HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

M. A. Hautanen (1851–1917)

Matti Aukusti Hautanen

Kauppias, suurtalollinen

Syntynyt  
25.5.1851 Saarijärvi
Kuollut  
17.6.1917 Lapua
Puoliso(t)  
Vihitty 29.9.1881 Lapua
Liisi Hautanen (1859–1937)

Matti Aukusti Hautanen (s. 25.5.1851 Saarijärvi – k. 19.6.1917 Lapua) oli lapualainen kauppias, suurviljelijä ja hevosmies. Omalaatuinen koulujen ystävä testamenttasi suuren osan laajasta omaisuudestaan Lapuan kunnalle.

Torpanpojasta liikemieheksi

M. A. Hautanen syntyi Saarijärvellä Keski-Suomessa Hautalan talon torpassa. Hän oli viisilapsisen perheen esikoinen.[1]

Kouluja Hautasen ei tiedetä käyneen, mutta kotona häntä opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koulujen ovien myötä sulkeutuivat myös mahdollisuudet virkauraan. Sen sijaan nuori Matti lähti etsimään parempaa elämää liikealalta kauppias Platanin puotipoikana.[2] Täältä saamaansa huolellista ja isällistä opastusta hän muisteli myöhemmin kiitollisena.[3]

Muuttaessaan Lapualle keväällä 1877 Hautanen oli juuri täyttämässä 27 vuotta. Muuttokirjassa hänen mainittiin tulevan rengin töihin, mutta työpaikka löytyi Lagerstedtin kaupasta kauppa-apulaisena. Tästä tuli hänen elämänsä käännekohta. Alkujaan kylmähköt välit Lagerstedtin perheen kanssa alkoivat lämmetä vähitellen, ja neljän vuoden kuluttua Hautanen oli naimisissa talon vanhimman tyttären kanssa.[4]

Lagerstedt oli pitäjän suurimpia, vauraimpia ja edistyksellisimpiä taloja. Se tarjosi entiselle kauppa-apulaisellekin aivan uudenlaiset mahdollisuudet näyttää taitonsa. Hautanen perusti Lapuan Kirkonkylään oman sekatavarakaupan vuonna 1878, jossa vaimo hoiti kauppa-apulaisen tehtäviä.[5]

Kun vaimo Liisi Hautanen sai kotiperintönään Leskelän tilan, kauppa siirrettiin Leskelään. Talon pihapiiriin valmistui uusi hulppea kauppakartano, joka kooltaan ja näöltään poikkesi selvästi Kirkonkylän muusta rakentamisesta. Siinä Hautanen jatkoi menestyksekästä kaupanpitoa elämänsä loppuun saakka.[6]

Hautasen liiketoiminta paisui erittäin laajaksi.Vilja- ja rehukaupassa hänestä tuli alan suurimpia kauppiaita koko maakunnassa. Myynti ulottui aina Ruotsiin ja Venäjälle saakka.[7]

Vuonna 1889 hänelle myönnettiin oikeus pitää kirjakauppaa, mutta tiedossa ei ole lähtikö kirjakauppa matkaan. Hautanen kauppasi myös maatalouskoneita ja Sillanpään harmoneja sekä piti 1890-luvulla kaakelitehdasta ja omisti Hourun sahaa Haapakoskella.[8]

Suurtalollinen ja hevosmies

Innostus maanviljelykseen oli Hautaselle kodinperintöä, vaikkeivät vaatimattomat lähtökohdat tarjonneetkaan mahdollisuuksia viljelijäksi. Hän liittyi kuitenkin jo pian Lapualle tultuaan Vaasan läänin maanviljelysseuran jäseneksi.[9]

Konkreettisesti maanviljelys palasi Hautasen elämään Leskelän tilan myötä. Siinä oli 40 hehtaaria peltoa, mutta metsää useita satoja hehtaareja. Lisäksi Hautanen osti apeltaan 60 hehtaarin Nevalan suoviljelystilan Toijanniemestä.[10]

Hautanen johti suurta taloaan kurin, järjestyksen ja korkean vaatimustason hengessä. Uudistusmielinen isäntä oli Lapuan ensimmäisiä turnipsinviljelijöitä ja ayrshire-karjan kasvattamisen edelläkävijöitä. Edistyksellinen maatalous palkittiin useilla palkinnoilla.[11]

Käytännön töistä vastasi suurilukuinen palvelusväki: yleensä yhdeksän renkiä ja kuusi piika sekä kesäajan tilapäinen työväki päälle.[12]

Maatalon isäntänä Hautanen oli erityisesti hevosmies. Talossa oli yleensä kymmenkunta hevosta ja lisäksi omat hevoset kilpa-ajoon ja jalostukseen. Hän järjesti myös kilpa-ajoja. Esimerkiksi maaliskuussa 1888 hänen järjestämiinsä ajoihin osallistui 13 oritta ja 31 tammaa.[13]

Koulujen ja kunnan omalaatuinen ystävä

Yhteisistä riennoista Hautasen sydäntä lähinnä oli oppikoulu, jota hän ei itse päässyt koskaan käymään. Hän oli mukana Lapuan yhteiskoulun rakennustoimikunnassa ja kuului sittemmin sekä yhteiskoulun että maanviljelyslyseon johtokuntiin.[14]

Hautanen oli myös perustamassa Lapualle säästöpankkia. Hän kuului jo sääntöjä muokkaavaan toimikuntaan ja istui pankin hallituksessa sen perustamisesta lähtien 1901–1906, ainakin aluksi varapuheenjohtajana.[15]

Mikään huomattava kunnallinen luottamushenkilö M. A. Hautanen ei ollut. Hän kävi kuitenkin aktiivisesti kuntakokouksissa ja esitti niissä auliisti mielipiteitään. Poikkeuksellisen miehen ajatukset vain tuppasivat kulkemaan useimpien lapualaisten mielestä vähemmän sovinnaisia reittejä.[16]

Joulukuussa 1900 Hautanen valittiin jäseneksi toimikuntaan, joka valmisteli anomusta Lapuan keskusta-alueen muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[17] Ennen kuolemaansa hän testamenttasi vaimonsa kanssa pääosan omaisuudestaan Lapuan kunnalle.[18]

Vauraan kauppiaan sairas sydän

M. A. Hautanen oli omintakeinen mies, joka kulki omia teitään eikä yleisesti tallattuja reittejä. Laaja liiketoiminta, mutta myös hyväntuulisuus, ystävällisyys ja huumorintaju tekivät hänestä tunnetun laajalti Lapuan ulkopuolellakin. Työssään hän oli perinpohjainen ja hyvin tarkka.[19]

Vaatimattomista oloista lähtenyt Hautanen antoi vaurastumisensa näkyä. Elämäntyyli oli Lapualla poikkeuksellisen ylväs. Entiselle kotiseudulle Saarijärvelle rakennettiin kesähuvila, jossa hän vieraili lapsuutensa muistoissa. Kesäisin hän teki vaimoineen muitakin pidempiä matkoja kahden hevosen vetämillä vaunuilla.[20] Auto ostettiin toisena koko pitäjässä 1910-luvun alussa.[21]

Uudenkaarlepyyn pankin vararikko jätti Hautaselle huomattavat maksut. Nevalan tila oli pakko myydä, vaikka se oli saanut suuren merkityksen kauppiaan viettäessä sen tiluksilla päiväkausia aina uutta parannusta suunnitellen.[22]

Pian Nevalan myymisen jälkeen Hautasen sydän alkoi oireilla. Puolen vuoden ajan hän oli välillä hyvinkin heikossa kunnossa, kunnes kuoli sydänhalvaukseen 66-vuotiaana.[23]

Julkaisuhistoria:

23.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Seinäjoen Kirjakauppa (P00:2518)

Logot