HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

12.7.2013

Lapuan murteen sanasto – P

Sanaston pohjana on käytetty erillisen luvan perusteella teosta Johannytoki Lapuan murteella. Lapuan murteen sanakirja. Toim. Kaarina ToijanniemiLapua-Seura ry 1998.

A   E   F   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   U   V   Y   Ä   Ö

 

PAANA

rautatie

PAAPOTTAA

motkottaa

PAAPPA, PAAPA

isoisä, vanha mies

PAASOOSTAA

motkottaa, moittia, pitää nuhdesaarnaa

PAHKULOORA

ihmetellä, siunailla, aprikoida

PAIKATA MÖKÄN TURKKIA

mököttää

PAIPATTAA

heiluttaa, vilkuttaa

PAISIA

paisunut, ajettunut

PAKATA

ängetä, tunkea, tahtoa
pakkaa olla, pakkaa mennä, pakkaa joukkohon

PAKLATA

pohjustaa maalia

PALAATA, (PALAJAA)

penkoa, valita
Min’oon palaannu koko läjän.

PALASTAA (jonnekin)

haluta mennä määräpaikkaan
Amerikkahan se on aina palastanu.

PALAKEHENKIÄLI

kulmittain revennyt kangas

PANNASTAA

moittia. panetella

PAPEROSSI

(vanhassa  murteessa): savuke

PARAHALTAANEN

sopiva, parahiksi, vähämielinen
parahashen aikahan: pahimpaan aikaan

PARAHIKSI

omiaan

PARIA

patja

PARKATA, OLLA PARKKOOLLA

kuoria puuta, aisata

PARSIA

korjata neuletta, korjata huonosti tehtyä työtä

PARTTENKOLIAASET

elojuhlat (parret, kolaata)

PASAALUSTAA

hoitaa asioita, huolehtia, pitää vieraana (ven.)

PASINAT

täytteet

PASKAHOUSU

ilkeä, kelvoton

PASKANÄRIS

närhi

PASSATA

palvella, sopia

PASSELI

sopiva

PASSOOTTAA

oikutella

PATISTAA, PATISTELLA

komentaa, kannustaa

PATINEHILLA

jonkun luona, ääressä

PATTAS

patsas
pattahia: patsaita

PATUKAT

letit

PATUKOORA

letittää

PAUNUUTTAA

hoitaa, hemmotella, paapoa

PEEKAA

siitä paikasta, oikopäätä

PEIJAKAS, PEETURI, PEEKUTTI, PEEVELI

lieviä voimasanoja

PEESFÄRINEN

beige

PEHEMOONEN

pehmeä, saamaton

PEHTAROORA

piehtaroida
pehtaroottoo, pehtarootti, mutta myös pehtaroo

PEHUT

pehkut, pahnat

PEIPUUNEN

(vanhassa murteessa): peipponen
resupeipuunen: sottapytty

PELAMUTA

penkoa, heitellä ympäriinsä

PELAMUUTTAA

penkoa, hyväillä (leikkimielinen)

PELLONPELIÄTES

variksenpelätti
niinkun pellonpeliätes: ruma

PELLOVAASLIKO

pellavaliko

PELLOVAATTET

(vanhassa murteessa): pellavat

PELTAANI, JEHUPELTAANI

kurillinen, omapäinen, piittaamaton

PEMAATA

hyöriä innoissaan

PEMISTÄÄ

penkoa maasta, pistää tuulemaan

PEMPOTTAA

penkoa, täristää

PENGASTAA, PENKOJA

penkoa

PENTTU

pentu

PEPU

kanojen rehuseos, ruisjauho-puolukkapöperö

PEPUUTTAA

kävellä nopeasti lyhyin askelin

PERAATA, OLLA PERKOOLLA

perata, puhdistaa, kitkeä
rukihinperkootakki: takkireuhkana

PERKOOKSET

jälkeiset

PERSET

perse, takapuoli, pullon purkin tai pussin pohja

PERSUSTA

takamus, housujen takamus

PERSOO

nirso

PERSOOSTELLA

nirsoilla

PERSOOKSIS

mieliteolla

PERSUUS

lievä voimasana

PERUA (uni)

toteutua

PERÄTÄ

tarkkailla, seurata, kuulustella

PESET

opetus, selkäsauna

PETATA

sijata, valmistella

PETRATA

parantaa, korjata

PETSIÄ

lyödä vetoa

PEUHOTTAA, PEUHKOTTAA

peuhata

PEUHTUA

peuhata ylettömästi, tehdä hartiavoimin

PEUKKOO

(vanhassa murteessa): peikko, hidasjärkinen, epäsiisti, ihmisarka
Niinkun mettän peukkoo.

PIAKSUT

pieksut, arkikengät
panna piaksua ristihin: kävellä tarmokkaasti
purota piaksuultansa:  hämmästyä, yllättyä

PIAKSUTA

kävellä nopeasti, kiertää kylää

PIANKAAN

varmaankaan

PIANKIN

varmaankin

PILLAHTAA

ratketa, puhjeta
pillahtaa itkuun
veri pillahtaa

PILLIÄÄNEN

kirjavapillike

PILTATA

panna pystyyn, rakentaa

PIMAHTAA

suutahtaa, seota
pimahtaa poikki: katketa

PIMITTÄÄ

pimentää, näpistellä
Mikäs nyt on kirkon pimittäny: mikäs nyt on tullut.

PINAATA

inistä

PINKATA

kasata, latoa

PINKKALIIVI

kureliivit

PINNATA

inistä, pidättää

PINSIÄ

ahdas vaate

PIPENÖ

murena, pieni lapsi

PIRAATA

piristä, pirskua

PIRELLÄ (heiniä)

pöyhiä

PIRIÄÄSET

kekkerit, kutsut

PIRRATA

piristä, surista, siristä

PIRSTIÖÖN

särö

PIRUNKYNSI

kehäkukka

PIRÄTTÄÄ

pysähtyä, pysäyttää
pirätespolokka

PISKO

pisara

PISKOTELLA

sadella harvakseltaan

PISTELÖÖN

leivän pistelemiseen käytetty väline

PITÄJES

(vanhassa murteessa): pitäjä, paikkakunta

PIUHNAASTA

juoksaista vauhdikkaasti

PLAATA

(vanhassa murteessa): olla tapana (vain perfekti)

PLAKKARI

tasku

PLANKATA

kiillottaa, viimeistellä (ruotsin planka)

PLANKKI

kengänkiilloke (ruotsin plank)

PLARATA

selata, lehteillä (ruotsin bläddra)

PLARI

kirjanlehti tai sivu, paperiarkki (ruotsin blad)
sahanplari: ohut terä

PLASSI

alue, paikka (ruotsin plats)

PLATFORMU

(vanhassa murteessa): asema (ruots.)

PLEIKI

kalpea (ruotsin blek)

PLEIKIVALAKOONEN

hohtavan valkoinen

PLIISKAKSI, MENNÄ PLIISKAKSI

hajota

PLIMPOTELLA

soittaa (lyömäsoitinta, kannelta tai pianoa)

PLIMPOTES

lyömäsoitin-, kannel-, tai pianomusiikki

PLOISKIA

räikeä

PLOKATA

kyniä (ruotsin plocka)

PLOMMI, TINAPLOMMI

tinasetti, lenkkimakkaran sulkija

PLOOSATA

puhaltaa, tuulla rajusti (ruotsin blåsa)

PLUSAATA

lököttää
panna plusajamahan: pistää kahviin sokeri ja kerma

PLUSUHOUSU

lökäpöksy

PLUTUNASAKKI

lapsilauma, epämääräinen joukko (plutoona)

PLUUTATA

halventaa, alentaa hintaa, tinkiä

PLYIJY

lyijy (ruotsin bly)

PLYTÄÄSTÄ

juosta pakoon, lähteä juoksuun

PLYYMI

höyhenkoriste, höyhentupsu (hienostelevasti)

PLÄKKI

läkkipelti (ruotsin bleck), muste (ruotsin bläck)
Selevä kun pläkki.

PLÄKKIPOTTI

mustepullo

PLÄKKYRI

peltoastioiden valmistaja

PLÄMPPÄ

suu, kita, turpa
Pirä plämppäs kiinni.

PLÄMPÖTTÄÄ, PLÄPÖTTÄÄ

puhua höpöttää

PLÄNSTÄRILLÄ

näkyvillä, etualalla

PLÄSI

naama, kasvot

PLÄSIPÄÄHEVOONEN

raita hevosen päässä

PLÄSIPÄÄKAFFIT

vahvat kahvit

PLÄSITTÄÄ

antaa korville, voittaa toiset

PLÄTTI

laikku, tahra, läntti, maapala
Katto, jotten lyä, jottei jää kun märkä pläntti.

PLÄTTY

lätty, lettu, ohukainen

PLÖRINÄ, MENNÄ PLÖRINÄKSI

mennä pilalle

PLÖRÖT

snapsit, naukut

POHOJASTUA

päätyä, sattua paikalle

POHOJATA

kun jalat uintipaikassa yltävät pohjaan, uusia kengänpohjat, anturat eli pualipohojat

POKATA

polkea jalkaa, raapaista jalkaa (pikkupojan kumarrus), kävellä nopeasti
flinttapokka:  linttaan astuja
Pokkaa kun häjy karoo.

POONATA, PÖÖNÄTÄ

kävellä tarmokkaasti

PORAATA

porista, rutista, marista, valittaa särkyä
Se poraji päätänsä.

PORKOOLIT SOITTUU, MENNÄ JOTTA PORKOOLIT SOITTUU

rynnätä, juosta viilettää

PORO

tuhka, lapinporo

POROTTAA

kivistää, särkeä
hammasta porottaa

PORSTUA

eteinen (ruotsin farstu)
juara porstuan kautta: juoda kahvia lautaselta

POSMITTAA

motkottaa, pitää nuhdesaarnaa (ven.)

POTTI

pullo

POTTU

potta, yöastia

POTUTTAA

tympäistä

POTUUMET

heväsen selkään asetettavat ränkien luisumisen estäjät

POUKAHTAA

lennähtää

POUKKO

havupuusta palaessa paukahtaen irtoava kipinä

POUKKOLAUTA

hyppylauta

POUKKOOLLA

hätäillä
Mitähän siinä ny poukkoolet, orota rauhas.

POUKOTTAA

hääriä, hyppiä, täristä

PRAASU

valkea, nuotio (ruotsin brasa)

PRAATATA

puhua suulaasti (ruotsin prata)

PRAKUUTTAA

kuulustella, vannottaa

PRANSTAKKA

hiilihanko (vanhan ruotsin brandstock)

PREKATA, PREKKAALLA

komeilla, näytellä itseään, kävellä ylväästi

PREPOTTAA

herättää uteliaisuutta, himottaa

PRIKKA

tarjotin (ruotsin bricka)

PRILLEES

epäkunnossa
mennä prilleehin: mennä pilalle, mennä epäkuntoon

PRIMPOTELLA; PRITKUTELLA

tanssia, hypellä

PRIUTEERATA

pitää nuhdesaarnaa, moittia

PROIHNA, PROITAMA, PROTA

ranka, seiväs, karahka, pitkä keppi

PROOSI

rintaneula

PROPPU

sulake, täytetappi
polttaa proppunsa: menettää malttinsa

PROVASTI

(vanhassa murteessa): rovasti (ruotsin prost)

PRUNNI

kaivo (ruotsin brunn)
Katos niinkun hohtimet kaivohon.
Mistäs viaras tiätää, jottei taloon prunnihin kusta saa.

PRUNTATA

syödä vahvasti, syödä ylettömästi

PRUNTTIKIMPI

kanjatynnyrin luukku

PRUTKAHTAA

revetä, syöksyä paineella
Mätärakko puhkes, jotta prutkahti.

PRUTKAHUTTAA, PRUTKUTTAA, PRUNUUTTAA

pöristellä, piereskellä

PRUTKUNPERÄ

syrjäinen paikka

PRUUKATA

käyttää, olla tapana (ruotsin bruk, bruka)

PRUUSTINNA

(vanhassa murteessa): ruustinna (ruotsin prostinna)

PRYHYRILLÄNSÄ

ryhdillänsä, mallinaan

PRYKY

olutpanimo

PRYKÄTÄ

valmistaa, rakentaa, panna olutta

PRYNKKÄÄ

ylpeästi, komeasti, mahtavasti, ryhdikkäästi

PRÄHÄRÄTÄ

katsoa perään, hoputtaa, opettaa, pitää silmällä

PRÄISKET

räiske, rähinä, touhu

PRÄISKIÄ

räiskiä vihoissaan

PRÄISKYÄ

läikkyä

PRÄISKÄHRÖS

räiskäys, äkillinen innostus, kiivas ja ylivilkas

PRÄISKÄHTÄÄ

läikähtää, lennähtää

PRÄISKÖTES

vilkas ja kovaääninen

PRÄMPÖTTÄÄ, PRÄMPÖTELLÄ

rämpyttää
Minä pellillä perähän prämpöttelen.

PRÄNNÄRI

lahvinpaahdin (ruotsin bränna)

PRÄNTTI

painettu teksti (ruotsin pränti)
seisoo präntättynä: on painettuna

PRÄNTÄTÄ

painaa tekstiä

PRÄNYYTTÄÄ

rämpöttää

PRÄSSI

saali. Aikoinaan saalia käytettiin silitys- ja prässäysalustana. Sitä paitsi saali on vanutettua eli prässättyä kudosta.

PRÄSSIRAUTA

iso ja raskas silitysrauta

PRÄSSÄTÄ

silittää kostean läpi, latistaa

PRÄSSÖÖS

laskos

PRÄSÄHTÄÄ

räiskähtää

PRÄSÖTTÄÄ

räiskiä, puhua suulaasti

PRÄTINÄ

rätinä

PRÄTKÄHRÖS

repeämisen ääni

PRÄTKÄHTÄÄ, PRÄTKYÄ

ratketa, repeillä,rätistä

PRÄTKÖTES

pörinä, pörisijä

PRÄTKÖTTÄÄ

pörisyttää

PRÄTKÖÖSTÄÄ

juoda
prätkööstää menemähän: juoda tyhjäksi

PRÄTYYTES

pörisyttäjä, rätisyttäjä

PRÄTYYTTÄÄ

pörisyttää, rätisyttää

PRÄTÄÄTÄ

pöristä, rätistä

PRÄÄSÄTÄ

käyttää paljon vettä, oksentaa, puhua paasata

PRÖKÖÖSTÄÄ

ylpeillä, komeilla, etuilla, näytellä itseään

PRÖTEVÄ

itsevarma, ylpeä

PRÖYSTÄÄLLÄ

ylpeillä, isotella, uhota

PUA, PUO

takapuoli (käytössä Lapualla vain sananparsissa)
mennä umpan puohon: kadota

PUAKKOO

nirso

PUHISTAA

pierettää
olla puhistuksis: ilmavaivoissa

PUFETTI

juhlaravintola (ransk.)

PUKATA, PUKKIA

työntää, töytäistä
pukata kättä: kätellä, ojentaa jotakin tavaraa (salaa muilta)
Älä puki, mull’on kello.

PULAATA

puhua suulaasti
Pulajaa kun mustanmaalaaset sateen erellä.

PULIUNKI

lihaliemi (ransk.)

PULLAHTAA

nousta kuplana, joutua ulos väkijoukosta

PULLAHUTTAA

työntää ulos joukosta tai jonosta

PULLO

(vanhassa murteessa): pulla
lihapullo: lihapulla

PULUSKA

verevä, näyttävä, sievä

PUNNATA

työntää

PUNTATA

auttaa työntämällä

PURKIS

(vanhassa murteessa): puhdas

PUSKA

pensas
Punaanen se on, joka puskastakin loistaa.

PUSSI PÄÄS

lähteä tansseista, kun kukaan ei ole hakenut

PUSSITTAA

kantaa isäntäväen ruokatavaroita tuttavilleen

PUUKKOO

puukko
Katkes kun puukoon päähän.

PUUKRIIPOOS

puumerkki, allekirjoitus

PUUMULI

(vanhassa murteessa): pumpuli (ruotsin bomull)

PUUNTYPPY

pieni puu

PUUTIA

sakea (puuro), puiseva

PYKMESTARI

rakennusmestari (leikillisesti)

PYKÄTÄ

korjata, rakentaa

PYRHÖÖSTÄÄ

oksentaa, ripuloida

PYRSKÄHTÄÄ

purskahtaa

PYRSYÄ

niistää

PYSSÄHTÄÄ

kaatua istuvilleen

PYÄRTÄÄ

kääntyä takaisin, perua sanansa

PÄKÄRÄ

vikuri hevonen
orispäkärä

PÄKÄÄTÄ

määkiä, mäkättää

PÄLLÄHYTTÄÄ

sanoa höläyttää

PÄLLÄHTÄÄ (päähän)

pälkähtää

PÄNNI

kankaan kiristäjä kangaspuissa (ruotsin spänne)

PÄNNÄ

(vanhassa murteessa): kynä (ruotsin penna)

PÄNTÄTÄ

hakata, päntätä päähänsä

PÄRIÄTÄ

pärjätä, tulla toimeen, menestyä

PÄRMÄNTÄTÄ

pitää nuhdesaarnaa

PÄRNÄ

(vanhassa murteessa): peruna
Arvos kun silakka pärnäs.

PÄRNÄVOI

perunamuusi

PÄRVÖTTÄÄ

purkaa, selvittää
pärvöttää suunruajuhiansa: leukailla, irvailla

PÄRÄKKÄ

räkättirastas, ylivilkas

PÄRÄKÖÖRÄ

hullutella

PÄTIKKÄ, PÄTKÄLES

isokokoinen ja lihava teini-ikäinen

PÄTKÄÄSTÄ

lyödä paukauttaa, tuottaa yllätys
Kaharen me vaan täälä pätsäämmä.

PÄÄKKÖÖ

suuntavaistonsa menettänyt
Pyärii kun pääkköö lammas.

PÄÄLTÄ PÄSMÄRI

töiden johtaja, määrääjä

PÄÄSSILIMÄ

ajattelematon ryntäilijä

PÄÄSTÄ PÄTKÄSTÄNSÄ

selvitä ongelmistaan

PÄÄSTÄ SANALLE

tottua, hoksata, päästä alkuun

PÄÄTYPÄÄLLE

valmiiksi

PÖFFENTAALI

pölkkypää, hassahtava

PÖFFÄÄLLÄ

oleskella asiattomasti

PÖHÖLÖ

älytön, huomiokyvytön

PÖHÖNÄS

humalassa

PÖHÖNÄTÄ

juopotella

PÖHÖRÖ

hiuskuontalo

PÖKERRYKSIS

pyörryksissä, eksyksissä

PÖKERTYÄ

pyörtyä

PÖKÄLES

hirrenpätkä, pötkö

PÖKKÖÖTTÄÄ

narrata

PÖKÄTÄ

töytäistä

PÖKÖÖ

typerys

PÖLLÄKKÄ

lumimyrsky

PÖLLÄÄLLÄ

hullutella

PÖLLÖÖ

pöllö, typerys

PÖLÄÄTÄ

pölistä

PÖLÖKKESTRÖMMI

pölkkypää

PÖLÖKKY

pölkky

PÖLÖTES

suulas tyhjäntoimittaja

PÖLÖVÄÄSTI

pölkkypää

PÖMPELI

koju

PÖNKITÄ

teljetä, tukea

PÖNKKÄ

telki, tuki

PÖNTTÖÖ

pönttö

PÖPÖRÖÖNEN

perhonen

PÖRRIÄÄNEN

kimalainen

PÖRRÄTÄ

pöristä, juopotella

PÖRRÖÖNEN

tuuhea, sekainen hiuskuontalo

PÖSSÄ

takkuiset hiukset
Pössä-Kaisa, Pössä-Manta

PÖSSÄHRÖS

höhlä

PÖSSÖÖ

hullu

PÖTKY

pötkö, tuubi
körttipötky: körttiläismies, körttipoika (ilkeämielisesti)

PÖTTI

astia

PÖTYLINKKA

paksunilkkainen nainen

PÖTYYMI

petunia

PÖYKERI, PÖYKÄRI

typerys, nousukas

PÖYRÖÖ

kummitus, kummajainen

PÖÖNÄT

kahvijauhot, kahvinpavut (ruotsin böna)

PÖÖNÄTÄ, POONATA

kävellä tarmokkaasti

Julkaisuhistoria:

12.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kadunlakaisijoita Kauppakadulla

Logot