HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

12.7.2013

Lapuan murteen sanasto – V

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina ToijanniemiLapua-Seura ry 1998.

A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö

 

VAAKOJA

vaania, vakoilla

VAARAAN, VAARAN

vadelma

VAASI

kukkamaljakko

VAHARATA

tuijottaa
Vahtaa, jotta reiät tuloo.
Mitä vahtaat? Luulekko äireekses?

VAHARUTA

vaahdota

VAHARUTTAA

vaahdottaa

VAHTU

vaahto

VAIKKU

korvavaha

VAITOONEN

vaitelias, laimea, välinpitämätön

VAIVAANEN

olematon, surkea
olla jonkin vaivaanen: (vain kielteinen muoto)
en oo sen vaivaanen: tulen toimeen ilman sitä.
niinkun vaivaasen onni kepin nenäs: olematon.

VAIVOOTELLA

nähdä vaivaa

VAK(A)HAANEN, VAKAHINEN (TENAVA)

pikkulapsi

VALAKATA

lajitella, valita

VALES

valhe
Vales kiinni, ennen kuin leviää.

VALIETA

selvitä

VALOKKI

lakka, hilla

VALO

rankkasade
Tulipa aika valo.

VA(A)PSAHAANEN

ampiainen
niinkun vapsahaanen: vikkelä

VARPAPILLANSA, OLLA VARPAHILLANSA

varoa

VARVISTELLA

seisoa varpaillaan

VASITEN

tahallaan

VASITUUNEN

vakituinen
vasituunen henttu: vakituinen seuralainen

VATTA

vatsa

VAVAATA

vapista
Vapajaa kun lampahan häntä.

VEIVATA

kammeta (ruotsin veva)

VEIVI

kampi
heittää veivinsä: kuolla

VEMPATA

pyöriä epätasaisesti, kävellä epävarmasti

VERHAT

vaatteet

VERNUTA

toistella yhtä ja samaa

VESIKALIAMALLA (SILIMÄT)

verestävät tai kyyneleiset silmät

VESIKÖYKKI

navettakeittiö

VESMANNI

eläväinen, kujeilija

VIHALAANEN

muurahainen

VIHAVOORA

kirvellä

VIHKOKOPPA

iso pärekori, lehdeskori

VIIRAALLA

aikailla

VIIRINKLAPU

tuuliviirin viitta
pää kun viirinklapu: viiripää

VIISATA

osoittaa, opastaa, näyttää

VIKAATA

vikistä

VIKITELLÄ

houkutella

VIKURI

kesytön hevonen

VIKUROORA

vastustaa, olla tottelematon

VILAATA

vilistä

VILLIHEINÄ

juolaheinä

VINKATA

viitata, antaa vinkki

VINKUA

vikistä, soida, mankua

VINTATA

nostaa vettä kaivosta vintan avulla

VINTTA

salpa, veräjä, vinttikaivon nostolaite

VINTTURA

vino, kiero

VINTTURAKINTTU

vinoon astuja, keinuvakäyntinen

VINTTURAS

kierossa

VISKUTTAA

flirtata

VISPATA

vatkata

VISSI

tietty

VISSIHIN

kaiketi

VISSISTI

varmasti

VISTATA, VISTAALLA

oleskella

VIUKUTTAA

houkutella, inttää

VOIVOOTTAA

valittaa, inistä

VOKKULA

vauvaikäinen, räsynukke, mollamaija

VOKOTELLA, VOKOTTAA

odottaa jotakin saadakseen

VOOKATA

odottaa, vaania

VOORO

vuoro

VOOROOSINSA

vuorotellen

VORKKIA

kävellä (engl.)

VOUHKOTTAA

intoilla

VYHYRITÄ

vyyhditä lankaa
mennä vyhtiää: kävellä nopeasti

VYHTI

vyyhti

VYÄ

vyö

VYÄLLÄ

vyötäisillä
paa kaati vyälles: pane esiliina eteesi

VÄIVES

heikko, veltto, saamaton

VÄKIPÄINEN

itsepäinen

VÄKITUKKU

itsepäinen, tunkeileva

VÄKKÄRÄ

tuulessa pyörivä lelu
pyärii kun väkkärä: vilkas ihminen

VÄLÄMÄTÄ

penkoa, vehdata

VÄNGÄLLÄ

väkisin

VÄNGÄTÄ

väittää

VÄNÄ

itku

VÄNÄÄTÄ

itkeä

VÄPLÖTIN

väpättävä laite, koneen osa

VÄRKIT

aineet, työvälineet, esineet
On värkiis varaa.

VÄRKÄTÄ

valmistaa, askarrella

VÄRTEERATA

arvella, miettiä, määritellä (ruotsin värdera)

VÄSKY

laukku, kassi
Paimenill’on pahat päivät, vaikk’on voita väskys. Kotona olis paree olla vaikka silakoota askis.

VÄSÄTÄ

askarrella

VÄTKÖTTÄÄ

pyöritellä ruokaa suussaan, pureskella sitkeää

VÄYKYTTÄÄ

väännellä naamaansa, mäyhätä suussaan, huudalla, väittää vastaa

VÄYKYTES

väykyttäjä

VÄÄNNÄÄTTÄÄ

kävellä vaikeasti, olla vaikeassa asennossa

VÄÄRÄNISKA

haluton

VÄÄTTYRI

itsepäinen, vääjäämätön

Julkaisuhistoria:

12.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Osuuskaupan kangaskaupan myyjät (P00:2513)

Logot