HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

11.7.2013

Seppo J. Ojala: Puhe sankarihaudoilla 6.12.2012

Lapua-Säätiön hallituksen jäsen Seppo J. Ojala

Puhe sankarihaudoilla Lapuan tuomiokirkon kirkkopihassa itsenäisyyspäivänä 6.12.2012

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Hyvät Naiset ja Miehet,

Vietämme tänään itsenäisen Suomen 95-vuotispäivää. Tänä aikana meillä on käyty kolme raskasta sotaa, joissa sotiemme veteraanit lunastivat Suomelle itsenäisyyden. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota sitoivat 600 000 miestä ja 100 000 naista, jotka seitsemänä vuotena puolustivat maatamme. Heistä 85 000 uhrasi henkensä, eli joka kahdeksas menehtyi sodan melskeissä. Joka neljäs palasi rintamalta sotavammautuneena.

Maahamme jäi 30 000 leskeä ja 50 000 sotaorpoa. Yli puoli miljoonaa menetti kotinsa.

Jo talvisodassa, johon osallistui 350 000 sotilasta, syntyi käsite: Talvisodan henki. Se tarkoitti lähes 20-vuotta aikaisemmin -1918 tapahtumat - jakautuneen kansan yhdistymistä puolustautumaan suurvaltaa vastaan ”kaveria ei jätetä” - periaatteella. Se tarkoitti sitä, että jokainen puolusti omaa perhettään, puolusti oikeuttaan omistaa omaa kotiaan, omaa kotiseutuaan ja omaa maataan. - Kaveria ei jätetty. Siitä me olemme pysyvästi kiitollisia sille sukupolvelle - miehille ja naisille - jotka tämän tekivät ja kestivät.

Sotiemme veteraaneja on elossa 42 000, heistä sotainvalideja noin 6 500. Veteraanien keski-ikä on lähes 89 vuotta. Sotiemme veteraanit ovat korkeaan ikään ehtineitä kunniakansalaisiamme.

 

Hyvät kuulijat,

Maanpuolustus on yhä edelleen itsenäisen valtion tärkeimpiä tehtäviä. Tiedämme, ettei sotaa voiteta sotimalla vaan rauhanteoilla - rauhansopimuksilla. Erilaisten uhkakuvien ennakkotorjunta ja myös kriisien hallintaan tarvitaan kansalaisten osallistumista.

Yhteiskuntaa järkyttäneitä uhkia on syntynyt maassamme kylmän sodan aikakauden jälkeen. 70-luvulla syntynyt öljykriisi, 80-luvulla Tsernobyl-atomivoimala-onnettomuus. Muistamme 90-luvun talouslaman, 2000-luvun terrorismin (Worl trade center ym.), 2010-luvulla hiilidioksidipäästöistä johtuvan ilmastonmuutoksen seuraukset. Lähitulevaisuuden uhkakuvana on kybersota, jolla digisoitunutta yhteiskuntaamme tietotekniikan haitta- ja vakoiluohjelmien kautta totaalisesti saatetaan järkyttää. Myös kehitysmaiden nälänhätä yhdessä puhtaan veden puutteessa koskettaa kansakuntia satojen miljoonien ihmisten kohtalona.

Meillä yleinen maanpuolustus on Suomen kulmakivi. Varusmiespalveluksen suorittaneet nuoret miehet ja naiset muodostavat sen etujoukon. Asevelvollisuuden suorittaneet kuuluvat siihen valiojoukkoon, jotka ovat luomassa moraalista ja henkistä selkärankaa ikäluokassaan lisäämällä yleistä lainkuuliaisuutta ja isänmaallisuutta. Suomessakin nuorten ikäluokkien tehtävät suuntautuvat entistä globaalimmin ympäri maailmaa. Erilaisia ongelmia kohdattaessa korostuvat armeijan koulutuksen saaneiden valmiudet kriisien hallinnassa. Myös varusmiespalvelun aikana syntyneet ystävyysverkostot pitävät siteet omaan maahan ja kotiseutuun elävinä. Puolustustahto säilyy parhaiten, kun kotiseudun puolustamisessa säilyy talvisodan henki - itsenäisen maan, maakunnan, kunnan, kylän - sen alueen, luonnon ja ympäristön puolustamiseksi. Asevelvollisuus antaa yhä enevässä määrin kaupunkikulttuureissa kasvaneille ikäluokille valmiuksia yhteishenkeen, ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja kasvattaa kansalaisen erätaitoja. Niitä tarvitaan monissa siviilitoiminnoissa mm. vapaaehtoisissa pelastuspalvelutehtävissä.

Alueelliset maakuntajoukot ovat puolustusvoimien kokoonpanoon kuuluvia alueellisia joukkoja. Näissä vaalitaan ja puolustetaan omaa kotiseutua. Maakuntajoukot muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista ja muista vapaaehtoisista, jotka antavat laissa tarkoitetun sitoumuksen puolustusvoimille. Maakuntajoukkoja voidaan käyttää puolustusvoimilta pyydetyissä virka-aputehtävissä. Näitä voivat olla esim. öljy,- palo-, pelastus- ja erilaiset suuronnettomuuksien torjuntatehtävät.Vapaaehtoisuuden kulmakivi on tässäkin vahva maanpuolustustahto. Pohjanmaan toimintavalmiit maakuntajoukot vahvistavat kiitettävästi alueellista maanpuolustusjärjestelmäämme.

 

Hyvät kuulijat,

Maanpuolustuskursseja on ryhdytty alueilla järjestämään 1962 lähtien. Tämän kurssitoiminnan menestystarinan voima on siinä, että se kokoaa kuntien, talouselämän, järjestöjen, kirkon, tiedotusvälineiden, valtion alue- ja paikallishallinnon, sekä puolustusvoimien edustajat viikoksi pohtimaan, kuinka yhteiskunnan voimavarat saadaan edistämään turvallisuutta. 90-luvun alkupuolelle saakka teemana oli varautuminen poikkeusoloihin. Nyt siihen on lisätty myös varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin. Kuinka selviämme arkipäivän sähkökatkojen, myrskyjen, tulvien, viestiyhteyksien katkeamisen häiriötilanteista pimeässä ja kylmässä ilmastossamme.

Yhteiskunnan suuret uhat koskettavat vanhoja ja nuoria. Tärkeää on myös, että nuoret ovat mukana ja kokevat voivansa olla rakentamassa turvallista yhteiskuntaa.

Lopuksi yhtykäämme Johan Ludvik Runebergin virren sanoihin:

Oi Herra, käy siunaamaan
nää rannat rakkaan synnyinmaan.
Suo aina rauha suloinen
ja estä sota verinen.

Julkaisuhistoria:

7.12.2012   Versio 1   AdminMuseo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Nahka- ja lapikastehtaalta

Logot