HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

5.7.2013

Aliina Lahdensuo o.s. Kero (1880–1976)

Liisa Aliina Lahdensuo ent. Lagerstedt, o.s. Kero

Emäntä, järjestövaikuttaja
Syntynyt  
22.11.1880 Lapua
Kuollut  
18.12.1976 Lapua
Puoliso(t)  
Jalo Lahdensuo (1882–1973)

Liisa Aliina Lahdensuo, o.s. Kero (1880–1976) oli Honkimäen suurtilan emäntä ja järjestövaikuttaja. Hän oli Maatalousnaisten keskeinen vaikuttaja paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hän johti pitkään myös Lapuan Emäntäkoulun johtokuntaa.

Nuorisoseuralainen ja ison talon emäntä

Aliina Lahdensuo syntyi maanviljelysperheeseen Haapakoskella. Perhe kuitenkin muutti Kirkonkylän Kosolaan äidin kotimaisemiin Aliinan ollessa vain puolitoistavuotias.[1]

Kansakoulun jälkeen Lahdensuo meni 16-vuotiaana liikeapulaiseksi naapuriin Jaakko Hissan kirjakauppaan. Haaveissa oli myös seminaariin tai kauppakouluun lähteminen, mutta se jäi lopulta haaveeksi.[2]

Kirjakauppatyön lisäksi elämäneväitä toi erityisesti Lapuan Nuorisoseura, jossa Kirkonkylän edistyksellinen nuoriso tapasi toisiaan. Hän oli innokas nuorisoseuralainen: lauloi, näytteli ja oli mukana esimerkiksi Keski-Suomea myöten tehdyillä pyöräretkillä.[3]

Nuorisoseuran riennoissa Lahdensuo tutustui tulevaan puolisonsa Jalo Lagerstedt-Lahdensuohon,  myöhempään ministeriin, maaherraan ja maanviljelysneuvokseen. Ennen suuren Honkimäen talon emännäksi tulemista hän kävi 1905 Lapuan Emäntäkoulun ja Orisbergin Maatalouskoulun karjanhoitokurssin. Häitä vietettiin sitten vielä samana vuonna.[4]

Honkimäen tila oli lapualaisoloissakin erittäin suuri: 140 hehtaaria viljelyksessä, 40 lehmää, 8–9 hevosta ja lisäksi muuta karjaa. Alustalaisia ja palvelijoita oli runsaasti, ja Honkimäki oli vielä monien vuosien ajan karja- ja kotitalouden harjoittelutilana. Niinpä jokapäiväiset järjestelyt vaativat emännältä suurta panosta.[5]

Lisäksi tilan hoito jäi suurelta osalta nimenomaan Aliina Lahdensuon vastuulle, kun isäntä oli avioliiton alkuvuosina opiskelemassa ja sitten kansanedustajana ja ministerinä kiinni Helsingissä ja vielä 1938–1943 maaherrana Vaasassa.[6]

”Ensi vuosina mieheni oli mm. monet viikot maanmittaushommissa tilamme metsäsarassa sydänmaalla, josta minun hänen kehotuksestaan oli hänet kumppaneineen noudettava viriällä oriilla, jollaista aikaisemmin en ollut käsitellyt. Mieheni ainoa ohje oli: älä anna sen nuuskia tiellä läjiä!”, Lahdensuo muisteli vuonna 1950.[7]

Honkimäen pariskunta kiinnitti poikkeuksellista huomiota kotitalon ympäristöön. Puutarhassa kasvoi parhaimmillaan jopa toistasataa omenapuuta. Vuonna 1962 Aliina Lahdensuolle myönnettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön ensimmäinen kotipihakilpi.[8]

”Te emäntä Lahdensuo olette niitä perheenäitejä, jotka olette toteuttanut pitkän elämänne aikana esimerkillistä puutarhapihakulttuurin viljelyä. Te olette jaksanut säilyttää kaiken kauneuden ja viihtyisyyden silloinkin kun suuren tilan emännyys ei ole tahtonut myöntää aikaa sen hoitamiseen”, Iivo Antila puhui luovutustilaisuudessa.[9]

Maatalousnaisten vahva vaikuttaja

Suurtalon emäntänä Lahdensuolla oli luonteva kiinnostus maatalousnaisten toimintaan. Hän oli nuoruudestaan saakka mukana Lapuan Maamiesseurassa ja oli vuonna perustamassa sen naisosastoa maaliskuussa 1925. Hänestä tuli myös naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja.[10]

Vuonna 1927 Lahdensuo oli ehkä innokkaimpana perustamassa Lapuan Maatalouskerhoa. Hän kuului myös sen johtokuntaan.[11]

Samoihin aikoihin Lapuan naisosaston kanssa vastaava perustettiin Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran yhteyteen. Lahdensuosta tuli sen pitkäaikainen puheenjohtaja 1924–1955. Toiminta oli hänen kaudellaan vilkasta: järjestettiin emäntäpäiviä, hankittiin pitokalustoja, järjestettiin muonitusta tapahtumiin, pidettiin kursseja ja järjestettiin retkiä. Luopuessaan puheenjohtajuudesta hän sai järjestöltä kunniapuheenjohtajan arvon.[12]

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran yhteydessä toimi myös kotitalousvaliokunta, joka palkkasi maakuntaan kotitalousneuvojia, edisti puutarhanhoitoa ja järjesti näyttelyitä. Myös tässä toiminnassa Lahdensuo oli aktiivisesti mukana. Vuosina 1945–1954 Lahdensuo vaikutti myös koko maakunnallisen Maanviljelysseuran johtokunnassa.[13]

Lahdensuon kyvyt tulivat tunnetuksi maakunnan ulkopuolellakin. Vuonna 1928 hän neuvotteli Maatalousseurojen Keskusliiton edustajana maaseudun naisten toiminnasta Marttaliiton kanssa. Kun Keskusliittoon perustettiin seuraavana vuonna kotitalousvaliokunta, Lahdensuosta tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1933 valiokunta muutettiin Maatalousnaisten Keskusjohtokunnaksi, jonka varapuheenjohtajana Lahdensuo oli kaksi vuosikymmentä 1933–1953.

Maatalousnaisten pyrinnöissä aineellistui erittäin paljon lapualaista elämännäkemystä ja sen laajempiakin tavoitteita. Sen muotoutumisessa Lahdensuon hienostuneella, kotiseuturakkaalla ja laaja-alaisella persoonalla oli suuri vaikutus.[14]

Kotipitäjää kehittämässä

Maatalousjärjestöjen lisäksi Lahdensuo oli mukana muussakin järjestötoiminnassa. Poliittiseen elämään hän ei osallistunut, vaikka hän valittiinkin vuonna 1917 aloittaneeseen kunnan terveydenhuoltolautakuntaan. Vuonna 1941 hän oli Lapuan maatalousnaisten edustajana ajamassa äitiys- ja lastenneuvolan perustamista Lapualle.[15]

Lapuan Naisyhdistyksessä Lahdensuo oli kantavia voimia: yksi sen pitkäaikaisemmista johtokunnan jäsenistä ja lyhyen ajan puheenjohtajakin. Naisyhdistyksen omistaman Lapuan Emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtajana hän oli 1937–1954. Lisäksi hän kuului Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapuan osaston johtokuntaan.[16]

Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1943 Lahdensuo oli Vapaan Huollon Vaasan läänin keskusjohtokunnan varapuheenjohtaja.  Yhdessä puolisonsa kanssa hän oli myös perustamassa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastoa.[17]

Lisäksi Jalo Lahdensuon monet valtiolliset ja maakunnalliset toimet toivat emännällekin lukuisia edustustehtäviä.[18]

Laajasti arvostettu kulttuuripersoona

Aliina Lahdensuo oli omana aikanaan Etelä-Pohjanmaan tunnetuimpia naisia. Hänen hienostunut persoonansa nautti laajaa arvonantoa ja luottamusta.[19]

Lahdensuo oli monella tavalla tarmokas persoona. Nuoruudesta saakka kulttuuriharrastuksilla oli vankka sija hänen elämässään. Nuoruudessaan hän esiintyi lukuisissa näytelmissä, mm. ”Jaakko Ilkassa ja Klaus Flemingissä”, ”Seitsemässä veljeksessä” ja Minna Canthin näytelmissä. Vielä avioiduttuaankin hän osallistui näytelmiin yhdessä miehensä kanssa, esimerkiksi vuonna 1914 Pohjalaisia-näytelmän Maijana. Se oli hänen mieluisin roolinsa.[20]

Toinen rakas harrastus oli kuorolaulu, joka sekin alkoi jo Nuorisoseurassa. Ainakin 1900-luvun alussa hän lauloi Lapuan Naisköörissä. Lapuan Sekakuorossa hän oli mukana sota-aikaan saakka.[21]

Tarmokkuus säilyi vanhalle iälle saakka. Vielä iäkkäänäkin hän osallistui aktiivisesti talon jokapäiväiseen elämään sisäaskareissa ja navetassakin.[22]

Aliina Lahdensuo kuoli joulun alla 1976 erittäin korkeassa 96 vuoden iässä.[23]

Julkaisuhistoria:

26.4.2013   Versio 1   AdminMuseo
5.7.2013   Versio 2   Teppo Ylitalo
5.7.2013   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Ville ja Lempi Alasaaren lapsia

Logot