HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Vihtori Alajoki (1876–1926)

Juho Vihtori Alajoki, vuoteen 1906 Filppula

Lapuan nimismies, kunnallismies
Syntynyt  
19.8.1876 Lapua
Kuollut  
13.4.1926 Lapua
Vanhemmat  
Juho Filppula (1848–1928)
Sisarukset  
T. E. Alajoki (1882–1958)

Juho Vihtori Alajoki, vuoteen 1906 Filppula (1876–1926) oli lapualainen varatuomari, nuorisoseura-aktiivi ja suomettarelainen kuntamies. Hän toimi Lapuan nimismiehenä 1917–1926 ja kokoomuksen Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin puheenjohtajana 1921–1926.

Kotiseudun nimismies

Vihtori Filppula syntyi yhteen lapualaisista mahtitaloista. Hänen isänsä Juho Filppula oli yksi pitäjän keskeisimpiä isäntiä ja kunnallismiehiä.[1]

Perheen vanhimpana poika Vihtori laitettiin Vaasan suomalaiseen lyseoon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1899. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa lainopillisessa tiedekunnassa. Alajoki suoritti oikeustutkinnon vuonna 1910 ja sai varatuomarin arvon 1913.[2]

Jo opiskeluaikana Filppula vietiin vt. nimismieheksi ensin Lapualle 1903 ja sitten Karstulaan 1904. Varsinainen virkaura alkoi maaliskuussa 1911 Evijärven ja Kortesjärven nimismiehenä. Sieltä hän siirtyi heinäkuussa 1916 Alavuden, Kuortaneen ja Töysän piirin nimismieheksi ja joulukuussa 1917 Lapuan ja Nurmon piirin nimismieheksi. Tätä tehtävää Alajoki hoiti kuolemaansa asti.[3]

Lääninhallituksessa Alajoki työskenteli lyhyesti pariin otteeseen. Vuonna 1913 hän oli varalääninsihteerinä ja 1917–1918 ylimääräisenä esittelijänä.[4]

Kansansivistyksen edelläkävijä

Vihtori Filppula oli oman aikansa intohimoinen edustaja. Hänestä tuli yksi nousevan kansallisuusaatteen ja kansansivistyksellisten rientojen keskeisistä vaikuttajista Lapualla. Opiskelupaikkakunnilta hän omaksui uusia ajatuksia ja juurrutti niitä innolla Lapualle.

Lyseolaisvuosista lähtien Filppula oli tiiviisti mukana sekä Lapuan nuorisoseuran että Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnassa. Edellisessä hän oli useita vuosia keskeisimpiä johtohenkilöitä ja toimi seuran esimiehenäkin vuosisadan alussa.[5]

Filppula edusti Lapuan nuorisoseurapiireissä vapaamielisempää linjaa opettaja Teofilus Hailan jyrkkyyttä vastaan. Opiskelujen keskeltä Helsingistä hän piti kirjeitse yhteyttä erityisesti Aukusti Antilaan, innosti ja järjesteli asioita. Yhdessä ystävykset laittoivat vuosisadan taitteessa pystyyn erityisen puhujakerhonkin.[6]

Filppula harrasti urheilua, ja voitti esimerkiksi vuonna 1896 Lapuan nuorisoseuran kisoissa kuulantyönnön.[7]

Hän myös lauloi ainakin Lapuan miesköörissä. Filppula puhui paikkakunnalla innokkaasti sekä kuorolaulun että urheilun puolesta. Vuonna 1903 syntyi hänen aloitteestaan Lapuan urheilutoimikunta, jossa hän myös aloitti itseoikeutettuna puheenjohtajana. Tuulta se kuitenkin otti alleen vain vähänlaisesti.[8]

Helsingissä Alajoki löysi samanhenkisen toveripiirin Pohjalaisesta ja sittemmin Etelä-Pohjalaisesta osakunnasta. Erityisen innokkaasti hän otti osaa ylioppilaitten suomalaisuusharrastuksiin. Suvun vanhan ruotsalaiselta tuntuneen sukunimen hän vaihtoi sisarustensa kanssa kotiseutuhenkiseen Alajoki-nimeen vuonna 1906.[9]

Vuosina 1905–1906 Filppula oli päätoimittajan apulaisena Vaasa-lehden toimituksessa. Sen jälkeenkin hän avusti lehteä kirjoituksillaan ja toimi 1919–1921 lehden johtokunnan varajäsenenä.[10]

Suomettarelainen luottomies

Suomalaisuusaate puhutteli Alajokea läpi elämän. Suurlakon alla syyskuussa 1905 hän johti Lapuan suomalaisen seuran perustavaa kokousta. Lakon aikana hän oli Lapualla pidetyn suuren kansalaiskokouksen keskeisiä toimijoita.[11]

Alajoki oli myös näihin aikoihin toimineen epävirallisen keskustelupiirin Laiskain seuran jäsen. Syksyllä 1908 hänen aloitteestaan perustettiin Lapualle Kansallismielisen nuorisoliitona alaosasto.[12]

Kuuluisassa Lapuanpäivien kansalaiskokouksessa 14.7.1917, jossa lausuttiin ensi kerran julkisesti suuressa joukossa julki ajatus itsenäisestä Suomesta, Alajoki oli alustajana. Siinä hän painotti, että kansa luo itse kohtalonsa ja että Venäjän hajaannuksen tilan aikana eteläpohjalaisten olisi lujasti pyrittävä täydelliseen itsenäisyyteen. Kokous valitsi hänet myös Vilho Muilun kanssa saattamaan hyväksytyt ponnet senaatin tiedoksi.[13]

Tultuaan Lapuan nimismieheksi Alajoki toimi paikallisen suojeluskunnan esikunnassa. Vapaussodan aikana hän teki yhdessä kenraali Hannes Ignatiuksen kanssa Mannerheimille ehdotuksen Skandinavian maihin lähetettävän talonpoikaislähetystön kokoonpanosta.[14]

Sodan jälkeen Alajoki johti punaisten toimia Lapualla tutkinutta tuomioistuinta. Vuosina 1919–1920 hän hoiti suojeluskunnan aluepäällikön sijaisuutta yhdessä jääkärivänrikki Geiherin ja Vihtori Kosolan kanssa, kun varsinainen aluepäällikkö jääkärivääpeli Ville Kosola oli sidottu sotapalvelukseen. Sodan muistoa Alajoki vaali myös sankaripatsastoimikunnassa.[15]

Lapuan kunnanvaltuustoon Alajoki kuului 1919–1925.[16] Sen siivittämänä hänet valittiin myös kunnantalon rakennustoimikuntaan sekä muistomerkkitoimikuntaan.[17]

Poliittisilta näkemyksiltään Alajoki oli suomalaisen puolueen ja sittemmin kokoomuksen miehiä. Hän toimi 1921–1926 puolueen Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin puheenjohtajana.[18] Samoihin aikoihin hän johti myös Lapuan kansallisseuraa.[19]

Suoraluontoinen innostaja

Vihtori Alajoki sairastui vakavasti syksyllä 1925. Hänen vointinsa huononi nopeasti ja kevään kuluessa muuttui erittäin heikoksi. Loppuaikoina hän koetti vielä päästä hoidettavaksi Takaharjun parantolaan Punkaharjulle, mutta siellä ei otettu häntä vastaan. Hän jäi sitten hoidettavaksi Lapuan kunnallissairaalaan, jossa hän kuoli tiistaiaamuna 13.4.1926 kolmen aikaan.[20]

Vihtori Alajoki oli palava persoona ja uudistusmielinen kehittäjä. Hän esiintyi mielellään, puhui innostavasti ja sai tartutettua oman intonsa kuulijoihinkin. Hänessä oli paljon ehdotonta suoruutta, jopa tylyyttä.[21]

Virkatöissä Alajoki ”noudatti sitä periaatetta, ettei ollut turhantarkka pienissä asioissa, mutta missä oikeutta loukattiin, saattoi hän olla innokas, vieläpä ankarakin ja siksi pidettiin hänestä kaikilla paikkakunnilla missä hän virkamiehenä on toiminut”.[22]

Julkaisuhistoria:

14.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
6.7.2013   Versio 2   Teppo Ylitalo
6.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Sahalla työskentelyä (P00:2498)

Logot