HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

5.7.2013

Helena Teräväinen

Helena Marja Teräväinen

Arkkitehti, kulttuurivaikuttaja
Syntynyt  
7.8.1952 Paavola
Yhteystiedot  

helena.arkkit( a )jippii.fi

helena.teravainen( a )aalto.fi

Linkit  
www.linkedin.com/pub/helena-teräväinen/27/865/b91
www.facebook.com/helena.teravainen
Puoliso(t)  
Raimo Luomanen

Helena Marja Teräväinen on lapualainen arkkitehti ja kulttuurivaikuttaja.

Rohkea ja sitkeä arkkitehti

Helena Teräväinen on koulutukseltaan arkkitehti. Hän työskenteli Lapuan kaupunginarkkitehtina 1984–2004.[1]

”1980-luvulla se, että lähdin pieneen maaseutukaupunkiin hoitamaan kaupunginarkkitehdin virkaa, oli aika erikoista, jopa rohkeaa.  Idealistisin mielin halusin edistää ihmisten mahdollisuuksia parempaan elämään; siis arkkitehdin kannalta parempaan ympäristöön, johon kuuluu niin arvokasta vanhaa miljöötä, nyk. kulttuuriympäristöä sekä taiteellisesti ja teknisesti korkealaatuista rakentamista eli arkkitehtuuria. Ajattelin, ettei pääkaupungin ulkopuolella pidä tyytyä mihinkään huonompaan tai vähemmän kauniiseen: pienissä ja suurissa tehtävissä riitti esteettistä haastetta ja mielenkiintoa”, Teräväinen kertoo.

”Kaupunginarkkitehdin virkatehtävät olivat erittäin laaja-alaiset.  Tavanomaiseen tapaan pienessä kaupungissa niihin kuuluivat sekä kaavoituksesta (asema- ja yleiskaavoitus) että rakennussuunnittelusta huolehtiminen. Aika paljon oli byrokratiaa joka suuntaan eli työryhmiä, lautakuntia ja lausuntoja.”

”Ensimmäinen jakso 1984–1990 tuntui olevan enemmän kaavoitusta: konsultti laati yleiskaavaa, mutta asemakaavoituksen hoidin itse arkkitehtiosastolla, jonka koko oli tuolloin yhteensä neljä henkeä ja teimme kymmeniä kaavoja. Rakennusten osalta teimme lähinnä korjaussuunnittelua, kuten arvokkaan kaupungintalon remontointia ym. Uudisrakennusten suhteen tehtäväni oli lähinnä suunnitteluttamista ja suunnittelun ohjausta. Käännekohtana oli sitten vuonna 1990 Päiväkoti Kissankellon suunnittelu, josta nautin suunnattomasti ja jota tein yhdessä henkilökunnan kanssa. Rakentaminen onnistuttiin tekemään osaurakoina – ja lopulta sain suunnitella myös päiväkodin sisustuksen, vaikka olin vanhempainvapaalla 1991–1992.”

”Seuraavaa työssäolojaksoa 1992–2000 leimasikin sitten ankara lama ja kaikesta ulkopuolisten konsulttien käytöstä luopuminen. Isojen rakennussuunnitelmien ensimmäinen näissä ns. teknisen keskuksen kanssa omana työnä tehdyissä suunnitelmissa oli uimahallin peruskorjaus ja laajennus 1993–1994. Sitä seurasivat sitten kauppaoppilaitoksen peruskorjaus ja tietenkin koko Vanhan Paukun alueen suunnittelu. Taisin joskus todeta että patruunatehdas oli jotenkin se syy, miksi kohtalo minut Lapualle istutti.”

Patruunatehtaan asunnot peruskorjattiin ensin 1994, ja sitten seurasivat eri osat. Ison tehtaan alakertaan kirjasto ja museot 1994–1997, yläkertaan musiikki- ja kansalaisopisto 1995–1998, eri urakoina. Välissä tehtiin Pajakappeli entiseen kaasulaitokseen ja pajaan (1996) sekä elokuvateatteri lämpökeskukseen (1995). Ja siinä sivussa yhtäkkiä samaan aikaan Paukun korjaussuunnitelmien kanssa hyväksyttiin myös lopulta Hautasen talon peruskorjaus kouluksi (sitä olin kiertänyt, piirtänyt ja puhunut puolesta ensimmäisestä syksystäni 1984 lähtien).”

”1990-luku oli siis erittäin työntäyteistä aikaa; osastollani oli työntekijöitäkin eräänä kesänä yli kymmenen, vaikka tavallinen miehitys oli noin kuusi henkilöä.  1996–2000 suunnittelimme myös useita kaupungin vuokratalokohteita, ja uudisrakentaminen vaati täysin toisenlaista työpanosta myös kaupunginarkkitehdin suunnitteluavustajiltakin. Oli kiinnostavaa mutta tietysti samalla haastavaa aikaa ja Saarenkankaalle nousivat Saarenkujan ja Lempintien rivitalot sekä Myllykylään kaksi kohdetta.”

”Samaan aikaan aloimme vuonna 1994 viedä läpi keskustan yleiskaavan tarkistusta, joka myös tehtiin ns. osaston omana työnä, mahdollisimman paljon myös muita osastoja aktivoiden. Erilaisia projekteja tehtiin yleiskaavan yhteydessä useita (kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä; viheralueita ja puistoluokitusta. Liikennettä ja vapaiden tonttimaiden arviointia) ja kovasti oltiin mukana rakennuslain uudistumisen hengessä: osallistuimme Sisäasiainministeriön Osallisuushankkeeseen sekä tehtiin oma Osallistuva ympäristö -projekti, joka aktivoi asukkaita ja järjesti useita näyttelyitä ja mm. Kaavakahvilan vanhalle linja-autoasemalle.”

”Yleiskaavoituksen kuuluukin olla jatkuva prosessi – niinpä Keskustan osayleiskaava vahvistui vasta sitten kun minä olin jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen eli olin vuodet 2000–2003 tekemässä Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntakaavaa ja kulttuuriympäristöohjelmaan. Varsinaisesti en koskaan palannut hoitamaan enää kaupunginarkkitehdin virkaa, koska organisaatiomuutokset ja lopulta viran kokonaan lakkauttaminen sen estivät.”

”Mutta Vanha Paukku oli todella eräänlainen lakipiste: aloitin vuonna 2000 tohtorintutkintoon tähtäävät jatko-opinnot Teknillisessä korkeakoulussa ja väittelin sitten syyskuussa 2006. Väitöskirjani aihe oli: Lapuan Vanha Paukku – uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa.  Väitöksen jälkeen olen ollut tutkijana ja opettajana TKK:lla, vuodesta 2010 Aalto-yliopistossa, ja välissä myös hetken aikaa Arkkitehtuurin läänintaiteilijana.”

Teräväinen harrastaa valokuvausta, lukemista, matkustelua ja liikuntaa, erityisesti pyöräilyä ja golfia.

Luonteeltaan Teräväinen arvioi itsensä rohkeaksi ja sitkeäksi. ”En pelkää työtä mutten oikein paljon muutakaan.” Keskeisiksi elämänarvoikseen hän nostaa eettisyyden, ekologisuuden ja esteettisyyden. ”Maailma on jätettävä seuraavillekin sukupolville asuttavassa kunnossa”, hän korostaa. ”Ja vielä: Se,  mikä ei tapa, vahvistaa.”

Teräväinen on kotoisin Paavolasta Pohjois-Pohjanmaalta. Hänen vanhempansa olivat varastopäällikkö Eelis Teräväinen (1923–2006) ja pääkassanhoitaja Eevi Teräväinen o.s. Pohjola (1928–2010). Hän on naimisissa Raimo Luomasen kanssa ja hänellä on kaksi lasta.

Keskeisiä luottamustehtäviä

Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry

  • puheenjohtaja vuodesta 2001

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

  • liittovaltuuston jäsen vuodesta 2004
  • hallituksen ja eri toimikuntien jäsen

Kulttuuriyhdistys Nurkkakivi ry

  • hallituksen jäsen vuodesta 1996

Pohjola-Norden

  • Pohjanmaan piirin puheenjohtaja 2005–2010
  • Lapuan Pohjola-Nordenin puheenjohtaja useita vuosia

Balettiyhdistys Illusia ry

  • perustajajäsen ja puheenjohtaja vuodesta 1991 2000-luvulle saakka

Lapuan Virkiä

  • uintijaoston perustajajäsen

Vaasan seutukaavaliitto

  • aluesuunnittelulautakunnan jäsen 1988–1995

Keskeisiä julkaisuja

  • Teräväinen, H.: Lapuan Vanha Paukku. Erillisjulkaisu Arkkitehti-lehden artikkelista 1999
  • Teräväinen, H. : Rahako ratkaisee? Rakennettu kulttuuriympäristö kaupunkimarkkinoinnissa. Kirjassa ”Perinnettä  vai bisnestä?” 2001 (toim. Sulevi Riukulehto)                       
  • Teräväinen, H. Lakiaa ja komiaa- kohti Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristön yhteisiä arvoja , Frami 2003/ LSU/EAKR/EPliitto.  http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=53468&lan=FI
  • Teräväinen, H.: Lapuan Vanha Paukku . Uudeksi rakennettu ja puhuttu. Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa.  Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006, Espoo. Frami 2006. Old Paukku in Lapua – Re-Built and Re-Spoken. Discursive Formation of Cultural Heritage in a Case Study.  Doctoral Dissertation   http://lib.tkk.fi/Diss/2006/isbn9512283611/
  • Teräväinen, H.: Etelä-Pohjanmaan arkkitehtuuri- ja kulttuuriympäristökasvatus  ParKu 2007. CD-rom. saatavissa www.safa.fi/archive/100_PArKu_ESITE.pdf
  • Meskanen, S. (Author), Teräväinen, H. (Editor): Future School –Designing With Children. publications in Architecture 2009/100. Painotalo Casper, Espoo 2009. http://innoschool.tkk.fi/innoarch/dokumentit/tkk-future-school-web.pdf
  • Teräväinen, H. Banderolli joka seinään/ En banderoll på varje vägg. Luku kirjassa Viljo Revell 100 vuotta I År. Kirjan suunnittelu ja taitto yhdessä Jouko Kedon kanssa, Vaasan kaupunki 2010.
  • Teräväinen, H.:  1.3 Yhteiskehittämisen yleisiä ja yhteisiä periaatteita;  Suomalaisen koulun arkkitehtuuri luvussa 5;  6.8 Arkkitehtuurityöpajat;  7.2 Unelmien luokkahuone jne. kirjoittajana mukana kirjassa: InnoSchool - välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka, toim. Riitta Smeds, Leena Krokfors, Heli Ruokamo ja Aija Staffans  2011.  http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
  • Teräväinen, H. & Kolu, M. Taidetyöpaja Asuntomessuilla. Voiko taidekokemuksen istuttaa markkinavoimien maastoon? Pohjanmaan taidetoimikunta/ Österbottens konstkommission 2011. Kirjapaino Fram oy. Vaasa. 2011
  • Teräväinen, H. & Staffans, A. “Tulevaisuuden oppimisympäristöt kannustavat osallistumaan”. Opaskirjassa Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun. Tekesin julkaisu 12/2011.
  • Teräväinen, H. &  Meskanen, S.  "Miten lapset ja nuoret saavat kokemuksia suunnittelusta ja osallistumisesta?" kirjassa  Kronqvist, E-L. & Kumpulainen, K.(ed.)   Lapsuuden oppimisympäristöt. Eheä polku varhaiskasvatuksesta kouluun. WSOYpro. 2011

Palkintoja ja huomionosoituksia

Julkaisuhistoria:

27.6.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Logot