HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

26.6.2013

Liisa Keltikangas-Järvinen

Liisa Keltikangas-Järvinen

Syntynyt  
6.1.1946 Lapua
Yhteystiedot  
liisa.keltikangas-jarvinen( a )helsinki.fi

Liisa Keltikangas-Järvinen on lapualaisjuurinen psykologian professori ja temperamenttitutkimuksen uranuurtaja.

Työtä rakastava temperamenttitutkija

Liisa Keltikangas-Järvinen valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1970. Hän suoritti lisensiaatin tutkinnon vuonna 1973 ja väitteli tohtoriksi 1977. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa vuodesta 1971, ensin psykologian assistenttina, vuodesta 1977 kliinisen psykologian lehtorina ja vuodesta 1981 soveltavan psykologian apulaisprofessorina. Vuodesta 1992 hän on toiminut psykologian professorina.[1]

Keltikangas-Järvinen on kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja. Erityisen tunnettu on hänen työnsä temperamentin saralla. ”Työtehtävät ovat luonnollinen seuraus siitä, että jo hyvin varhain totesin kiinnostukseni suuntautuvan tieteeseen ja tutkimukseen”, Keltikangas-Järvinen kuvaa.

”Minulla ei ole harrastuksia, jotka eivät jotenkin liittyisi työhöni. Työni sen sijaan on niin monipuolista, että suurta osaa työstäni pidän enemmän harrastuksena kuin työntekona. Työhöni liittyy kirjoittamista myös suurelle yleisölle, ei vain tutkijoille, mutta pidän tätä enemmän harrastuksena kuin työnä. Työhöni kuuluu ohjata nuoria väitöskirjan tekijöitä, mutta nuorten, innostuneiden tutkijoiden kanssa työskentely on mielestäni enemmän etuoikeus kuin työ."

”En myöskään ole vielä joutunut vastakkain varsinaisen vapaa-ajan kanssa, enkä ole varma, mitä silloin tekisin. Luen paljon, oikeastaan aina, ja olen oppinut löytämään lukuaikaa hyvinkin erikoisista tilanteista. En kuitenkaan osaa kutsua lukemista harrastukseksi; minusta se on vähän sama asia kuin ajatteleminen. Jos haluaa tietää, mitä ympärillä tapahtuu, täytyy koko ajan lukea.”

”Luottamustehtäviin en ole koskaan hakeutunut; olen niihin joutunut, ja mieluummin niitä mahdollisuuksien mukaan karttanut. En ole perusluonteeltani järjestöihminen. Olen huono kestämään kokouksia ylipäätään, ja erityisen huono pyörittelemään asioita vielä sen jälkeen, kun olisi jo toiminnan paikka. Kuulun kuitenkin siihen sukupolveen, jonka mukaan velvollisuudet tulee täyttää, ja velvollisuuden täyttäminen alkaa valituksi tulemisesta, halusi tehtävään tai ei.”

”Ainoa luottamustehtävä, josta olen todella ja aidosti nauttinut, on 12 vuoden aika Etelä-Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina. Olen enemmän kuin iloinen, että pohjalaiset opiskelijat minut aikoinaan tähän tehtävään valitsivat."

”Olen aina ollut sitä mieltä, että sillä, miten ihminen itse itseään kuvaa, ei ole paljon merkitystä. Tärkeää on se, millainen hän on muille ihmisille. Usein ihmisen oma kuvaus kertoo enemmän siitä, millainen hän haluaisi olla, kuin sitä, mitä hän todella on. Haluaisin olla kärsivällinen, tyyni, ja rauhallinen, ja aina huolellisesti miettiä, mitä sanon, ennen kuin sanon mitään.”

Keltikangas-Järvinen on syntynyt ja kasvanut Lapualla, mutta syntymäpaikaksi voidaan laskea myös Alajärvi, jossa hänen vanhempansa varatuomari, kanslianeuvos Uuno-Olavi Keltikangas ja lehtori Hilkka o.s. Bernitz olivat syntymän aikaan kirjoilla. Hän on naimisissa LKT, professori Heikki Järvisen kanssa, ja heillä on kolme lasta.

Keskeisiä luottamustehtäviä

Professoriliiton HY:n hallitus

  • jäsen 1983–1986, 2001–2011

Opetusministeriö

  • Korkeakouluneuvoston jäsen 1987–1990

Kirkon Kasvatusasiain keskus

  • korkeakouluosaston hallituksen jäsen 1989–1996

Helsingin Yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta

  • inspehtori 1994–2006

Puolustusministeriö

  • Maanpuolustuksen Tieteellisen Neuvottelukunnan (MATINE) jäsen 2002–2009
  • Terveys- ja käyttäytymistieteiden osaston (MATINE) puheenjohtaja 2002–2009

Suomalainen Tiedeakatemia

  • Psykologian ja kasvatustieteen jaoksen puheenjohtaja vuodesta 2007

Useita kansainvälisiä arviointitehtäviä Euroopan erimaissa: professuureja, yliopistojen tutkimusarviointeja, tieteellisiä projekteja.

Julkaisut

Keltikangas-järvinen on julkaissut yli 300 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa ja noin 200 artikkelia kotimaisissa julkaisuissa.

Yleistajuiset psykologian alan teokset:

  • 1977: Väkivalta ja itsetuho. Otava.
  • 1985: Aggressiivinen lapsi. Otava.
  • 1994: Hyvä itsetunto. WSOY.
  • 2000: Tunne itsesi, suomalainen. WSOY.
  • 2002: Temperamentti, ihmisen yksilöllisyys. WSOY.
  • 2004: Temperamentti ja koulumenestys. WSOY.
  • 2006: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY.
  • 2008: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY.
  • 2010: Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY.

Palkintoja ja huomionosoituksia

Julkaisuhistoria:

26.6.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia Lapuan kirkon sakastin portailla v. 1947

Logot