HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

26.4.2013

Kirsti Kallio: Puhe Tiistenjoen sankaripatsaalla 26.4.2013

Kirsti Kallio

Puhe Tiistenjoen koululaisten kunniakäynnillä Tiistenjoen sankaripatsaalla Kansallisen Veteraanipäivän aattona 26.4.2013.

 

Arvoisat veteraanit, hyvät opettajat, oppilaat ja kaikki te täällä huomista veteraanipäivää kunnioittavat,

Olemme kaikki tulleet tänne Tiistenjoen sankarihaudalle huomista kansallista veteraanipäivää juhlistamaan. Kiitos teille opettajat, että opetatte koululaisia kunnioittamaan tätä perinnettä ja arvostamaan veteraanien mahdottomalta tuntuvaa työtä, jonka he ovat tehneet meidän seuraavien sukupolvien eteen.

Sana veteraani on tullut latinan sanasta vetus, joka tarkoittaa vanhaa. Me miellämme veteraani sanan yleensä tarkoittamaan sotaveteraania, vaikka sanaa käytetään myös esimerkiksi jo eläkkeellä olevasta opettajasta. Voidaan puhua veteraaniopettajasta tai on veteraaniurheilukilpailuja, joissa ei siis kilpaile sotaveteraanit vaan entiset aktiiviurheilijat. Kansallinen veteraanipäivä on kuitenkin kunnioitus ainoastaan sotaveteraaneille.

Meillä Suomessa on vielä noin 39000 sotaveteraania ja joka vuosi vähenee noin 5000. Ja onneksi jo kaksi sukupolvea on mennyt niin, ettei uusia sotaveteraania Suomeen enää tule. Toivottavasti tämäkään lapset, jotka nyt ovat täällä kunnioittamassa sotaveteraanien arvokasta työtä, eivät sotaa näe, kuten emme ole nähneet heidän isovanhempansa eikä vanhempansa. Meillä Suomessa on siis jo kolme sukupolvea, jotka ovat saaneet elää ilman omakohtaisia sotakohtaloita. Emme voi edes mielessämme kuvitella, minkälaisia kauhun hetkiä sodassa nämä veteraanit ovat kokeneet. Ja minkälaista on ollut sodan aikana kodeissa, kun nuoret miehet ovat olleet rintamalla. Kotiin jääneillä on ollut huoli talon töistä ja lisäksi murhe ja huoli rintamalla olevista nuorista miehistä. Kuinka äidit ovat jaksaneet, kun on tullut tieto sodassa haavoittuneesta tai kuolleesta nuoresta pojasta. Kuinka nuori vaimo pienen lapsen kanssa on jaksanut odottaa ja pelätä miehensä ja lapsensa isän puolesta.

Täällä Tiistenjoenkin sankarihaudassa on 65 nuorta miestä, jotka joutuivat antamaan henkensä itsenäisen Suomen puolesta. Heistä ei tullut sotaveteraania vaan sotasankareita. Ajatelkaa koululaiset pienestä kylästä poistui teidän koulunne verran nuoria miehiä. Ja elämän oli jatkuttava kylissä töitä tehden ja murehtien toisten sotilaiden kohtaloita.

Tuolla sankarihaudassa lepää myöskin setäni ja toinen setäni on haudattu Porin sankarihautaan. Eli isäni sotaveteraani Kallion Einon kaksi veljeä kuolivat sodassa. Kuinka isumme on jaksanut ottaa vastaan suru-uutisetja kuinka Heikki-setäni vaimo on pystynyt jatkamaan elämäänsä pienen poikansa kanssa. Siihen aikaan ei varmaankaan varsinaista kriisiapua ollut saatavilla, mutta naapurit, sukulaiset ja ystävät auttoivat siinä missä nykyisin tarvittaisiin monenlaisia ammattiauttajia.

Sodasta palasi miehet, jotka olivat kokeneet monenlaisia kauhuja, nälkää ja kylmää. Kotona ja kotikylissä oli kuitenkin paljon työtä niin, ettei omia kokemuksiaan kerinnyt murehtimaan. Kotimaa vaati vielä lisää työtä, että meidän seuraavien sukupolvien olisi helpompi täällä asua. Tämä sodan kokenut sukupolvi on tehnyt meidän eteemme mahdottomalta tuntuvan työn ja uhrauksen. Emme voi näitä kaikkia heidän kokemuksiaan millään käsittää. Voimme vain yrittää olla heidän uhrauksiensa arvoisia omassa elämässämme ja kasvattaa kunnollisia, terveitä ja hyväkäytöksisiä uusia sukupolvia.

Kiitos veteraanit itsenäisestä kotimaastamme.

Julkaisuhistoria:

26.4.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapsiryhmä Lapuan Kirkonkylällä

Logot