Lapuan Yhteiskoulu oli Lapualla vuosina 1904–1952 toiminut oppikoulu. Koulun valtiollistuessa sen nimeksi tuli Lapuan Yhteislyseo 1952–1974.
Lapuan Yhteiskoulu sai perustamisluvan senaatilta 25.8.1904. Taustalla paiskivat töitä erityisesti kirkkoherra Wilhelmi Malmberg ja kuntamies Oskari Lagerstedt. Oppilaita ilmoittautui heti ensimmäisenä vuonna korkein mahdollinen määrä: 40.[1]
Lapuan Yhteiskoulu oli koko suomen kolmas, mutta maakunnan ja koko pohjoisen Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulu.[2]
Uuden koulutalon piirsi Maj Krogerus ja se valmistui syksyllä 1906.[3]
Yhteiskoulu toi Lapualla runsaasti oppilaita myös Lapuan ulkopuolelta. Koulussa vallitsi vahva isänmaallis-kristillinen henki ja sen oppilaista lähti poikkeuksellisen suuri osa lukemaan papiksi.
Yhteiskoulun johtajina olivat mm. Jalmari Lahdensuo 1905–1908, Arvi Malmivaara 1912–1919, Ale Riipinen 1919–1927 sekä koko koululle leimansa antanut Hilja Riipinen 1927–1953.[4]
Yhteiskoulu oli erittäin tarpeellinen, mutta kävi taloudellisesti raskaaksi. Siksi sitä tarjottiin jo vuonna 1918 valtion haltuun. Myötämielisempää vastaanottoa alkoi tulla kouluhallituksesta vasta 1940-luvun lopulla, mutta siirtymävaihe tuotti monia hankaluuksia.[5][6]
Lisää huolia toi koulun jo melkein valmiiksi korjatun päärakennuksen palo 12.1.1951. Se sijaan rakennettiin kuitenkin pian uusi, syyskuussa 1952 vihitty rakennus. Lapuan Yhteiskoulu siirtyi sitten valtion kouluksi 1.9.1952 ja sen nimeksi tuli Lapuan Yhteislyseo.[7]
Lyseon rehtoreina toimivat Riipistä seurannut Paavo Huhtala ja Toivo Muilu.
Lapuan Yhteislyseo lopetti toimintansa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1974. Sen lukio-osat siirrettiin yhdessä Kiviristin Yhteiskoulun ja Tiistenjoen Yhteiskoulun kanssa Lapuan lukioon.[8]
| 11.7.2013 | Nykyinen versio | AdminMuseo |
