HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Lyydi Koskimies (1853–1928)

Lydia Alfonsine Koskimies,
vuoteen 1906 Forsman, o.s. Lagus

Laulajatar, piispatar
Syntynyt  
26.9.1853 Isokyrö
Kuollut  
27.6.1928 Oulu
Puoliso(t)  
J. R. Koskimies (1859–1936)

Lydia Alfonsine Koskimies, ent. Forsman, o.s. Lagus (s. 26.9.1853 Isokyrö – k. 27.6.1928 Oulu) oli aikansa tunnetuimpia ja kiitetyimpiä suomalaisia laulajattaria, sittemmin Lapuan kappalaisenrouva ja Oulun piispatar. Hän oli perustamassa Lapualle naisyhdistystä ja emäntäkoulua. Hänet myös haudattiin Lapualle.

Lukkarintytär seminaarissa

Lydia Lagus syntyi Isossakyrössä lukkarin perheeseen. Valistuneet vanhemmat lähettivät Lydian sisarensa kanssa Jyväskylän seminaariin 1871. Se oli harvoja paikkoja, jossa sivistyneiden perheiden tyttären saattoivat 1800-luvun puolivälin jälkeen saada jatko-opetusta.[1]

Opintojen lisäksi Laguksen sisarusten rakkaimpia ajanvietteitä olivat laulaminen ja näytteleminen. Heidän oli usein tapana laulaa yhdessä duettoja. Lydian heleään lauluääneen ihastui myös seminaaritoveri, runoilija Isa Asp.[2]

Isa Asp teki Lydiasta runonkin, jonka seminaarin laulunopettaja E. A. Hagfors sävelsi. Sen säilyneet säkeet kertovat toverusten kiintymyksestä: ”Laula Lyydi, sulle antoi Luoja / äänen todisteeksi lemmestään, / vaan hän käskee, kaiken onnen tuoja, / sillä ylistellä nimeään. - -  Laula Lyydi, koska sydämesi / tuntee laulun voiman, laula niin, / että kuivaa silmästäsi vesi / puhjeten vain ilon kyyneliin.”[3]

Kuuluisa laululintunen

Syksyllä 1872 Jyväskylään konserttimatkallaan poikennut maineikas laulajatar Ida Basilier kuuli puhuttavan heleä-äänisistä sisaruksista ja pyysi saada kuulla heidän duettojaan. Hän järjesti Lydialle koelaulun Helsinkiin, jossa Kaarlo Bergbom otti hänet Suomalaiseen teatteriin esiintymään.[4]

Lagus opiskeli Helsingissä laulua Emilie Mechelinin johdolla sekä myöhemmin Wienissä  Caroline Pruckerin johdolla 1873–1875 sekä Italiassa rouva della Silvian johdolla 1878–1880.[5]

Laguksesta tuli Suomen tunnetuimpia laulajattaria. Hän valloitti yleisön ja arvostelijat erityisesti viattoman maalaistytön osassa Nettchen Th. Hauptnerin laulunäytelmässä Laululintunen. Sitä esitettiin satoja kertoja Helsingissä ja kiertueilla ympäri Suomen.[6]

Aikalaiskuvauksen mukaan Laguksen ääni ”oli hyvin voimakas, mutta kumminkin pehmoinen, vallan ihmeellisen kaunis ja helähtävä mezzosopraano. Hän oli solakka, vaaleaverinen, hyvin kaunis ja herttainen, ja koko hänen esiintymisensä vetoisen Arkadia-teatterin lavalla oli harvinaisen musikaalista, sanoisin plastillisen kaunista. Hänellä oli aina suuri yleisömenestys ja häneen pantiin paljon toiveita.”[7]

Lagus teki monia kiitettyjä oopperarooleja, kuten Alisan ”Robert Paholaisessa”, Donna Annan ”Don Juanissa”, Agathen ”Noita-ampujassa” ja ennen muuta Rachelin ”Juutalaistytössä”. Jälkimmäisen jälkeen arvostelut ennakoivat hänestä ”ensimmäisen suuruusluokan tähteä”.[8]

Ratkaisevin läpimurto jäi kuitenkin tekemättä, sillä Lagus vaati ääneltään enemmän kuin se kesti. Ilmeisesti liikarasituksen seurauksena hänen terveytensä murtui jo vuonna 1875, ja hän matkusti pitkälle toipumislomalle Norjaan. Liikarasitus yhdistettynä heikkoon terveyteen – valitettiin mm. vaikeaa verenvähyyttä – johti uran lopettamiseen vuonna 1885.[9]

Piispatar ja naisasianainen

Vuonna 1886 Lagus meni naimisiin lapsuudenystävänsä pastori Juho Rudolf Forsmanin kanssa. Hän veti täydellisen esiripun entisen elämänsä eteen. Siitä ei enää puhuttu, eikä pastorinrouva enää suostunut laulamaan tai soittamaan. Luopuminen ja entiset muistot olivat ilmeisesti niin raskaita, että hän halusi haudata ne kaikkinensa.[10]

Lydia Forsmanista tuli siten Maalahden vt. kirkkoherran rouva. Keväällä 1887 tuli muutto Kaustiselle ja keväällä 1889 Lapualle, jonne hänen miehensä valittiin kappalaiseksi.[11]

Maailmaa nähnyt ja menestyksekkään uran tehnyt kappalaisenrouva oli keskeisesti mukana, kun Lapualle alettiin puuhata naisyhdistystä vuonna 1890. Hän oli innokkaasti mukana myös Lapuan emäntäkoulun perustamisessa vuonna 1898. Kiitollinen emäntäkoulu maalautti Forsmanin muotokuvan juhlahuoneensa seinälle.[12] Lapuan naisyhdistys kutsui hänet vuonna 1910 kunniajäsenekseen.[13]

Toukokuussa 1900 J. R. Forsman valittiin piispaksi Kuopion hiippakuntaan, joka sittemmin muuttui Oulun hiippakunnaksi.[14] Oulun vuosina piispatar keskittyi lähinnä hyväntekeväisyystyöhön.[15]

Sydämellinen suomenmielinen

Nuoruudessaan Lydia Lagus oli viehkeä kaunisvartaloinen kiharapää. Herttaisuuden lisäksi hänessä oli kuitenkin huomattavaa lujuutta ja jonkinlaista viileätä pidättyväisyyttä.[16] Loppuun saakka häntä luonnehti kuitenkin päällimmäisenä pirteys ja sydämellisyys.[17]

Lagus sai lauluvuosinaan osakseen monien miesten huomiota. Runoilija J. H. Erkko kosi häntä turhaan ja purki pettymystään runoihin. Tulevan Lapuan kirkkoherran poika Axel Törnudd maalasi hänestä vesivärimaalauksen ”Juutalaistyttö Rachelina” ja Lydiaan yhdistettiin myös Axel Ahlbergin nimi. Myös Wienin ja Italian matkoihin liitettiin romanttisia huhuja.[18]

Piispattaren myöhempää elämää leimasivat uskonnollisuus ja vakavahenkisyys, mutta myös monenlaiset kulttuuriharrastukset, erityisesti kirjallisuus ja kielet. Jo pikkutyttönä Isossakyrössä häneen oli iskostunut voimakas suomalaisuusaate, joka seurasi mukana koko elämän ajan.[19] Perhe suomensi vuonna 1906 nimensä Koskimieheksi.

Heikko terveys vaati piispatarta viettämään pitkiä aikoja maaseudulla. Erityisesti hän viihtyi perheen kesähuvilalla Karkussa Kuloveden rannalla.  Siellä hän kuoli pian juhannuksen jälkeen 75-vuotiaana.[20] Hänet haudattiin Siionin virsien kaikuessa Lapualle, josta oli tullut perheen hengellinen koti. Lapuan ja Nurmon heränneet kantoivat hänen ruumiinsa viimeiseen leposijaansa Simpsiölle.[21]

Koskimiesten avioliitto oli ristiriitainen, eikä heillä ollut omia lapsia Kolmea ottopoikaansa he pitivät kuitenkin täysin omina lapsinaan. Heistä Yrjö Aukusti Wallinmaasta tuli Oulun piispa.[22]

Julkaisuhistoria:

11.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Logot