HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.12.2012

Oscar Löfman (1872–1940)

Oscar Ferdinand Löfman

Apteekkari, hyväntekijä

Syntynyt  
3.4.1872 Kokkola
Kuollut  
3.6.1940 Helsinki

Oscar Ferdinand Löfman (1872–1940) oli lapualainen apteekkari, kunnanvaltuutettu ja hyväntekijä. Hän oli Lapuan apteekin apteekkarina vuosina 1906–1940.

Avarakatseinen apteekkari

Oscar Löfman syntyi kokkolalaiseen pienporvariskotiin. Käytyään neljä luokkaa Kokkolan alkeiskoulua hänet otettiin oppilaaksi Kokkolan I apteekkiin huhtikuussa 1890. Hän valmistui farmaseutiksi vuonna 1893 ja proviisoriksi vuonna 1901.[1]

Löfman palveli nuoruudessaan lähinnä Vaasan­-Kokkolan seudulla, kunnes siirtyi lokakuussa 1902 Turkuun. Siellä hän työskenteli ensin II apteekissa ja huhtikuusta 1905 lähtien Wegeliuksen rohdoskaupassa.[2]

Lapuan apteekin Löfman osti John Wahanderilta joulukuussa 1905, ja sai siihen apteekkioikeuden 15.8.1906. Hän toimi Lapuan apteekkarina siitä lähtien kuolemaansa saakka.[3]

Löfman pyrki laajentamaan aktiivisesti apteekkiaan. Hän anoi tuloksetta haara-apteekkien perustamislupia Kuortaneelle vuonna 1907, Ylihärmään vuonna 1910 ja Nurmoon vuonna 1920. Myös Uuden Kemikalioliikkeen pitäminen Lapualla 1920-luvun alussa jäi pelkäksi kokeiluksi. Pidempiaikainen merkitys oli Vaasan Rohdoskauppa Oy:llä ja sen hallituksen jäsenyydellä.[4]

Vaikka Löfman ei ollutkaan valtakunnan eturivin apteekkareita, hän piti tiiviitä yhteyksiä ammattikuntaansa. Vuonna 1918 hän oli jäsenenä Suomen Apteekkariyhdistyksen apteekkityöntekijöiden palkkausta, työaikoja ja työskentelyolosuhteita pohtivassa työryhmässä. Etelä-Pohjanmaan piirissä hän oli tilintarkastajana vuodesta 1928 lähtien 1930-luvun puoliväliin saakka.[5]

Apteekkarina Löfman oli poikkeuksellisen avarakatseinen. Hän kehitti omia lääkevalmisteita ja oli hyvissä väleissä pitäjän kansanparantajien Klasi-Jussin ja Fossin Sannan kanssa. Ilmeisesti Lapualla hetken aikaa vaikuttaneen homeopaatin Gustav von Malmbergin vaikutuksesta hän alkoi myydä apteekissaan homeopaattisia valmisteita. Laajan tippakaupan seurauksena välit raittiuslautakuntaan olivat kuitenkin melko kireät.[6]

Apteekkikartanon säätyläiselämää

Löfmanit asuivat Wahanderin rakennuttamassa apteekkikartanossa, ja heillä oli yleensä palveluksessaan ainakin sisäkkö, keittäjä ja lastenhoitaja.[7]

Perhe harjoitti karjanhoitoa ja maanviljelystä, mutta niistä luovuttiin viimeistään vuonna 1934. Lapualaisten keskuudessa herätti erityistä hilpeyttä perheen papukaija, joka ei yrityksistä huolimatta oppinut sanomaan: ”kippis apteekkari”.[8]

Apteekki muutti asuinrakennuksesta joulukuussa 1929 uuteen apteekkitaloon, joka valmistui vanhan Wahanderin apteekkikartanon viereen.[9]

Monipuolinen hyväntekijä

Apteekkari oli Lapuan kaltaisessa maaseutupitäjässä suuri herra. Niinpä Löfman kutsuttiin mieluusti myös pitäjän luottamustehtäviin. Hän oli Lapuan ensimmäisen kunnanvaltuuston jäsen 1916–1918, mutta ei suuresti innostunut kunnallispolitiikasta. Paremmin hänen osaamisensa tuli käyttöön vero- ja tutkijalautakunnissa usean vuoden ajan, sekä Yhteiskoulun kouluneuvostossa 1913–1915 ja vanhempainneuvostossa 1933–1940. Lapuan Sähkö Oy:ssä hän oli hallituksen jäsenenä sen perustamisesta vuodesta 1921 saakka.[10]

Luottamustehtäviä tyypillisempää Löfmanille oli kuitenkin vaikuttaminen lahjoitusten kautta. Hän osallistui eläinlääkärin palkkaamiseen sekä lahjoitti huomattavia summia varattomien vapaapaikoiksi kunnansairaalassa ja synnytyslaitoksella. Omistamaansa Ilkan taloa Löfman tarjosi Lapuan kunnalle lastenkodin perustamista varten, mutta ylläpitokustannusten pelossa kunta ei ottanut sitä vastaan.[11]

Vuonna 1917 Löfman lahjoitti Keuhkotaudin vastustamisyhdistykselle varoja käytettäväksi tutkimukseen ”keuhkotaudin levenemisestä Lapuan kunnassa”. Lahjoituksesta poiki päätös palkata Lapualle kiertävä keuhkotautisairaanhoitaja, laatia kunnalle terveysohjesäännöt ja asettaa pysyvä terveydenhoitolautakunta.[12]

Seurakunnalle Löfman lahjoitti maata kirkkopihan suurentamiseksi sekä uudet tammiset huonekalut sakastiin.[13] Lapuan yhteiskouluun hän perusti vaimonsa kanssa Lydia ja Oscar Löfmanin stipendirahaston.[14]

Kuvaavaa on, että kun kunta ei saanut maalautettua ansioituneiden kunnallismiestensä muotokuvia Löfmanin lahjoittamasta sievoisesta pohjakassasta huolimatta, apteekkari tilasi itse kuvat F. W. Lagerstedtista ja Juho Filppulasta ja lahjoitti ne kunnalle.[15]

Apteekkarin anteliaisuudesta ja hyväsydämisyydestä pääsivät osallisiksi myös monet yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Hän antoi nevasta kuokituttamansa pellon vähävaraiselle ja lahjoitti koululaisille kenkiä. Hänen myöntämänsä lainatkin olivat monesti korottomia.[16]

Tunnontarkka leikinlaskija

Vaikka ruotsinkielistä apteekkaria aluksi vierastettiinkin Lapualla, hän saavutti pian yhteisön varauksettoman luottamuksen. Suomenkieltä Löfman ei oppinut koskaan kunnolla, mikä johti moniin hauskoihin sattumuksiin ja vuosikymmeniä eläneisiin sutkauksiin. Hänessä eli myös luontaista sydämellistä leikkisyyttä ja huumorintajua.[17]

Työssään ja luottamustehtävissään Löfman oli hyvin täsmällinen ja velvollisuudentuntoinen, mutta vastapainoksi hän säästi aikaa luonnolle ja taiteellekin.[18]

Puoluepoliittisesti Löfman oli periaatteessa sitoutumaton, mutta kuului suojeluskuntaan kannattavana jäsenenä. Myös lotta-aate oli lähellä hänen sydäntään.[19]

Kotiseutu Kokkolassa

Oscar Löfmanilla oli koko elämänsä ajan tiiviit suhteet kotiseudulleen Kokkolaan. Hänet tunnettiin siellä leikillisesti rike-Löfmanina erotuksena veljistään asemapäällikkö herr-Löfmanista ja posteljooni-Löfmanista. Apteekkari myös vietti usein loma-aikojaan kahdella huvilallaan Kokkolan Ykspihlajassa.[20]

Löfmanin toimeliaisuutta rajoittivat varsinkin vanhemmiten lihasreumatismi ja anemia, joka muutti hänen ihonsa vahankeltaiseksi. Hän kuoli kesäkuussa 1940 Helsingissä Mehiläisen sairaalassa. Löfman haudattiin Kokkolaan perhehautaan.[21]

Löfmanin Lapualla nauttimaa arvostusta kuvaa, että kunnanisät matkustivat Löfmanin hautajaisiin Kokkolaan saakka.[22]

Julkaisuhistoria:

3.12.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Päivät 1900-luvun alussa (P00:2492)

Logot