HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Knuutti Juhonpoika Liuhtari (k. 1685)

Knuutti Juhonpoika Liuhtari

Talollinen, kirkonrakentaja, kirkonisäntä
Haudattu  
25.1.1685 Lapua

Knuutti Juhonpoika Liuhtari (s. noin 1610 – haud. 25.1.1685 Lapua) oli lapualainen kirkonrakentaja, kirkonisäntä ja lautamies. Hän rakensi 1654 Kuortaneen ja 1676 Alahärmän kirkon.

Liuhtarin talon vävy ja isäntä

Knuutti Juhonpoika syntyi arviolta 1610–1615.[1] Hänen kotipaikkansa ei ole tiedossa, suurella todennäköisyydellä hän oli kuitenkin talonpoikaista juurta.

Ensimmäisen kerran Knuutti Juhonpoika tavataan Lapuan Liuhtarin talon vävynä. Hän sai virallisesti 2/3 manttaalin talon isännöitäväkseen vasta vuonna 1663. Sen jälkeen anoppi Kerttu Heikintytär eleli syytingillä omassa tuvassaan. Syytinkiin oli vuonna 1658 määrätty tupa ja kamari, pieni aitta, sänky ja vuodevaatteet, uusi raudoitettu arkku, hevonen ja reki, lehmä, hieno, 3 lammasta, Saariluhdan niitty ja pari peltokappaletta.[2]

Knuutti Liuhtarin isännyysaika Liuhtarissa muodostui muodollisesti lyhyeksi, sillä hän luovutti talon viimeistään 1675 vävylleen Heikki Antinpojalle.[3] Vanha isäntä lienee silti sekaantunut talon asioihin tämän jälkeenkin.

Liuhtarin talossa tiedetään olleen 1660-luvulla humalisto sekä oma tervahauta ja tervasauna, ilmeisesti Lakaluomalla.[4]

Vuonna 1661 haapakoskelaiset moittivat Liuhtaria, että tämä oli sulkenut heidän väylänsä Lapuanjoessa merroillaan niin, ettei niistä päässeet ohi sen enempää kalat kuin veneetkään. Liuhtari suostui auliisti poistamaan mertansa, mutta ihmetteli, ettei niistä oltu aiemmin hänelle mitään sanottu.[5]

Knuutti Liuhtari lienee ollut melko varakas, koskapa hän 1660-luvun alussa takasi pitäjän puolesta maksun tullituvan rakentamisesta Uuteenkaarlepyyhyn yhdessä nimismies Juhana Martinpojan kanssa.[6]

Maallinen ja hengellinen luottomies

Liuhtarin isäntä nousi huomattavaksi pitäjän luottamushenkilöksi. Parhaina miehuusvuosinaan hän istui käräjillä lautamiehenä 1643–1672. Seurakunnan kuudennusmieheksi hänet valittiin vuodesta 1661.[7]

Viidenkymmenen ikävuoden huitteilla Liuhtari valittiin seurakunnan keskeisimpään luottamustehtävään, kirkonisännäksi. Hän oli tehtävässä ensin 1660–1661 Martti Pertunpoika Lassilan kanssa, sitten 1661–1662 Prusi Krekonpoika Krekolan kanssa sekä uudelleen 1670–1678 yksin ja vielä vuoteen 1684 saakka vävynsä Heikki Antinpojan kanssa.[8]

Erityistä luottamusta osoitti, että Knuutti Liuhtari sai kunnian kuljettaa itse Turun piispaa Lapualta Kyröön vuonna 1665. Piispa oli erityisen kunnioitettu vieras, ja harvinaiset piispantarkastukset suuria tapauksia.[9]

Kahden kirkon rakentaja

Knuutti Liuhtari oli kätevä käsistään. Vuonna 1663 hän lupautui ottamaan Lapuan kirkonkellon alas, korjaamaan sen ja asettamaan takaisin paikoilleen.[10]

Historiaan Liuhtari jäi kuitenkin ennen muuta kirkonrakentajana. Vuonna 1654 hän rakensi Kuortaneen kirkon 100 taalerin korvausta vastaan. Se oli malliltaan tornillinen pitkäkirkko, mutta rakennuksesta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja.[11]

Vuosina 1675–1676 Liuhtari saattoi härmäläisten ensimmäisen kirkon rakennustyöt. Ne olivat jääneet kuoleman vuoksi kesken Sipi Kaupilta. Tämä pitkäkirkko ei ollut suuren suuri, vain reilut 15 metriä pitkä ja vajaa 12 metriä leveä.[12]

Molemmat kirkon jäivät pieniksi noin sadan vuoden jälkeen.[13] Knuutti Liuhtarin kädenjäljestä ei siten ole säilynyt merkkejä.

Julkaisuhistoria:

14.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kydönpolttoa (P00:2508)

Logot