HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

5.11.2013

Aleksi Alakarhu (1885–1963)

Aleksi (Aleksanteri) Alakarhu

Maanviljelijä, kunnallismies

Syntynyt  
21.3.1885 Lapua
Kuollut  
5.10.1963 Lapua

Aleksi (Aleksanteri) Alakarhu (s. 21.3.1885 Lapua – k. 5.10.1963 Lapua) oli haapakoskelainen maanviljelijä ja yksi Lapuan keskeisimmistä kunnallismiehistä 1930–1950-luvuilla. Hän oli kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtaja 1946–1953. Vuonna 1953 hänet valittiin Lapuan ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi, mutta vaali kumottiin.

Edistyksellinen kotitalon viljelijä

Aleksi Alakarhu syntyi Haapakosken kylässä talollisperheeseen. Maanviljelijän ammatti oli jotenkin itsestään selvyys, ja sitä silmällä pitäen nuori Aleksi kävi maanviljelyskurssin.[1]

Isänsä jälkeen Aleksi sai perintöosanaan toisen puoliskon kotitilasta ja alkoi viljellä sitä uudistusmielellä ja uutteruudella. Alakarhusta tuli yksi aikansa edistyksellisimmistä viljelijöistä kotiseudullaan.[2]

Karjanjalostus oli lähellä Alakarhun sydäntä. Hän oli Suomen karjanjalostusyhdistyksen perustajajäsen ja luomassa Lapuan ensimmäistä tarkastusyhdistystä. Talon oma Suomenlypsykarja pääsi hyviin tuloksiin.[3] Sikataloudessa Alakarhu tuli tunnetuksi edistyksellisestä mallikarjun pitämisestä.[4]

Peltojen hoidossa Alakarhu lähti salaojittamaan peltojaan. Viljelyyn otettiin myös uusia lajikkeita, kuten vehnää, hernettä ja perunaa.[5] Siemenviljelystä hänet palkittiin useita kertoja, monesti ensimmäisellä palkinnolla. Uutta peltoa hän raivautti isännyysaikanaan 11 hehtaaria.[6]

Sotavuodet koettiin Alakarhussa raskaina, kun kolme poikaa oli rintamalla ja yksi sairaana. Lisäksi tulivat elintarvikeluovutukset, jotka hoidettiin nurkumatta. Alakarhusta luovutettiin lopulta niin paljon elintarvikkeita, että valtioneuvosto myönsi niiden johdosta ansiomerkin.[7]

Kotikylää ja elinkeinoelämää palvelemassa

Näkyvimmän elämäntyön Alakarhu teki moninaisissa luottamustehtävissä. Ensi askeleita yhteistoimintaan tarjosivat Haapakosken maamiesseuran ja nuorisoseuran tehtävät.[8]

Uutta nuorisoseurantaloa rakennettaessa hän oli rakennustoimikunnan puheenjohtaja ja rakennusvalvoja. Nuorisoseuratyön ansioista hänelle myönnettiin hopeinen ansiomerkki 1955 ja hänet nimitettiin kotikylän nuorisoseuran kunniajäseneksi.[9] Vielä vanhalla iälläkin hän suhtautui myötämielisesti nuorison harrastuksiin ja antoi mieluusti niihin tukeaan.[10]

Ensimmäinen näkyvämpi tehtävä oman kotikylän ulkopuolella oli Lapuan sähköyhtiön hallituksen jäsenyys 1924–1953. Alakarhu ajoi voimakkaasti Hourunkosken voimalaitoksen rakentamista. Voimalaitoksen lisäksi kylälle saatiin sen myötä uudeksi kulkureitiksi Hourunsilta Lapuanjoen yli.[11]

Alakarhu oli Lapuan säästöpankin isännistön jäsen 1932–1944 ja Lapuan osuusmeijerin tilintarkastaja. Hän osallistui myös Lapuan Osuuskaupan Haapakosken myymälätoimintaan.[12]

Kunnallismies ja melkein kunnanjohtaja

Kunnallisiin tehtäviin osaava ja kokenut talonpoika vedettiin mukaan 1920-luvulla. Hänestä tuli neljännesvuosisadan ajaksi yksi Lapuan näkyvimmistä ja luotetuimmista kuntamiehistä. Useissa tehtävissä hän viihtyikin jopa pari-kolmekymmentä vuotta. Esimerkiksi vuonna 1948 Alakarhu valittiin peräti kuuteen eri kunnalliseen tehtävään.[13]

Vuonna 1931 Alakarhu valittiin maalaisliiton listalta kunnanvaltuustoon, jossa hän istui sota-ajan ohi vuoteen 1945. Tärkeimmän kuntauransa hän teki kuitenkin kunnallislautakunnan varapuheenjohtajana 1934–1943 ja puheenjohtajana 1946–1949. Kun kunnallislautakunta muuttui vuonna 1949 kunnanhallitukseksi, Alakarhu oli sen ensimmäinen puheenjohtaja vuoteen 1953.[14]

Kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen johtaminen oli käytännössä kokopäiväistä työtä, minkä vuoksi Lapualla siirryttiin vuonna 1953 kunnanjohtajajärjestelmään. Kymmenestä hakijasta ketään ei katsottu kelvolliseksi, joten Alakarhu valittiin virkaan helmikuussa 1953 ilman hakemusta ”toistaiseksi väliaikaiseksi”. Lääninhallitus kuitenkin kumosi vaalin lainvastaisena.[15]

Alakarhun merkittävimpiä lautakuntatehtäviä olivat jäsenyys ja puheenjohtajuus taksoituslautakunnassa 1927–1949, tie- ja ojituslautakunnassa 1928–1933, terveydenhoitolautakunnassa 1930–1953 sekä kunnansairaalan ja synnytyslaitoksen johtokunnassa 1930–1953. Lisäksi hän oli maanmittaustoimitusten uskottu mies 1932–1942 sekä rakennuslautakunnan jäsen ja puheenjohtaja 1947–1953.[16]

Näiden lisäksi tuli monia muita kuntatehtäviä, kuten Lapuan kunnansairaalan johtokunta 1946–1953 ja Lapuan synnytyslaitoksen johtokunta 1947–1953, terveydenhuoltolautakunta, sairaalatoimikunta, yhteiskoulun vanhempainneuvosto ja työasiain lautakunta.[17] Sodan aikana Alakarhu hoiti kansanhuoltolautakunnan tärkeää puheenjohtajan tointa.[18]

Maakunnallisissa tehtävissä Alakarhu teki pitkän päivätyön Etelä-Pohjanmaan piirisairaalassa. Hän oli liittohallituksen jäsen 1946–1953.[19]

Ansioistaan luottamustehtävissä hänelle myönnettiin useita ansiomerkkejä, kuten maalaiskuntien liiton hopeinen merkki 1955, kauppakamarin kultainen ansiomerkki  1961 ja Suomen leijonan ansioristi.[20]

Sukurakas herännäisisäntä

Aleksi Alakarhu oli tunnollinen ja tarkka isäntämies, jonka esiintyminen oli harkitsevan rauhallista ja vaatimatonta. Hänen elämänasennettaan leimasi jo lapsuudenkodista omaksuttu herännäishenki. Vaimonsa hautajaisissa syyskuussa 1960 Alakarhu luonnehti omaksumaansa isävainajansa elämänohjetta: ”Minkä omaksut, seuraa sitä, jos se on raamattuun perustuva”.[21]

Lapuan Sanomat luonnehti Alakarhua ”tosi rehdiksi lapualaiseksi isäntämieheksi, jolle kaikki teennäisyys on täysin tuntematon käsite”.[22]

Sukututkimus ja sukuseurat olivat erityisen lähellä Alakarhun sydäntä. Hän teki sukututkimusta omien esivanhempiensa kuortanelaisesta Hynnisen suvusta. Hän oli myös Lapuan Erkkilän suvun sukutoimikunnan esimies 1947–1962 ja suvun vanhin 1962–1963.[23]

Aleksi Alakarhu kuoli Lapuan kunnansairaalassa 78-vuotiaana.[24]

Julkaisuhistoria:

15.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
15.6.2012   Versio 2   Teppo Ylitalo
25.6.2012   Versio 3   Teppo Ylitalo
25.6.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Naisvoimistelijat marssivat Kauppakadulla

Logot