HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

22.9.2016

Yrjö Sariola

Yrjö Veikko Sariola

Lapuan hiippakunnan piispa emeritus
Syntynyt  
1.6.1932 Laukaa
Kuollut  
10.9.2016 Jyväskylä

Yrjö Veikko Sariola on Lapuan emerituspiispa. Hän oli Lapuan hiippakunnan piispana 1974–1995.

Aktiivinen ja tasapuolinen yhteyksien luoja

Laukaassa syntynyt Yrjö Sariola kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta vuonna 1951. Hän valmistui teologian kandidaatiksi ja vihittiin papiksi Mikkelin tuomiokirkossa 27.2.1957. Hän suoritti pastoraalitutkinnon 1957. Teologian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1967.[1]

Virkaura alkoi nuorisopastorina Juvalla 1967 ja Kuusankoskella 1957–1958, Jaalan vt. kirkkoherrana 1958–1959 sekä Anjalan nuorisopappina 1959. Virroilla hän oli vt. kappalaisena ja virallisena apulaisena 1959–1963, sitten virallisena apulaisena ja kappalaisena Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1963–1969 ja lopulta synnyinseurakuntansa Laukaan kirkkoherrana 1969–1974.[2]

Hän toimi myös Kirkon Koulutuskeskuksen vt. johtajana 1972 ja Helsingin yliopiston homiletiikan dosenttina 1972–1974. Vuonna 1974 hänet valittiin Lapuan hiippakunnan asessoriksi.[3]

Vuosina 1974–1995 Sariola toimi Lapuan hiippakunnan piispana. Hän aloitti tehtävässä joulukuun alussa 1974. Arkkipiispa Martti Simojoki vihki hänet virkaansa 2.2.1975.[4]

Sariolan aika oli tuomiokapitulissa uudistumisen aikaa: kirkon rakenteet ja käytännöt olivat muutoksessa. Hän oli keskeinen henkilö kirkon ja vapaiden suuntien keskusteluyhteyden avaamisessa ja yhteistyön ilmapiirin luomisessa. Hän avasi suhteita myös kuntiin, kulttuurielämään ja liikuntaväkeen. Sariola vihki virkaan 165 pappia, vuodesta 1988 myös naisia.[5]

Sariola korosti piispan roolia suunnannäyttäjänä, hengellisenä kaitsijana, julistajana, opettajana ja sielunhoitajana, ei niinkään organisaation johtajana. Hän näki seurakunnan ihmisten yhteisönä ja näki sen tärkeimmäksi toimintamuodoksi jumalanpalveluksen. Hän jäi eläkkeelle elokuun lopussa 1995 ja muutti asumaan Jyväskylään, ”sillä yksi piispa paikkakunnalla riitti”.[6]

Hiippakunnassaan häntä arvostettiin erityisesti tasapuolisena ja oikeudenmukaisena piispana, joka osallistui aktiivisesti mm. urheilevan nuorison ja vammaisten toimintaan.[7]

”Eräs keskeinen tehtävä piispanvirassa oli panna liikkeelle ja johtaa evankelis-luterilaisen kirkon neuvotteluja 1980-luvulla ensiksi Suomen Vapaakirkon ja sitten Suomen Helluntaiherätyksen kanssa. Toisena keskeisenä tehtävänä mainitsen uutta kirkkokäsikirjaa valmistelleen käsikirjakomitean johtaminen 1988–1977”, Sariola pohtii.[8]

Arkkipiispan vaalissa vuonna 1982 hän oli toisella sijalla.[9]

Sariola oli ahkera kirjoittaja. Hän on julkaissut runsaasti kirjoja ja artikkeleita. ”Olen teologisissa kirjoissa keskittynyt homiletiikkaan (saarnaoppiin), josta väittelin tohtoriksi ja jonka dosentti olin Helsingin Yliopistossa ennen piispanvirkaan tuloa, liturgiikkaan ja musiikin teologiaan. Viime vuosina vanhetessani olen harrastanut gerontologiaa ja kirjoittanut kaksi kirjaa tästä aiheesta.”[10]

”Kirjoittamisen rinnalla pääharrastukseni on musiikki. Aloitin pianonsoiton 8-vuotiaana. Se on elänyt mukana myös papinvirkojen ja piispanviran hoidossa. Vielä nyt 80-vuotiaana olen valmistautumassa yhdessä Jyväskylä Sinfonian alttoviulistin kanssa Vaajakosken kirkolla pidettävään yhteisvastuukonserttiin, jonka pääteoksena on Johannes Brahmsin f-mollisonaatti alttoviululle ja pianolle.”[11]

Sariolan vanhemmat olivat pankinjohtaja Veikko Alfred Sariola ja kansakoulunopettaja Elsa Sariola o.s. Stenroth. Hän on naimisissa lastentarhanopettaja Anna-Maija Sariolan kanssa. Heillä on neljä lasta: Kurikan kirkkoherra ja teologian tohtori Heikki Sariola, kauppatieteen maisteri ja diplomiviulisti Olavi Sariola, merkonomi, tietokonealan yrittäjä Jukka Sariola ja kuvataiteen maisteri, kuvataiteilija, pastori Ilkka Sariola.[12]

Keskeiset luottamustehtävät[13]

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Sotainvalidien Veljesliitto

  • Sisä-Suomen piirin luottamuspappi 1964–1974

Laukaan Yhteiskoulu

  • johtokunnan puheenjohtaja 1970–1974

Lihastautiliitto ry

  • hallituksen jäsen 1980–1994

Stenroth sukuseura ry

  • puheenjohtaja 2000–2002

Julkaisut[14]

  • 1957: Gummerus-suku pappissukuna. Opinnäyte. Helsingin yliopisto. 56 s.
  • 1961: Jumalan sanan saarna. Homileettis-systemaattinen tutkielma saarnan prinsiippikysymyksistä. Lisensiaattitutkimus. Helsingin yliopisto. 180 s.
  • 1967: Saarna ja teksti saksalaisten saarnateorioitten valossa. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 78. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. 237 s.
  • 1967: Jumalan sanan saarna. Synodaalikirjoitus Lapuan hiippakunnan pappeinkokoukseen 1967. 128 s.
  • 1968 toimitus: Lyseosta ja lyseolaisista. Jyväskylän lyseo 110-vuotias. JYLY, Jyväskylä. 160 s.
  • 1972: Johdatus homiletiikkaan. Ylioppilastuki, Helsinki. 158 s.
  • 1975: Yhteistyön merkiksi kättä. Herättäjä-Yhdistys, Sley. 135 s.
  • 1977 toimitus: Henki ja elämä. Suomen piispojen synodaalikirja. Yhdessä Aimo T. Nikolaisen kanssa. Kirjaneliö, Helsinki. 162 s.
  • 1981: Kirkko ja teologia tänään missiologian valossa. Esitelmä. Lapuan hiippakunta. 25 s.
  • 1981: Tunnustuksessa pysyen. Pohdintoja Augsburgin tunnustuksen äärellä. Kirjaneliö, Helsinki. 111 s.
  • 1985: Näkymiä kirkon ja teologian nykytilaan. Avausesitelmä synodaalikokouksessa. Lapuan hiippakunta. 15 s.
  • 1986: Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi. Musiikin teologian peruskysymyksiä. Sley-kirjat, Helsinki. 141 s.
  • 1991: Kohti uudistuvaa kirkkoa. Paimenkirje Lapuan hiippakunnalle. Sley-kirjat, Helsinki. 148 s.
  • 1993–2011 toimitus: Sanan aika. Raamattua vuoden jokaiselle päivälle. Raamattua vuoden jokaiselle päivälle. Yhdessä Anna-Mari Kaskisen, Anna-Maija Raittilan ja Miikka Ruokasen kanssa. Kirjapaja, Helsinki.
  • 1994:Uudistuva jumalanpalvelus. Tutkielmia jumalanpalveluksen teologiasta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 191. Helsinki. 151 s.
  • 1995: Seurakunta kestää sanan varassa. Tervehdys Lapuan hiippakunnan seurakunnille helluntaina 1995. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli. 10 s.
  • 1997: From Word to Music. Cantate cantica socii. Liturgy and Music in Finland. Publications of Chudch Music Department, Sibelius Academy 21. 181 s.
  • 1998: Mennään messuun. Johdatus uudistuvaan jumalanpalvelukseen. Kirjapaja, Helsinki. 159 s.
  • 1999: Kipua ja siunausta. Päivä, Helsinki. 198 s.
  • 2000: Uuden kirkkokäsikirjan syntyprosessin tarkastelua. TA.
  • 2001: Jumalanpalveluksen käsikirja. Kirjapaja, Helsinki. 320 s.
  • 2001: Suntion käsikirja. Yhdessä muiden kanssa. Kirjapaja, Helsinki. 300 s.
  • 2001: Saarnajumalanpalveluksessa. Teoksessa Saarnan käsikirja. Toim.  Jari Jolkkonen, Simo Peura ja Osmo Vatanen. Kirjapaja, Helsinki.
  • 2003: Polun kulkijat. Ihmisiä elämäni varrelta. Päivä, Hämeenlinna. 208 s.
  • 2006: Erik Stenrothin suvun pappeja. Stenroth sukuseura, Jyväskylä. 40 s.
  • 2008: Lupa vanheta. Päivä, Hämeenlinna. 224 s.
  • 2011: Ehjäksi hoida. Hengellisyys vanhuudessa. Päivä, Hämeenlinna. 223 s.

Palkintoja ja huomionosoituksia[15]

Julkaisuhistoria:

22.6.2013   Versio 1   Teppo Ylitalo
22.9.2016   Versio 2   AdminMuseo
22.9.2016   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kadunlakaisijoita Kauppakadulla

Logot