappilan koivukujalla ja pyysi tätä tuomiokapitulin notaariksi. Kuoppala aloitti tehtävässä yhtä aikaa hiippakunnan kanssa 1.7.1956.[6]

Oppi tuomiokapitulin työtapoihin haettiin Kuopion tuomiokapitulista, mutta vanhaa perinnettä myös uudistettiin. Piispa Lehtinen antoi virkamiehilleen ohjeeksi neuvoa ja palvella seurakuntia aiempaa avoimemmalla tavalla.[7]

”Me olimme monella tavalla tienraivaajia. Vanhat tuomiokapitulit koettiin kovin juhlallisina ja jäykän kirkollisina virastoina. Me voimme lähteä toiselta linjalta”, Kuoppala muisteli.[8]

”Vähitellen omaksuimme aktiivisen palvelujen tarjonnan. Paneuduimme kirkollisiin asioihin ja annoimme mahdollisimman paljon tietoja kyselijöille, rohkaisimme ihmisiä kyselemään. Ellemme osanneet antaa välittömästi vastausta lupasimme selvittää asian. Näin Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulista muodostui vähitellen palveluvirasto, joka poikkesi tyystin perinteisestä kirkollisesta virastosta.”[9]

Kuoppala hoiti tuomiokapitulissa sihteerin tehtäviä ja hoiti sen rahastoja. Lisäksi hän oli isännöitsijänä ja rahastonhoitajana Lapuan hiippakunnan hiippakuntatalosäätiössä vuodesta 1958 ja hiippakunnan opintokeskuksessa Haapaniemessä vuodesta 1968. Hän kuului myös hiippakuntatalosäätiön hallitukseen vuodesta 1957.[10]

Kuoppala oli keskeisesti mukana jatkuvissa rakennushankkeissa Lapuan tuomiokapitulissa ja Haapaniemessä. Haapaniemessä hän vaikutti ratkaisevasti esimerkiksi suuren kappelihankkeen rahoituksen hankkimiseen.[11]

Vuosien myötä Kuoppalasta kasvoi evankelis-luterilaisen kirkon parhaita talousasiantuntijoita. Piispa Lehtinen otti tavakseen vastoin yleistä käytäntöä kutsua Kuoppalan piispantarkastusten notaariksi. Kuoppala tarkasti seurakuntien taloudenhoidon ja antoi siitä raportin piispalle. Näin Kuoppala pääsi suoraan vaikuttamaan seurakuntien taloushallintoon.[12]

Kuoppalasta tuli yksi maan parhaimmista seurakuntien taloushallinnon asiantuntijoista. Omassa hiippakunnassa hän oli seurakuntien taloudenhoitajien isähahmo. Hän alkoi muun työnsä ohella järjestää heille erilaisia neuvottelu- ja koulutuspäiviä. Hän oli myös yli 20 seurakunnan tilintarkastaja.[13]

Kuoppalan taitoja käytettiin kirkossa hyväksi laajemminkin. Hän kuului vuodesta 1977 piispainkokouksen työryhmään, joka laati ehdotuksia yksityisen piispantarkastuksen tehostamiseksi. Hän oli myös kirkkohallituksen asettamassa taloustilastoryhmässä vuodesta 1979. Hän kehitti piispantarkastuksiaan varten itselleen lomakkeen, jolla hän selvitti seurakunnan taloushallintoa. Tämä lomake oli pohjana, kun sellainen otettiin käyttöön koko kirkossa.[14]

Ansioistaan kirkon palveluksessa Kuoppalalle myönnettiin kesäkuussa 1981 asessorin arvo.[15]

Kursailematon körttiläinen

Esa Kuoppala oli suorasukainen ja kursailematon luonne, joka tarttui asioihin suoraan ja avoimesti.[16]

”Olen körttiläinen ja körttiläinenhän ei paljon uskostaan puhu. Mutta elämänlaadussa se on vaikuttajana”, hän kuvasi. Hän korosti, että seurakuntien ja kirkon työssä kaiken tulee palvella varsinaista asiaa: evankeliumin julistamista.[17]

Kuoppalan elämäntyö keskittyi pitkälti kirkon palvelukseen. Hän oli kuitenkin myös Lapuan kaupungin tutkijalautakunnan varajäsen 1973–1977 ja jäsen vuodesta 1978, verolautakunnan jäsen vuodesta 1970 sekä Lapuan urheilupaikkasäätiön tilintarkastaja 1979.[18]

Kuoppala jäi eläkkeelle keväällä 1987.[19] Hän kuoli kotonaan Kuoppalantiellä 60-vuotiaana marraskuussa 1988.[20]

Julkaisuhistoria:

1.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Työväkeä Lapuan Nahka- ja lapikastehtaassa

Logot