HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

20.8.2014

Heimo Ylihärsilä (1913–1968)

Heimo Jaakko Ylihärsilä

Lapuan kunnanjohtaja
Syntynyt  
19.1.1913 Lapua
Kuollut  
28.3.1968 Lapua

Aiheeseen liittyvät otsikot

Jaakko Ikola: Kun Hallbergin Maria lauloi Iitin Tiltua ja tanssi polkkaa niin paimenet heräsivät

Heimo Jaakko Ylihärsilä (s. 19.1.1913 Lapua – k. 28.3.1968 Lapua) oli Lapuan ensimmäinen kunnanjohtaja 1954–1968. Hän työskenteli vahvasti Lapuan teollistamiseksi sekä uusien sairaaloiden ja koulujen saamiseksi ja oli lukuisten kuntainliittojen ja yhteisöjen luottamushenkilö. Ennen kunnanjohtajaksi valintaansa Ylihärsilä työskenteli Vaasan ja Kokkolan maanviljelysinsinööripiirissä.

Kuivatusinsinöörinä Pohjanmaan joilla

Heimo Ylihärsilä syntyi keskelle Lapuaa suureen maataloon. Maanviljelijän ammatti olisi ollut kuin tehtynä vanhimmalle lapselle, joka oli siitä kiinnostunutkin, mutta varsinkin äidin innostamana hän meni Lapuan yhteiskouluun. Sieltä hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1931.[1]

Asevelvollisuuden Ylihärsilä suoritti 1932–1933 ja kävi reserviupseerikurssin nro 23. Sen jälkeen hän suuntasi Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi rakennusinsinööriosaston maanviljelysteknillisestä opintosuunnasta.[2]

Opiskeluaikana Ylihärsilä oli aktiivisesti mukana ylioppilaskunnan toiminnassa. Hän toimi Tekniikan ylioppilaiden isäntänä 1934–1935.[3]

Valmistumista vuonna 1939 seurasivat sotavuodet, jolloin Ylihärsilä palveli tykistöupseeerina, jatkosodassa lähinnä Karjalan Kannaksella. Sotilasarvoltaan hän yleni yliluutnantiksi.[4]

Ensimmäinen työpaikka löytyi Vaasan maanviljelysinsinööripiiristä. Maanviljelysinsinöörinä hän suunnitteli ja toteutti kuivatushankkeita lähinnä Kyrönjokivarren alueella. Laajempaa näkemystä jokien kokonaisjärjestelyistä antoi vuonna 1946 tehty opintomatka Ruotsiin.[5]

Tammikuussa 1950 Ylihärsilä siirtyi Kokkolan maanviljelysinsinööripiiriin. Siellä hän teki kuivatussuunnitelima ja tulvasuojelutöitä Kalajokilaakson kunnissa.[6]

Lapuan ensimmäinen kunnanjohtaja

Kun Lapualla päätettiin siirtyä kunnanjohtajajärjestelmään, asiasta syntyi valtuustossa erimielisyyksiä. Virkaan valittiin aluksi väliaikaisesti toistaiseksi Aleksi Alakarhu, mutta lääninhallitus kumosi vaalin. Uudessa vaalissa lokakuussa 1953 Heimo Ylihärsilä sai valtuuston äänistä enemmistön.[7]

Ylihärsilä aloitti kunnanjohtajana vuonna 1954. Työ oli aivan toisenlaista, mihin hän oli saanut koulutuksen. Innostus, ahkeruus ja paikallistuntemus antoivat siihen kuitenkin hyvät lähtökohdat.[8]

Ylihärsilän työteliäänä kautena Lapualle luotiin uusi asemakaava ja tie- ja vesihuoltoverkostot kehittyivät. Ylihärsilä puhui vahvasti teollistamisen puolesta ja oli puuhaamassa Lapualle mm. kuntainliittojen ammattikoulua, kauppaoppilaitosta ja B-sairaalaa, linja-autoasemaa, uutta paikallissairaalaa, Kiviristin yhteiskoulua ja Simpsiön televisioasemaa.[9]

Kehittyvän kunnan talouden tasapaino vaati kunnanjohtajalta paljon huomiota. Kauppalaksi muuttuminen työllisti häntä suuresti ja muutti myös virkanimikkeen kauppalanjohtajaksi vuonna 1964.[10]

Myös Lapuanjoen tulvasuojelussa Ylihärsilä oli keskeishenkilöitä. Se oli jo entisen ammatin puolesta hänelle sydämenasia.[11] Myös sivukylien tarpeiden huomioiminen oli Ylihärsilälle tärkeää.[12]

Monien tehtävien mies

Varsinaisen virkatyönsä rinnalla Ylihärsilä toimi lukuisissa kuntayhtymissä: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa vuodesta 1955, Etelä-Pohjanmaan seutukaavaliiton valtuustossa ja hallituksessa vuodesta 1956, Seinäjoen keskusmielisairaalan liittohallituksessa vuodesta 1956, Seinäjoen keskussairaalan liittovaltuustossa vuodesta 1964, Liuhtarin sairaalan liittovaltuustossa vuodesta 1961 sekä Lapuan seudun ammattikoulun hallituksessa.[13]

Lapuan keskikoulussa Ylihärsilä oli johtokunnan puheenjohtajana. Valtakunnallinen tehtävä oli Maalaiskuntien liiton liittovaltuuston varajäsenyys.[14] Myös valtakunnallista Vesihuoltoliittoa Ylihärsilä oli perustamassa ja kuului sen ensimmäiseen hallitukseen.[15]

Ylihärsilä kuului myös monien yritysten hallintoon. Hän oli ideoimansa Lapuan vesi ja viemäri oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1959, Lapuan säästöpankin isännistön puheenjohtaja vuodesta 1960 sekä Lapuan sähkö oy:n johtokunnan jäsen.[16]

Vaatimaton shakkimies

Heimo Ylihärsilä oli Kustaa Tiitun luonnehdinnan mukaan perusluonteeltaan ”vähäpuheinen, itseensä sulkeutuva ja perin vaatimaton, itsestään hän ei tehnyt koskaan numeroa”.[17]

Ylihärsilässä oli vahvaa oikeudenmukaisuuden tuntoa. Hän ei puhunut kenestäkään pahaa ja otti itseensä kohdistuvan arvostelun tyynesti, jos tunsi arvostelussa olevan vähänkään aihetta. Sunnuntaisin Ylihärsilä nähtiin usein tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa.[18]

Kunnanjohtajaksi Ylihärsilä saapui riitaisessa tilanteessa äänestyksen jälkeen. Hän saavutti kuitenkin lapualaisten enemmistön luottamuksen nöyrällä luonteenlaadullaan, hengellisellä vakaumuksellaan ja ahkeruudellaan.[19]

Harrastuksista hänelle oli rakas erityisesti shakki, johon innostus oli syttynyt jo kouluvuosina. Hän edusti opiskeluvuosinaan osakuntaa ja kilpaili myöhemminkin kun vain ehti. Monia suomenmestaruuksia voittanut Ylihärsilä oli shakkipiireissä hyvin tunnettu sekä maakunnassa että valtakunnallisestikin.[20]

Toinen tärkeä harrastuspaikka oli Lapuan rotaryklubi heti vuodesta 1954. Ylihärsilä järjesti jopa työmatkansa niin, että pääsi osallistumaan sen viikkokokouksiin. Klubin presidenttinä hän toimi 1960–1961.[21]

Oman tietämyksensä ja osaamisensa lisäämiseksi hän teki useita ulkomaanmatkoja.[22]

Työn ääreen uupunut

Liiallinen työtahti yhdistettynä diabetekseen uuvutti ahkeran ja tunnollisen kauppalanjohtajan vähitellen. Lähipiirissä hänen sairaudestaan tiedettiin, vaikka hän pyrki vaivoistaan vaikenemaan.[23]

Ylihärsilä oli suunnitellut lähtevänsä maaliskuisena torstaiaamuna 1968 Helsinkiin Seinäjoen keskusmielisairaalan asioissa. Edellisenä iltana hän perui kuitenkin lähtönsä tuntiessaan olonsa huonovointiseksi. Hän kuoli seuraavana aamuna äkilliseen sairauskohtaukseen 55-vuotiaana.[24]

Ansioistaan Ylihärsilälle myönnettiin Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ritarimerkki vuonna 1965.[25] Lapuan kauppala maalautti Ylihärsilästä Per Olov Hjortellilla muotokuvan, joka paljastettiin valtuustosalissa tammikuussa 1973.[26]

Julkaisuhistoria:

11.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
27.7.2012   Versio 2   Teppo Ylitalo
9.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti. Tässä on testikommentti.
Teppo Ylitalo
2012-08-21 08:54:31
Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon joukko mahdollisesti M. F. Talvitiessä

Logot