HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Oskari Lahdensuo (1864–1935)

Juho Oskari Lahdensuo, vuoteen 1906 Lagerstedt (s. 22.6.1864 Lapua – k. 3.7.1935 Lapua) oli lapualainen suurtalollinen, liikemies, kunnallisneuvos ja kansanedustaja. Hän oli säätyvaltiopäivämiehenä 1904–1905 ja kansanedustajana 1910–1919. Monipuolisista kuntatehtävistä merkittävin oli Lapuan kunnallislautakunnan puheenjohtajuus 1894–1912. Hän oli myös lukuisten yritysten osakas ja luottamushenkilö.

Lapuan suurin talollinen

Oskari Lagerstedt syntyi yhteen Lapuan huomattavimmista taloista. Isä, kunnallisneuvos Fredrik Vilhelm Lagerstedt oli pitäjän ehkä kaikkein keskeisin vaikuttaja omana aikanaan.

Oskari kävi kansakoulun, mutta laajempi koulusivistys jäi itseopiskelun varaan. Lapuan nuorisoseura ja torvisoittokunta tarjosivat kulttuurista kasvualustaa. Omalla perehtymisellä hän hankki laajat tiedot erityisesti talouselämän eri aloilta.[1]

Vuonna 1897 Lahdensuosta tuli kotitalonsa Lahden isäntä. Isänsä jälkeen hän jatkoi edistyksellistä viljelyä ja sai mainetta yritteliäänä maamiehenä. Hän laajensi tiluksiaan, joista tuli koko pitäjän laajimmat. Suurtilan kokonaispinta-ala oli noin 445 hehtaaria, josta viljeltyä noin 100 hehtaaria, metsää noin 200 hehtaaria ja loppu soita ja joutomaata.[2]

Hetken aikaa Lahdensuo omisti muitakin maatiloja Etelä-Suomessa. Veljiensä ja eräiden muiden kanssa hänen hallussaan oli mm. Numlahden kartano Porvoon maalaiskunnassa sekä Löyttymäen tila Janakkalassa.[3]

Mikään erityinen maamies Lahdensuo ei ollut, mutta oli innolla mukana maatalouden uudistusriennoissa. Talvella 1893–1894 hän kuului Lapuan isäntäyhdistyksen sääntöehdotustoimikuntaan. Alkuvuodesta 1895 hänestä tuli isäntäyhdistyksen säästöjyvästön asiamies.[4]

Vuonna 1898 perustettuun Lapuan sonnisiitosyhdistykseen Lahdensuo valittiin ensimmäiseksi esimieheksi.[5]

Meijerialalta monialaiseksi liikemieheksi

Suurtalon isännöinnin lisäksi talouden maailmasta tuli Lahdensuon keskeinen elämäntie. Vuonna 1883 hän tuli alle 20-vuotiaana isänsä kauppaliikkeeseen maanviljelystuotteiden ostajaksi. Viisitoista vuotta tässä tehtävässä toivat laajan asiantuntemuksen maatalouskaupasta.[6]

Myöhemmin Lahdensuo jatkoi maataloustuotteiden kauppaa omissa nimissään vuoteen 1917, jolloin hän luopui siitä Maanviljelijäin osakeyhtiön aloittaessa toimintansa. Siinä hän toimi johtokunnan varapuheenjohtajana.[7]

Vuosina 1883–1901 Lahdensuo oli isänsä perustaman Lahden meijerin ja sittemmin Ylisaarella toimineen kylämeijerin hoitajana ja kirjanpitäjänä. Sen rinnalla hän hoiti perustamaansa Mustanmaan osuusmeijeriä 1894–1901.[8]

Vuonna 1902 aloittaneen Lapuan osuusmeijerin perustamisessa Lahdensuo hääri taustalla. Hänestä tuli osuusmeijeriin myös monivuotinen hallituksen puheenjohtaja. Jo ennen yhteisen meijerin perustamista hän oli hoitanut useamman pienen lapualaismeijerin voilähetykset Englantiin.[9]

Vuoden 1885 tienoilla Lahdensuo aloitti setänsä J. K. Lagerstedtin kanssa tiilitehtaan. Vuosina 1897–1905 hän johti Hourun sahaa ja saarimyllyä. Sahan hän myi vuonna 1918 Lapuan sähkölle. Vanhoilla päivillään hän perusti vielä Lapuan rauta- ja rakennuskauppa osakeyhtiön vuonna 1928.[10]

Toimelias mies löysi aikaa myös Etelä-Pohjanmaan puhelin oy:n johtokunnalle 1894–1900 ja 1909 sekä Keskinäisen Metsäpalovakuutusyhdistyksen hallitukselle 1916–1919. Vielä hän oli palovakuutusyhtiö Pohjolan ja henkivakuutusyhtiö Suomen asiamies.[11]

Vuonna 1910 hän oli perustamassa Lapuan sähkö osakeyhtiötä ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana 1910–1924.[12]

Monen pankin palveluksessa

Meijerien lisäksi Lahdensuo teki pitkän päivätyön pankkialalla. Pohjaa antoi mm. suo- ja maanviljelysrahaston kassanhoitajan tehtävä, johon hän tuli jo vuonna 1887 olleessaan vain hiukan kolmannella kymmenellä. Tehtävä venyi kahden vuosikymmenen mittaiseksi ja päättyi vasta 1906.[13]

Lahdensuo kävi lapualaisten liikemiespiirien puhemiehenä KOP:n ja Tampereen Osake-Pankin pakeilla pyytämässä paikkakunnalle konttoria, mutta turhaan. Sen jälkeen hän oli puuhaamassa Lapualle omaa säästöpankkia, joka syntyi vuonna 1901. Hän kuului sen hallitukseen alusta lähtien 1901–1928, näistä varapuheenjohtajana 1907–1908 ja puheenjohtajana 1909–1928.[14]

Vuonna 1917 Lahdensuo oli perustamassa Suomen Maatalous-Osake-Pankkia. Sen hallintoneuvostossa Lahdensuo oli 1917–1919, tästä puheenjohtajana vuonna 1918.[15]

Lahdensuon itse vetämä, lähinnä hänen sisarustensa rahoittama pankkihanke oli vuonna 1928 perustettu Etelä-Pohjanmaan Pankki oy. Oskari Lahdensuo oli itse pankin johdossa alkuvuoden 1929. Maailmanlaajuisen laman seurauksena pankki ajautui kuitenkin vaikeuksiin ja joutui lopettamaan jo 1930-luvun alussa.[16]

Lapuan keskeisin kuntamies 1890–1910-luvuilla

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnosti Lahdensuota nuorukaisesta saakka. Yli 40 vuoden aikana hänestä tuli yksi koko maakunnan johtavia kunnallismiehiä.[17]

Lahdensuo osallistui jo varhain Lapuan kuntakokouksiin ja saavutti siellä laajaa luottamusta. Hänet valittiin vuonna 1889 kunnallislautakunnan jäseneksi, ja 1894–1912 hän oli kunnallislautakunnan esimiehenä sekä kunnan rahastojen hoitajana.[18]

Kun Lapualle perustettiin kunnanvaltuusto, Lahdensuo valittiin sen jäseneksi alusta lähtien 1916–1926. Hän oli valtuuston varapuheenjohtajana 1923 ja 1925, ja toimi kunnan tilintarkastajanakin.[19]

Lahdensuo valittiin jäseneksi myös Lapuan ensimmäiseen kirkkovaltuustoon vuonna 1919.[20]

Vaaleilla valittujen kunnallisten ja seurakunnallisten toimien lisäksi Lahdensuon hoidettavaksi tuli roppakaupalla tilapäisempiä tehtäviä. Hän oli mm. joulukuussa 1900 valitun kauppalaksi hakemista valmistelleen toimikunnan jäsen, vuokralautakunnan puheenjohtaja, tutkijalautakunnan ja maanjako-oikeuden jäsen, Isonkylän äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja, kunnan tilintarkastaja ja kunnantalon rakennustoimikunnan jäsen 1921–1924.[21]

Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä Lahdensuo teki suuren urakan. Hän oli vaivaishoitolautakunnan esimies 1895–1900, terveydenhuoltolautakunnan esimies 1895–1903, holhoushoitolautakunnan esimies 1895–1897 sekä tilattomanväen lainarahaston puheenjohtaja ja hoitaja 1901–1909. Lisäksi hän oli kätilön hankkimista valmistelevan toimikunnan jäsen anoi pitäjän puolesta eläinlääkäriä kuntaan sekä vaikutti vaivaistalon rakennustoimikunnassa.[22]

Vuonna 1904 Lahdensuo kävi yhdessä kirkkoherra Malmivaaran kanssa onnistuneesti anomassa lupaa yhteiskoulun perustamiseen. Lahdensuo toimi koulun vanhempainneuvostossa alusta lähtien yli 20 vuoden ajan.[23]

Sortovuosien aikana Lahdensuo valittiin venäläisten majoitusta järjestelleeseen majoituslautakuntaan. Hän oli jääkäriliikkeen keskeisiä tukijoita paikkakunnalla. Vanhan puolueriitaveljensä Ernst Saaren kanssa hän oli vahvasti vaikuttamassa yhteisen rintaman järjestämiseen itsenäisyyttä edeltäneiden pyrkimysten taakse.[24]

Vuonna 1926 Lahdensuolle myönnettiin huomattavista ansioistaan kunnallisneuvoksen arvo.[25]

Kahden puolueen valtiopäivämies

Vanhasuomalaisen näkemyksen omaksuneen Lahdensuon kyvyt ja toimeliaisuus tulivat vähitellen yhä laajempaan käyttöön. Vuonna 1894 hän edusti pitäjää yhdessä Juho Filppulan kanssa Aleksanteri II:n muistopatsaan paljastustilaisuudessa, millä haluttiin tukea Suomen perustuslaillisten oikeuksien säilyttämistä.[26]

Vuonna 1899 Lahdensuo oli Lapuan edustajana suuressa lähetystössä, joka yritti viedä keisarille helmikuun manifestin jälkeen kerättyä suurta adressia.[27]

Lahdensuo valittiin talonpoikaissäädyn edustajaksi Alavuden tuomiokunnasta vuosien 1904–1905 säätyvaltiopäiville. Yhdessä säätynsä suomalaisen puolueen ryhmän kanssa hän teki Suomen valtiollista asemaa koskevia aloitteita ja ehdotuksen kunnalliseksi väkijuomien kieltolaiksi, joka ei kuitenkaan toteutunut.[28]

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissakin 1907 Lahdensuo oli suomalaisen puolueen ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi. Puolueen alkaessa rakoilla Lahdensuo jäi vuoden 1909 vaaleissa B- eli ”hajotuslistalle”.[29]

Perehdyttyään perusteellisesti Santeri Alkion ajatteluun Lahdensuo siirtyi vuonna 1910 maalaisliittoon. Hänet valittiinkin sen edustajana yksikamariseksi muuttuneeseen eduskuntaan 1910–1919. Hän oli jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa, pankkivaliokunnassa sekä työväenasiainvaliokunnassa.[30]

Kansanedustajakautensa jälkeen Lahdensuo valittiin vielä presidentin valitsijamieheksi 1925. Hän kuului myös jäsenenä valtion maanvuokrakomiteaan ja Härmän-Siilinjärven rautatietä ajavaan toimikuntaan.[31]

Vuosisadan alussa Lahdensuo oli ollut perustamassa vanhasuomalaista Vaasa-lehteä vuonna 1901 ja kuului 1903–1907 sen johtokuntaan. Puoluevaihdoksensa jälkeen hänet valittiin vuonna 1911 maalaisliittolaisen sanomalehti Ilkan hallitukseen.[32]

Suurmiehen riisuttu kuolema

Oskari Lahdensuo oli toimelias ja tarmokas monen toimen mies. Hän oli laajasti tunnettu ja saavutti poikkeuksellista luottamusta oman kunnan lisäksi myös laajemmin maakunnassa. Hänessä oli paljon itsenäistä ajattelijaa, mutta myös itsepäistä omien näkemystensä puolustajaa. Hän piti johdonmukaisesti kiinni omaksumistaan periaatteista. Toimissaan hän oli ystävällinen ja luotettava.[33]

Lahdensuo alkoi kärsiä terveysvaivoista enenevässä määrin jo 1910-luvulla, jolloin hän vaivoihinsa vedoten jätti joitakin luottamustehtäviä.[34]

Ruumiillisen ja henkisen terveyden vähittäinen romahtaminen pakotti tämän kerran niin monessa mukana olleen miehen vetäytymään lopulta täysin yksityiselämään. Viime ajat hänen holhoojanaan toimi Kustaa Tiitu.[35]

Kerran yhtenä suurimmista ja arvostetuimmista miehistä tunnettu Lahdensuo joutui viimeisinä vuosinaan nielemään vielä Etelä-Pohjanmaan pankin kaatumisen konkurssiin. Se vei 1930-luvun alussa hänen omaisuutensa. Yrittäessään suojautua vararikolta ja pelastaa jälkipolvilleen edes osaa menneestä loistosta hän joutui häädetyksi ja konkurssirikoksista syytettynä vangituksi.[36]

Kun vielä puoliso kuoli keväällä 1934, Lahdensuo oli viimeisinä aikoinaan täysin riisuttu. Veljensä haudalla Santeri Lahdensuo lausui, että vaikka kuolemaa ei kukaan tahtoisikaan vastaanottaa, hän kertoi usein rukoilleensa että veli pääsisi rauhaan kärsimyksistään, joita hän ei koskaan valittanut, mutta jotka kaikki näkivät ja tiesivät.[37]

Oskari Lahdensuo nukkui ikuiseen uneen rauhallisesti omassa kodissaan heinäkuisena keskiviikkopäivänä 1935. Hän oli kuollessaan 71-vuotias.[38]

Julkaisuhistoria:

4.6.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
5.6.2012   Versio 2   Teppo Ylitalo
21.6.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Logot