HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

31.1.2014

Jaakko Ranta (1894–1966)

Jaakko Ranta

Kauppias, herännäisvaikuttaja
Syntynyt  
20.7.1894 Nurmo
Kuollut  
6.1.1966 Lapua

Jaakko Ranta (s. 20.7.1894 Nurmo – k. 9.1.1966 Lapua) oli lapualainen kauppias ja herännäisvaikuttaja. Hän oli Lapuan kirkkohallintokunnan puheenjohtajana ja kirkkovaltuuston sihteerinä kolme vuosikymmentä. Hän toimi myös Herättäjän päätoimikunnassa, kunnanvaltuustossa ja tuli tunnetuksi vakaana herännäismiehenä ja hyvänä veisaajana.

Kauppias nuoruudesta saakka

Jaakko Ranta syntyi talollisperheeseen Nurmon Kourassa.[1] Maanviljelyksestä ei kuitenkaan tullut hänen elämäntyötään, sillä kauppa-ala alkoi vetää puoleensa jo toisella kymmenellä.

Kansakoulun jälkeen Ranta pääsi myymäläapulaiseksi Nurmon osuuskauppaan vuonna 1912. Ahkera ja pystyvä nuorukainen sai vuonna 1916 oman myymälän hoidettavakseen Koskelankylästä läheltä Lapuan rajaa.[2]

Kauppamiehen mieli halaji kuitenkin vieläkin suurempiin ympyröihin. Vuonna 1921 hän muutti Lapualle ja ryhtyi liikkeenhoitajaksi kauppias J. K. Kuoppalan sekatavara- ja kangaskauppaan. Kahdeksan vuoden kuluttua hän osti liikkeen vanhenevalta Kuoppalalta, ja ryhtyi itsenäiseksi kauppiaaksi.[3]

Rannan kauppiasura kesti vuodesta 1929 aina kuolemaan asti.[4] Liike laajeni vuosi vuodelta Kuoppalalta vuokratuissa tiloissa. Vuonna 1942 valmistui uudenaikainen Rannan kauppana tunnettu liiketalo Ilkan ristille. Liike keskittyi 1950-luvun puolivälissä elintarvikkeisiin.[5]

Ranta osallistui myös kauppiaiden yhteistoimintaan. Hän meni osakkaaksi sittemmin Keskoksi muuttuneeseen Kauppiaitten osakeyhtiöön ja oli Vähittäiskauppiaitten Vaasan piiriliiton jäsen.[6]

Kaupan pitämisen ohella Ranta harjoitti Nurmossa maanviljelystä vuoteen 1937 saakka.[7]

Herännäisvaikuttaja ja seurakuntamies

Vieläpä kaupankäyntiäkin tunnetummaksi Jaakko Ranta tuli yhtenä alueen keskeisistä herännäismaallikoista. Hän kuului Herättäjän kustannusosakeyhtiön johtokuntaan ja myöhemmin Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikuntaan. Ranta oli myös perustamassa Herättäjä-Yhdistyksen Lapuan paikallisosastoa maaliskuussa 1950.[8]

Erityisen merkittävä oli Rannan rooli Lapuan seurakunnassa. Hän oli kirkkohallintokunnan puheenjohtajana 1935–1965 ja kirkkovaltuuston sihteerinä 1936–1961.[9]

Ranta oli tunnettu seurapuhuja niin kotiseuroissa kuin Herättäjäjuhlillakin.[10] Hänellä oli voimakas, komea bassoääni, ja hän aloitti monesti virren seuratuvassa.[11] Hän tuurasi myös tarvittaessa seurakunnan kanttoria ja oli Lapuan väliaikaisena kanttorina 1953–1955.[12]

Lapuan kirkkokuoron syntymisessä Rannalla oli keskeinen rooli. Perustamisajatus syntyi syyskuussa 1923 hänen ja urkuri Kustaa Kiviniemen keskustelussa seuramatkalta palatessa.[13] Kun kuorolle perustettiin 1929 johtokunta, Ranta tuli siihen jäseneksi ja rahastonhoitajaksi.[14]

Veisaamisen lisäksi Ranta ilmaisi itseään myös hengellisten runojen kautta. Niitä julkaistiin alueellisissa sanomalehdissä ja Herättäjän julkaisuissa.[15] Hän oli myös innokas lukija.[16]

Rehti ja toimelias körttimies saavutti luottamusta myös maallisemmissa luottamustehtävissä. Hän kuului 1936–1946 kunnanvaltuustoon ja toimi pitkään taksoituslautakunnassa. Kunnallisten tilien tarkastajana hän oli kymmenkunta vuotta.[17]

Talvisodan evakkojen huoltokysymyksissä Rannalla oli merkittävä rooli, kun hän johti siirtoväen huoltoa Lapualla helmikuuun 1940 saakka.[18] Simpsiön vesijohto-osuuskunnassa Ranta oli hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.[19]

Hyväntahtoinen lasten ystävä

Jaakko Ranta oli isokokoinen, hyväntahtoinen ja ystävällinen mies. Häntä kuvaa ihmisenä se, millaisiksi hänen puheitaankin on kuvattu: miehekkäiksi, kotoisiksi ja turvallisiksi. Ranta syttyi helposti sai toisetkin syttymään, mutta samalla hän oli väsymätön uurastaja. Hänellä oli paljon ystäviä ja hän oli laajasti tunnettu.[20]

Suorapuheisuus ja rehtiys olivat Rannan vallitsevia ominaisuuksia. Kuvaava on hänen ensikohtaamisensa evankelisen Lapuan piispan Eero Lehtisen kanssa. ”Tervetuloa Lapualle, vaikka – toista miestä me odotimme”, Ranta sanoi viitaten valitsematta jääneeseen heränneiden ehdokkaaseen Olavi Karekseen. Vielä samana syksynä Ranta pyysi tapaamista piispan kanssa ja jatkoi ”Ja, tervetuloa Lapualle. Nyt minä sen sanon kaikesta sydämestäni.” Rannan suulla puhui koko lapualainen herännäisväki, joka oppi pian arvostamaan Lehtisen isänmaallista kristillisyyttä.[21]

Erityisen lähellä Rannan sydäntä olivat lapset ja nuoret. Hän ymmärsi avarasti nuoria ja nuorisotyön tarpeita. Vaikka hän olikin herännäisyyden jäyhien perinteiden edustaja, hänessä oli myös nuorekasta uudistusmieltä.[22]

Ranta oli Karhunmäen ja Turun kristillisten kansanopistojen johtokunnan jäsen, edellisen vuodesta 1937 ja jälkimmäisen vuodesta 1947. Kansanopistotyöstään hänelle myönnettiin vuonna 1964 Suomen kansanopistoyhdistyksen kunniamerkki.[23]

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapuan osaston sihteerinä Ranta oli yhtenä esittämässä keväällä 1941 äitiys- ja lastenhuollon neuvolan perustamista Lapualle. Äitiysneuvola päätettiinkin perustaa, ja Ranta oli yhtenä valmistelemassa sen käytännön toimia. Hän olisi halunnut myös palkata kuntaan kouluhoitajattaren, mutta siihen ei vielä päästy.[24]

Rannan puoluetausta oli kokoomuksessa, kuten Lapuan heränneillä yleensäkin tuohon aikaan.  Kun maalaisliittolaisten ja kirkkoherra Kareksen välille syntyi syksyllä 1931 kiistaa kirkkoherran politikoinnista saarnastuolista, Ranta asettui varauksetta rovastin kannalle. Ranta myös kannatti lapuanliikkeen ja IKL:n päämääriä, vaikkei niiden toiminnassa ollutkaan lähemmin mukana.[25]

Jaakko Ranta kuoli äkillisesti 71-vuotiaana.[26] Hänen hautajaisistaan muodostui lämminhenkinen heränneiden surujuhla.[27]

Julkaisuhistoria:

4.5.2012   Versio 1   Teppo Ylitalo
4.5.2012   Versio 2   Teppo Ylitalo
4.5.2012   Versio 3   Teppo Ylitalo
28.3.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Päivät 1900-luvun alussa (P00:2492)

Logot