HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Teofilus Haila (1865–1923)

Teofilus (Teppo) Haila

kansakoulunopettaja, kuntamies

Syntynyt  
26.11.1865 Kiikka
Kuollut  
3.7.1923 Lapua

Teofilus (Teppo) Haila (s. 26.11.1865 Kiikka – k. 3.7.1923 Lapua) oli lapualainen kansakoulunopettaja, kunnan luottohenkilö ja suomalaisuusmies. Hän oli Lapuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1919 ja 1920–1923, Lapuan nuorisoseuran ensimmäisenä esimies 1892–1898 sekä monien yhteisten hankkeiden keskeisiä alkuunpanijoita.

Elämäntyönä opettaminen

Teofilus Haila syntyi talollisen poikana Kiikan pitäjässä Satakunnassa nykyisen Sastamalan kaupungin alueella. Edistysmieliset vanhemmat laittoivat pojan Jyväskylän seminaariin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi keväällä 1888.[1]

Hailan ensimmäinen ja viimeinen virkapaikka oli syksystä 1888 lähtien Lapuan Kirkonkylän kansakoulu. Hän tuli kouluun toiseksi opettajaksi opetusaineinaan laskento ja laulu. Kun Kaarlo Moberg jäi eläkkeelle, Hailasta tuli koulun johtajaopettaja vuonna 1913. Tässä tehtävässä hän oli kymmenen vuotta, kuolemaansa saakka.[2]

Välillä Haila luennoi myös lyhytikäisessä, vain 1890–1891 toimineessa Mimmi Sundgrenin kansanopistossa.[3]

Opettajakollegan mukaan Haila oli ”perusteellinen ja voimakkaasti kasvattava persoonallisuus, lahjakas ja sanan parhaimmassa merkityksessä hyvä opettaja, jonka opetus oli havainnollista ja selväpiirteistä”. Erityisesti hänen historiantuntinsa tekivät moniin oppilaisiin lähtemättömän vaikutuksen. ”Vänrikki Stoolin tarinat elettiin eikä vain luettu” hänen tunneillaan.[4]

Kansakouluntarkastajien lausuntojen mukaan Hailan vilkkaan ja havainnollisen opetuksen metodi oli kuitenkin heikohko. Menevänä miehenä hän ei ehkä ehtinyt valmistautua aina tarpeeksi hyvin.[5]

Myös korkeampaa opetusta Haila oli Lapualle ajamassa. Hän oli perustamassa Lapuan yhteiskoulua, kuului sen väliaikaiseen johtokuntaan. Sittemmin hän oli johtokunnan puheenjohtajana useita vuosia.[6] Myös Etelä-Pohjanmaan opettajayhdistyksessä Haila oli mukana.[7]

Sivistysseurojen kantava voima

Nuori uudistusmielinen opettaja tuli nopeasti vedetyksi mukaan Lapuan kansansivistyksellisiin rientoihin, olivathan opettajat yleensäkin johtavia persoonia yhteisöissään.

Haila oli vakaumuksellinen raittiusmies ja meni innolla mukaan jo aiemmin perustetun raittiusseura Säkenen toimintaan. Lapualla käytiin parasta aikaa kiivasta taistelua olutprykyjä vastaan, ja tässä taistelussa Haila omaksui johtoroolin. Paljolti hänen ansiotaan oli, että raittiusseuran jäsenmäärä nousi hyvin suureksi.[8]

Vaikka raittiusväen ja nousevan nuorisoseuraliikkeen välillä oli vastahakoisuutta, Hailan onnistui yhdistää nämä pyrkimykset. Hän kulki aktiivisesti Lapuan kauppayhtiön sakissa, joka sai aikaan oman nuorisoseuran perustamisen Lapualle. Hailasta tuli seuran ensimmäinen esimies 1892–1898.[9]

Haila liittyi nuorisoseuraan myös henkilökohtaisin sitein, sillä hän meni naimisiin Susanna Kalan kanssa, jonka kotona Kauhavalla oli perustettu historian ensimmäinen nuorisoseura 1881 ja jonka eno oli tämän ensimmäisen seuran kuulu perustaja Matti Sippola.[10]

Osuustoiminnan ja yhteisyritysten mies

Hailan tarmokkuus ja ihanteellisuus antoivat hänelle sisäisen palon uusien hankkeiden innokkaaksi kannattajaksi. Toisaalta raittius- ja nuorisoseuroissa hän oli saanut niin laajaa luottamusta, että lapualaisten oli helppo pyytää häntä mukaan myös niin aloille, jotka eivät kuuluneet opettajan keskeisiin osaamisalueisiin.

Kun Lapualle oltiin aivan 1800-luvun lopulla perustamassa maanviljelysyhdistystä, Haila oli yhtenä kolmesta laatimassa sen sääntöjä. Hänet valittiin myös yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan helmikuussa 1900, ja hän lienee toiminut sen ensimmäisenä sihteerinä.[11]

Vuonna 1901 Haila oli viisijäsenisessä toimikunnassa, joka muokkasi sääntöjä pitäjään perustettavalle säästöpankille.[12] Sittemmin hän istui Lapuan säästöpankin hallituksessa.[13]

Haila oli ensimmäisiä osuustoiminta-aatteen puolestapuhujia Lapualla. Kun Lapuan osuuskaupan sisällä käytiin kiistaa poliittisen työväen ja porvarien kesken, Haila valittiin vankkana porvarina sen hallitukseen syksyllä 1907.[14] Hänen hallituskautensa kesti lopulta yli kymmenen vuotta.[15]

Yksityistä Lapuan Sähkö Osakeyhtiötä Haila oli perustamassa syksyllä 1910. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän kuului kolmihenkiseen toimikuntaan, joka pohti sähköyhtiön kunnallistamista. Uuden yhtiön johtokuntaan hän ei kuitenkaan kuulunut.[16]

Vielä jossain välissä Hailalla oli aikaa toimia vakuutusyhtiö Suomen asiamiehenä.[17]

Suomalaisuusmies ja suojeluskuntalainen

Teofilus Haila oli oman aikansa lapsi. Hän uskoi vilpittömän ihanteellisesti kansansivistykseen, edistykseen ja uudistamiseen. Mutta ennen muuta hän uskoi nousevaan kansallisuusaatteeseen, suomalaisuuden asiaan.

Kun vanhasuomalaiset alkoivat keväällä 1901 puuhata maakuntaan omaa lehteä, Haila meni innokkaasti mukaan. Hän oli mukana jo pienessä neuvottelukokouksessa keväällä 1901 ja oli marraskuussa 1901 yksi Vaasa-lehden perustajista. Sittemmin hän toimi sen tilintarkastajana ja 1907–1916 johtokunnan jäsenenä.[18] Hän myös kirjoitti lehteen aktiivisesti sen alkuaikoina.[19]

Suurlakon alla syksyllä 1905 Haila oli perustamassa Lapuan suomalaista seuraa. Hänen esityksestään seura päätti tukea Vaasan ja Uuden suomettaren leviämistä ja boikotoida ruotsinkielistä talouselämää. Lakon aikana 30.10.1905 Haila johti kirkossa 2000–3000 hengen kansalaiskokousta.[20]

Haila valittiin niinikään Pohjanmaan suomalaisten seurain liiton johtokuntaan helmikuussa 1906. Hän kävi Kauhavallakin innostamassa oman suomalaisen seuran perustamiseen, mutta käynnit eivät tuottaneet toivottua tulosta.[21]

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907 Haila oli suomalaisen puolueen listan asiamiehenä. Vuoden 1910 vaaleissa hän oli itsekin ehdolla Isonkyrön-Härmän listalla, mutta ei tullut valituksi.[22]

Ensimmäisen maailmansodan vuosina Haila tuki jääkäriliikettä. Hän oli mukana Lapuan suojeluskunnan perustamisessa, kuului sen esikuntaan ja valittiin helmikuussa 1918 esikunnan päälliköksi. Sodan jälkeen hän kuului kolmihenkiseen Lapuan sankaripatsastoimikuntaan sekä maakunnalliseen kolmihenkiseen komiteaan, jonka tehtävänä oli hankkia piirustuksia muistopatsaita varten.[23]

Elämän lopussa valtuuston johtoon

Innokkaan uudistusmiehen toimet alkoivat vähitellen herättää luottamusta myös kuntamiesten keskuudessa. Joulukuussa 1900 Haila valittiin jäseneksi ensimmäiseen toimikuntaan, joka valmisteli anomusta kauppalan perustamisesta Lapualle.[24] Hanke toteutui vasta 1964.

Ainakin 1910-luvulla Haila oli kunnallisten tilien tarkastajana.[25] Vuonna 1916 hänet äänestettiin Lapuan ensimmäisen kunnanvaltuuston jäseneksi. Valtuuston puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1919 ja tauon jälkeen vielä toistamiseen 1920–1923.[26]

Vuonna 1917 Haila oli epäkiitollisen elintarvikelautakunnan puheenjohtaja.[27]

Hailan hautajaisissa heinäkuussa 1923 kunnallislautakunnan esimies E. A. Turja arvioi, että Haila on ”parinkymmenen vuoden ajan ollut johtavana sieluna Lapuan kunnallisen elämän aloilla”.[28]

Jyrkkä ja toimelias suurmies

Teofilus Haila oli kaikin puolin suuri mies. Hän oli pitkä, reipasotteinen ja voimakasääninen. Vaasa-lehden kuvauksen mukaan hän oli ”uuttera ja uskollinen, suoraluontoinen ja rehti mies”.[29]

Kuvaavinta Hailalle luonteelle oli tavaton reippaus ja vahva ihanteellisuus. Niiden lisäksi hänessä oli ehdottomuutta, jopa mustavalkoisuutta.

Lapuan nuorisoseuran esimiehenä hän halusi kesällä 1896 erottaa tansseissa käyneet jäsenet seurasta. Kun kokouksen enemmistö oli toista mieltä, Haila uhkasi omalla erollaan ja sai enemmistön taipumaan. Pitemmän päälle tällainen jyrkkyys tuotti vastareaktion, ja nuorisoseuran jäsenmäärä alkoi romahdusmaisesti vähentyä.[30]

Toinen Hailan ehdottumuutta kuvaava tapaus on vuodelta 1919, jolloin hän oli mukana lapualaisten lähetystössä, joka evästi eduskuntaryhmiä tekemään kieltolain rikkomisrangaistuksista mahdollisimman kovia.[31]

Kesäkuun lopussa 1923 Haila joutui 57-vuotiaana vuoteen omaksi, kun sydänpussiin alkoi kertyä nestettä. Hänen odotettiin toipuvan nopeasti, mutta kuolema tuli muutamassa päivässä yllättäen.[32]

Satakuntalaisista juuristaan huolimatta Haila kotiutui kokosydämisesti Lapualle.[33] Lapualaisten laajaa arvostusta pidetylle opettajalle kuvaa hyvin, että hautajaisissa hänen muistokseen ilmoitettiin perustettavan rahastot yhteiskoululle ja nuorisoseuralle. Lisäksi joukko entisiä oppilaita ilmoitti perustavansa rahaston kansakoululasten hyväksi.[34]

Julkaisuhistoria:

22.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Juhlatilaisuus 1900-luvun alussa (P00:2491)

Logot