HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

8.9.2016

Lapuan Sähkö Oy

Lapuan Sähkön vanha toimitalo.

Lokakuussa 1910 perustettiin ensimmäinen Lapuan Sähkö Osakeyhtiö. Yhtiö perusti voima-aseman Asemakadulle ja hankki sinne 50 hv:n imukaasumoottorin ja tasavirtakoneen. Jo ensimmäisenä talvena kirkonkylässä ja ympäristössä 800 lamppua hehkui sähkövaloa. Ensimmäinen maailmansota aiheutti kuitenkin yhtiölle polttoaine- ja rahavaikeuksia. Yhtiö myi koko omaisuutensa vapaaehtoisella huutokaupalla Lapuan Osuuskaupalle keväällä 1918.

Osuuskauppa puolestaan ryhtyi toimeen. Se osti Tiistenjoen Mäkelänkosken ja siinä olleen Reinilän sahan ja myllyn ja asennutti siihen vesivoimalla toimivan sähkökoneiston. Osuuskauppa rakennutti myös kirkonkylän sähköaseman yhteyteen sahan ja myllyn. Vuoden 1918 lopulla markkinoille ilmestyi toinenkin toimija. Osakeyhtiö Sähkövoima osti Eino Lahdensuon sahan ja myllyn kirkonkylästä sekä Oskari Lahdensuon sahan Haapakoskelta. Yhtiö aloitti myös ensimmäisen suurjännitelinjan rakentamisen Lapualle.

Näin Lapualle oli syntynyt hyvin sekava tilanne, jossa toimi kaksi yhtymää, jolla kummallakin oli omat voima-asemansa sekä omat jännitejärjestelmänsä ja osittain rinnakkain kulkevat verkostonsa. Vuoden 1921 alkupuolella Oy Sähkövoima ajautui rakennushankkeidensa takia vaikeuksiin. Yhtiön huutokaupassa elokuussa 1921 Jalo Lahdensuo, E.A. Turja, Aukusti Antila ja Esa Repola huusivat omiin nimiinsä sähkölaitoksen, sahan, myllyn ym. Heidän tavoitteenaan oli perustaa uusi yhtymä. Myös neuvottelut Osuuskaupan kanssa etenivät ja Osuuskauppa suostui myymään perustettavalle yhtiölle hallussaan olevat laitokset koskioikeuksineen ja sähköverkostoineen.

Niinpä elokuun 27. päivä 1921 kutsuttiin asiaa harrastavia lapualaisia koolle ja perustettiiin Lapuan Sähkö Oy. Uuden yhtiön ensimmäisenä tehtävänä oli uuden voimalaitoksen suunnitteleminen ja rakentaminen. Ensin huomio kiinnitettiin Hourun- ja Mäkelänkosken rakentamiseen, mutta tiedettiiin että suunnitteleminen ja luvat yms. veisivät paljon aikaa. Sen takia päätettiin hankkia höyryvoimakoneisto ja sijoittaa se ns. paperitehdasrakennukseen keskustaan. Koneisto saatiin käyntiin kuitenkin vasta tammikuussa 1923 hankintojen viivästymisien takia. Jo samana vuonna kuitenkin paperitehtaan kiinteistöt koneistoineen myytiin puolustuslaitokselle, joka ryhtyi rakentamaan alueelle Patruunatehdasta.

Tilannetta paikkaamaan yhtiö osti kaupungintalon vieressä sijaitseva toimitalo, johon sijoitettiin konttori, varasto, sähkötarvikekauppa ja henkilökunnan asuntoja. Hourunkosken voimalaitos saatiin onneksi käyntiin jo syksyllä 1923 sähkön kysyntää täyttämään. Seuraavina vuosina keskityttiin voimakkaasti suurjännitelinjojen laajentamiseen, jopa naapurikuntiin asti. 1928 Hourunkosken voimalaitokselle hankittiin toinenkin turpiini tarvetta tyydyttämään. Tämäkään ei kauan pystynyt kauaa tyydyttämään kasvavaa kysyntää, vaan Mäkelänkosken voimalaitos valmistui ja saatiin käyttöön v. 1938. 30-luvulla solmittiin myös useita virranvaihtosopimuksia mm. seinäjokelaisten, ylistarolaisten ja vaasalaisten kanssa.[1][2]

Yhtiön toiminta jatkoi kasvuaan myös sotien jälkeen ulottui mm. Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven alueelle, jotka kuitenkin 60-luvulla erkanivat. Merkittävä laajennus oli myös Kuortaneen Sähkön osto 1957, Ylistaron kunnan sähkölaitoksen osto 1992 sekä kunnallisten Lappajärven Sähkö Oy:n ja Evijärven Energia Oy:n osto 1994. Voimalarakentaminen tuli uudelleen ajankohtaiseksi 60-70-luvun taitteessa, kun yhtiö rakensi Hirvikosken voimalaitoksen Hirvijärven altaan yhteyteen.

Pitkäaikaisen kasvun merkkipaaluksi rakennettiin 1986 Poutun- ja Simpsiöntien kulmaukseen uusi hulppea toimitalo. Lapuan Sähkö Oy hallitsi seutukunnan sähkömarkkinoita aina 90-luvulle asti, jolloin Suomessa purettiin monia kilpailua rajoittavia lainsäädäntöjä. Yhtiöstä oltiin kovin kiinnostuneita 90-luvun energia-alan uusjaon yhteydessä. Tämä johtikin siihen, että yhtiö myytiin ruotsalaisjätti Vattenfallille 1995, joka hankittuaan viisi muuta
alueellista sähköyhtiötä aina Hailuodosta Karkkilaan ulottuvalla sadan kunnan alueella fuusioi kaikki yhtiöt  yhdeksi yhtiöksi 2001-02, jolloin myös Lapuan Sähkö Oy:n toiminta omana yhtiönä päättyi..[3]

Sähköntuotannon ohella yhtiön toimintaan on kuulunut alusta alkaen olennaisesti myös saha- ja myllytoiminta. Myllytoiminta joka oli yhtiön toiminnassa mukana, uudistuen ja laajentuen, hiipui 60-luvun lopulla ja Asemakadulla sijainnut mylly purettiin v.1973.

Sahatoimintaa harjoittettiin aluksi kirkonkylän keskellä , kunnes 1934 hankittiin ns. Turjanpellon tontti sahalaitosta varten. Sahaus käynnistyi siellä seuraavana vuonna, jatkuen aina vuoteen 1967 jolloin saha muutti Honkimäelle nykyiseen sijaintiinsa. Yhtiö käynnisti 1993 sahan nykyaikaistamisen, joka käytännössä tarkoitti tuotantolinjojen kokonaan uudelleen rakentamista ja tontin merkittävää laajentamista. Sahasta muodostettiin oma yhtiö Lapuan Saha Oy. Vattenfallin
tullessa yhtiön omistajaksi oli sahan investointiohjelma puolivälissä. Sahayhtiö myytiin ja uudet omistajat ovat saattaneet investoinnit päätökseen. Saha on edelleen toiminnassa muutaman omistajavaihdoksen jälkeen.[4][3]

 

Toimitusjohtajat:

Martti Soiva 1921-25
Väinö Lehtinen 1925-27 ja 1929-32
Valfrid Lehmus 1927-29
Leevi Mäki 1932-1969
Antti Virrankoski 1969-1992
Raimo Luomanen 1993-

Julkaisuhistoria:

10.6.2016   Versio 1   AdminMuseo
10.6.2016   Versio 2   AdminMuseo
15.6.2016   Versio 3   AdminMuseo
8.9.2016   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Tuntematon lapsi taljalla (P 85:007)

Logot