Lapua-Säätiö

Lapua-Säätiö on vuonna 1961 perustettu säätiö, joka julkaisee Lapuan Sanomia ja Lapuan Linkkiä.

Lapua-Seurasta omaksi säätiöksi

Toivo Rantasen vuonna 1932 perustama yksityisomisteinen sanomalehti Lapuan Sanomat siirtyi vuonna 1942 Lapuan Aseveljille ja sen tultua lakkautetuksi vuonna 1944 kotiseutuyhdistys Lapua-Seuralle. Lehteä hoiti täysin valtuuksin yhdistyksestä erillinen julkaisutoimikunta.^[1]

Vuonna 1961 Lapuan Sanomat toiminta säätiöitettiin. Sääntöjen mukaan Lapua-Säätiön tarkoitukseksi tuli:

• antaa tukea sodista ja sodan seurauksista kärsimään joutuneille lapualaissyntyisille tai Lapualla pysyvästi asuville henkilöille, sekä sen jälkeen kun tämä tarve on oleellisesti vähentynyt

• tukea niitä lapualaisia henkilöitä ja yhteisöjä, joiden toiminta kohdistuu läheisesti kotiseutuun, edistää sen olojen kehittämistä tai muulla tavalla koituu Lapuan parhaaksi.^[2]

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla apurahoja, stipendejä tai palkintoja tahi muita avustuksi rahastojensa ja muun omaisuutensa tuotosta sekä harjoittamansa julkaisutoiminnan voitosta.^[3]

Sodasta kärsineiden avustaja ja kotiseututyön tukija

Lapua-Säätiö avusti 1960–1990-luvuilla huomattavalla tavalla aseveljiä ja muiden sodasta kärsineitä. Monelle alkuaikojen hallituksen jäsenelle nimenomaan avustustoiminta merkitsi koko lehden päätehtävää.^[4]

Lapuan Sanomat meni sotien jälkeen hyvin. Kaikessa hiljaisuudessa Lapua-Säätiö jakoi sääntöjen mukaisia toimeentuloavustuksia ja esimerkiksi yksittäisiä rakennusavustuksia sodista kärsineille. Vuonna 1957 alettiin jakaa julkisesti haettavia avustuksia sodasta kärsineiden lapsille. Vuonna 1965 Lapua-Säätiö päätti Johannes Hippolinin ehdotuksesta kutsua koolle Lapuan Sotaveteraanien perustavan kokouksen. Samalla veteraanijärjestöille myönnettiin oikeus ilmaisiin ilmoituksiin Lapuan Sanomissa.^[5]

Kun veteraanit alkoivat vanhentua, avustukset alettiin jakaa vuodesta 1969 lähtien suoraan veteraanijärjestöille. 1990-luvulla ne muuttuivat yksittäisiksi projektiavustuksiksi. Kotiseututyötä tuettiin erityisesti Lapua-Seuran kautta, mutta myös esimerkiksi Lapuan murteen sanakirjan tai Helemi-tietokannan kautta.^[6]

Vuodesta 1963 lähtien Lapua-Säätiön on kustantanut jokaisen lapualaisen sotaveteraanin hautajaisseppeleen.^[7]

Hallituksen pitkä linja

Lapua-Säätiölle luotiin kaksiportainen hallinto, jossa Lapua-Seuran johtokunta muodostaa sen valtuuskunnan. Sen tehtävänä on ollut lähinnä toimintakertomusten ja tilinpäätöksten hyväksyminen. Käytännön hallintoa on hoitanut hallitus, joka jatkoi suoraan entisen julkaisutoimikunnan tehtäviä ja kantoi puheissa vielä pitkään sen nimeäkin.^[8]

Lapua-Säätiön hallituksen valitsee Lapua-Seuran johtokunta. Ensimmäisen hallituksen muodostivat samat miehet, jotka toimivat jo aseveliyhdistyksen julkaisutoimikunnassa. Aseveljien aika kesti 1980-luvun alkupuolelle saakka, jolloin hallituksen kokouksiakin käytiin monesti sotamuistojen äärellä.^[9]

Uusia jäseniä valittaessa pantiin painoa eri kyläkuntien, ammattiryhmien ja puolueiden tasapuoliselle edustukselle. Hallituksen valitseminen kuului periaatteessa valtuuskunnalle, mutta kun se ei kokoontunut asian tiimoilta, hallitus täydensi sääntöjen mukaan itseään itsenäisesti vuosikaudet.^[10]

Hallitus toimi perinteisesti täysin erillään toimituksesta. Yhteydenpitoa varten perustettiin vuonna 1967 kolmihenkinen toimitusvaltuuskunta, jota vuodesta 1977 alettiin nimittää työvaliokunnaksi. Sen tehtävä oli tehdä ehdotuksia julkaisutoiminnasta. Lisäksi päätoimittaja ja taloudenhoitaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin vuodesta 1970. Päätoimittajasta tuli hallituksen sihteeri; vuonna 1991 tehtävä siirtyi toimitusjohtajalle. Valtuuskunnan puheenjohtaja alettiin kutsua hallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella vuonna 1986.^[11]

Puheenjohtajan rooli oli perinteisesti vahva. Ville Kuoppalan kuolema päätti aseveljien pitkän aikakauden. Hänen jälkeensä hallitusta johti neljännesvuosisadan ajan Pentti Vaahtoniemi: "Hallituksen sisäinen työskentely on ollut luontevaa ja asiallista. Koskaan ei ole tarvinnut äänestää, mutta kaikkia päätöksiä on edeltänyt tarkka asioiden valmistelu. Toivottomuus ei koskaan tullut mieleenkään. Voimavaramme oli paikallisuus ja vahva kotiseutu. Tänään voimme hymyillä. Rohkenen sanoa, että olemme voittajia ja valmiina kohtaamaan uudet haasteet", hän kokosi vuonna 2011.^[12]

2010-luvulla Lapua-Säätiön hallitus on vaihtunut lähes kokonaisuudessaan.^[13]

Lapua-Säätiön hallitus 2018^[18]

• Hilkka Maija Antila, puheenjohtaja
• Kari Nirha, varapuheenjohtaja
• Seppo J. Ojala
• Matti Salomäki
• Minna Taimi
• Jussi Vaahtoniemi
• Jouko Vuolle
• Leena Äystö

Lapua-Säätiön työvaliokunta 2018^[18]

• Hilkka Maija Antila
• Kari Nirha
• Jouko Vuolle

Lapua-Säätiön aiemmat hallituksen jäsenet^{[16, 18]}

• Leevi Mäki, johtaja  pj. 1962–1970
• Ville Kuoppala, rovasti  pj. 1970–1985, vpj. 1962–1970
• Pentti Vaahtoniemi, toimitusjohtaja  pj. 1985–2011, vpj. 1983–1985, jäsen 1980–2011
• Jaakko Vaahtoniemi, yrittäjä  pj. 2012, vpj. 2013, jäsen 2011–2014, 2017
• Hilkka-Maija Antila, toimitusjohtaja pj. 2013–, jäsen 2012–
• Esko Annala, tehtailija  1984–1995, vpj. 1985–1995
• Matti Kupari, pääkirjoitustoimittaja eläk.  vpj. 2014–2016
• Kari Nirha, toimitusjohtaja vpj. 2017-, jäsen 2015-
• Iivo Antila, agronomi  1962–1983
• Johannes Hippolin, terveystarkastaja  1962–1983, vpj. 1970–1983
• Jaana Hjelt, markkinointijohtaja  2012–2015
• Juha Ikola, tuomiorovasti  1998–2012, vpj. 2006–2012
• Paavo Ikola, opettaja  1962–1980
• Toivo Isosalo, asentaja  1983–2008
• Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko  2009–2016
• Kirsti Kallio, toimistopäällikkö  2011–2014
• Seppo Kangas, maanviljelijä  1990–2005, vpj. 1996–2005
• Pentti Kankaanpää, tehtailija  1971–1989
• Arvi Kivirinta, maanviljelijä  1962
• Antti Lassila, pankinjohtaja  1981–2010
• Väinö Maunumaa, rovasti  1985–1997
• Heikki Nyrhilä, maanviljelijä  1962–2006
• Seppo J. Ojala, aluejohtaja eläk.  2006–
• Uuno Peltola, johtaja  1974–1982
• Anssi Perälä,   2013–2016
• Matti Salomäki, tuomiorovasti, 2015-
• Hermanni Sippola  1996–2011
• Minna Taimi, vastaava sosiaalityöntekijä 2017-
• Ilmari Talosela, maanviljelijä  1964–1981
• Martti Talvitie, maanviljelijä  1982–2013
• Jussi Vaahtoniemi, ylikonstaapeli 2018-
• Kalle Vaahtoniemi, maanviljelijä  1962–1974, siht. 1962–1971
• Jouko Vuolle, elinkeinotoimenjohtaja 2017-
• Teppo Ylitalo, intendentti  2007–2010
• Leena Äystö, apteekkari 2016-

 Toimitusvaltuuskunnan / työvaliokunnan aiemmat jäsenet^[17,18]

• Hilkka-Maija Antila  2012–
• Esko Annala  1985–1995
• Johannes Hippolin  1980–1983
• Jaana Hjelt  varajäsen 2013-2015
• Juha Ikola  2007–2012
• Paavo Ikola  1967–1980
• Pentti Kankaanpää  1983–1989, varajäsen 1982–1983
• Ville Kuoppala  1967–1985
• Matti Kupari  2014–16
• Antti Lassila  1996–2010
• Kari Nirha 2017-
• Heikki Nyrhilä  1990–2006
• Seppo J. Ojala 2016-2017
• Uuno Peltola  1967–1982
• Anssi Perälä  2013–2015
• Jaakko Vaahtoniemi  2012–2014
• Kalle Vaahtoniemi  1974–1982
• Pentti Vaahtoniemi  1982–2011, varajäsen 1981–1982
• Jouko Vuolle 2018-

Julkaisuhistoria:

10.12.2012		Versio 1		AdminMuseo
9.7.2013		Versio 2		AdminMuseo
14.1.2014		Versio 3		AdminMuseo
14.1.2014		Versio 4		AdminMuseo
14.1.2014		Versio 5		AdminMuseo
17.1.2015		Versio 6		Hilkka Maija Antila
4.2.2018		Nykyinen versio		Hilkka Maija Antila