HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

16.9.2014

Juho Filppula (1848–1928)

Juho Filppula

Suurtalollinen, kunnallismies
Syntynyt  
23.12.1848 Lapua
Kuollut  
26.8.1928 Lapua
Lapset  
Vihtori Alajoki (1876–1926)
T. E. Alajoki (1882–1958)

Aiheeseen liittyvät otsikot

Matti Annalan maalaus: Juho Filppula

Juho Filppula (1848–1928) oli lapualainen suurtalollinen, maatalouden uudistaja ja kunnallismies. Hän oli Lapuan kunnallislautakunnan esimies vuosina 1880–1894.

Edistyksellinen suurviljelijä

Juho Filppula syntyi keskellä Lapuaa, yhteen pitäjän keskeisimmistä talonpoikaistaloista. Kotitalon isännöimisestä tuli hänen elämänsä keskeinen näyttämö. Talon kokonaispinta-ala oli hänen aikanaan noin 350 hehtaaria, josta noin 65 viljeltyä ja 170 metsää.[1]

Filppula alkoi uuden ajan vaatimusten mukaisesti uudistaa kotitalon maanviljelystä ja karjataloutta. Aivan ensimmäisten uudistajien joukkoon hän ei ikänsä puolesta kuitenkaan ehtinyt, mutta seurasi innokkaasti näiden esimerkkiä.[2]

Vuonna 1869 Filppula liittyi Vaasan läänin maanviljelysseuraan, ja hän oli alusta lähtien jäsenenä Lapuan isäntäyhdistyksessä. Jo 1870-luvulla Filppula arvioitiin maanviljelysseurassa yhdeksi pitäjän johtavista maanviljelijöistä. Vuonna 1877 hänet palkittiin Korsholman maanviljelysnäyttelyssä heinänviljelystä.[3]

Talon vielä vanhalla kannalla olevaa karjaa alettiin uudistaa valtiolta ostetulla ayrshiresonnilla. Myös hevoset olivat isännän sydäntä lähellä. Vuonna 1885 hän oli palkintotuomarina Alavuden varsanäyttelyssä. Vuonna 1910 Filppula omisti viidessä näyttelyssä palkitun kantakirjaori Lallin.[4]

Vuonna 1887 Filppula perusti Tiistenjoelle Topparin meijerin yhdessä F. W. Lagerstedtin ja Vihtori Leppäsen kanssa. Vuosisadan vaihteessa hän oli puuhaamassa Lapualle osuusmeijeriä ja toimi sen varaesimiehenä 1903–1909 ja esimiehenä 1910.[5]

Erityisen pitkän päivätyön Filppula teki Lapuan Säästöpankin parissa. Hän oli tekemässä sille sääntöjä vuonna 1901 ja istui hallituksessa perustamisesta lähtien kuolemaansa saakka. Filppulan keskeistä roolia kuvaa hyvin, että hän oli hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja 1901–1906, ja pankki sijaitsi ensimmäiset neljä vuottaan Filppulan tupakamarissa.[6]

Vuosisadan vaihteen tärkeimpiä vastuunkantajia

Niin kuin moni muukin edistyksellinen talonpoika, Filppulakin tuli nopeasti tempaistua mukaan yhteiskunnalliseen vastuunkantoon. Ensimmäiset kunnalliset tehtävät liittyivät ymmärrettävästi maatalouteen. Hän kuului ojituslautakuntaan vuodesta 1880 ja toimi 1880-luvulta lähtien pitkään suoviljelytoimikunnan varaesimiehenä.[7]

Pystyvä isäntä kohosi nopeasti yhdeksi pitäjän tärkeimmistä kunnallismieheksi. Kunnallislautakunnan johdossa hän oli yhteensä yli 30 vuotta, puheenjohtajana 1880–1894 ja varapuheenjohtajana 1894–1912. Käytännössä kaikki tärkeimmät kunnalliset luottamustoimet olivat hänen hallussaan, kun hän johti esimiehenä myös köyhäinhoitolautakuntaa 1880–1890-luvuilla, holhouslautakuntaa 1883–1894 ja lainajyvästöä 1883–1894.[8]

Kunnan moninaisissa pienemmissäkin tehtävissä Filppula oli usein nähty hahmo. Hän toimi useita vuosia kunnan tilien tarkastajana sekä kuului mm. kunnanlääkärin palkkaamista pohtivaan toimikuntaan 1889, taajaväkisen yhdyskunnan perustamista valmistelevaan toimikuntaan 1900 ja vaivaistalon rakennustoimikuntaan 1902.[9]

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 Filppula oli lapualaisehdokkaana suomalaisen puolueen listalla.[10]

Vielä ikämiehenäkin Filppula oli monen toimen mies. Vuonna 1916 hänet valittiin 67-vuotiaana Lapuan ensimmäiseen kunnanvaltuustoon ja 70-vuotiaana ensimmäiseen kirkkovaltuustoon 1919–1928. Kunnantalon rakennustoimikuntaan hän kuului 1920-luvulla.[11]

Sivistyksen ja koulutuksen asialla

Sivistykselliset riennot olivat lähellä Filppulan sydäntä, liittyivätpä ne sitten koulutukseen ja nuorisoseuraan. Niiden parissa hän teki puolivuosisataisen elämäntyön.

Kirkonkylän kansakoulun johtokuntaan hän kuului viimeistään 1880-luvun alusta lähtien noin 30 vuotta, joista 15 puheenjohtajana.[12] Hän oli mukana myös hankkimassa maakuntaan ensimmäistä suomenkielistä oppikoulua, Vaasan suomalaista lyseota, joka aloitti toimintansa 1880.[13]

Filppula oli 1900-luvun alussa perustamassa paikkakunnalle oppikoulua kuuluen vuonna 1905 Lapuan Yhteiskoulun rakennustoimikuntaan ja toimien sen johtokunnan ja kannatusyhdistyksen jäsenenä yli 20 vuotta. Hän pyysi eroa vuonna 1927, ”ettei samasta talosta olisi kahta miestä samassa johtokunnassa”.[14]

Kun Lapualle 1890-luvun alussa perustettiin nuorisoseuraa, Filppula oli jo vanha arvokas kunnallismies. Siinä ominaisuudessa hän oli tukemassa perustajien tukena ja turvana pitkän aikaa. Sittemmin hänet kutsuttiinkin Lapuan nuorisoseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi.[15]

Kunnioitettu ja määrätietoinen suurmies

Juho Filppula oli poikkeuksellisen suurikokoinen mies, minkä vuoksi häntä käytettiin nuoruudessa järjestyksenpitäjänä.[16]

Luonteeltaan Filppulaa on kuvattu jykeväksi, päättäväiseksi ja määrätietoiseksi. Hän sanoi kiertelemättä näkemyksensä ja piti siitä myös peräänantamattomasti kiinni. Hän oli ”mitä koruttomin” luonne, mutta karuudessaankin ilman vilppiä ja häijyyttä. Vastustajiakin hänellä oli, mutta saavutti näidenkin ehdottoman kunnioituksen.[17]

Tällaisten ominaisuuksien ansiosta Juho Filppula oli luontainen sovittelija ja arvovaltainen riidanratkaisija. Ei ole yllättävää, että hän istui peräti 32 vuotta kihlakunnanoikeuden lautamiehenä. Lautamiesansioista hänelle myönnettiin herastuomarin arvo, ja herastuomari Filppulana hänet myös yleisesti tunnettiin.[18]

Vaikka Filppulassa oli paljon ennakkoluulottomuutta ja uudistusmieltä, hänessä eli myös syvää perinteiden kunnioitusta ja konservatiivisuutta. Niinpä vaikka hänen lapsensa suomensivat vuonna 1906 ruotsilta kalskahtavan nimensä Alajoeksi, isä piti sukunsa vanhan nimen.[19][20]

Filppulan terveys säilyi rautaisena vanhuuteen saakka ja järki juoksi kirkkaana lähes 80-vuotiaana. Sen vuoksi hänen kuolemansa korkeana pidetyssä 79 vuoden iässä tuli yllätyksenä.[21][22]

Juho Filppulaa oli saattamassa haudan lepoon useita satoja ihmisiä. Hautajaisissa perustettiin hänen nimeään kantava muistorahasto Lapuan yhteiskouluun.[23] Apteekkari Oscar Löfman maalautti Filppulasta muotokuvan ja lahjoitti sen kunnalle.[24] Se on nykyään sijoitettuna valtuustosalin yhteyteen.

Julkaisuhistoria:

6.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Sahalla työskentelyä (P00:2498)

Logot