HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Lapuan taisteluvirsi

Sijaintipaikka  
Kiviristin muistomerkki (näytä kartalla)
Linkit  
Virsi 622 virsikirjassa: http://evl.fi/Virsikirja.nsf/

Lapuan taisteluvirreksi kutsutaan virsikirjan virttä 622 (Minä vaivainen vain mato matkamies maan). Sitä on kutsuttu myös madonvirreksi tai matovirreksi. Se veisattiin tarinan mukaan Lapuan taistelun yhteydessä 14.7.1808, ja se kuuluu 14.7. vietettävien Lapuan Päivien juhlallisuuksiin edelleen.

Vuoden 1808 perintö

Vaikka virsi sinänsä on hyvin rauhanomainen, se sai sotaisan nimityksensä Suomen sodan Lapuan taistelun 14.7.1808 yhteydessä.  

Tarinasta on useampia versioita. On kerrottu, että ruotsalais-suomalaiset sotilaat olisivat veisanneet virttä ennen taistelua. Uskottavampi lienee Erkki Kurki-Suonion tallentama versio. Sen mukaan taistelun jälkeen uupuneet sotilaat olisivat leiriytyneet iltanuotioiden ääreen. Yksi miehistä olisi alkanut laulaa kyseistä virttä, johon yksi toisensa jälkeen liittyi.[1]

Lapuan taisteluvirsi otettiin sittemmin käyttöön taistelun muistopäivän ympärille syntyneillä Lapuan Päivillä. Se on veisattu vuosikausien ajan kunniakäynnillä Kiviristin muistopatsaalla 14.7. Perinne jatkuu edelleen.

Aiemmassa kirkkokäsikirjassa Lapuan taisteluvirttä suositeltiin kirkkovuoteen harvoin sattuvan 6. loppiaisen jälkeisen sunnuntain graduaalivirreksi.[2] Nykyisessä kirkkokäsikirjassa se on sijoitettu mahdolliseksi päivän virreksi 3. sunnuntaille pääsiäisestä.[3]

Virren muuttuva matka

Lapuan taisteluvirren sanat ovat loppuosa tuntemattoman ruotsalaisrunoilijan virrestä Oi Jeesus Kristus, autuuden ja armahduksen lähde, joka on suomalaisen virsikirjan virtenä 304. Alun perin 11-säkeistöinen runo jaettiin kahdeksi virreksi vuoden 1938 virsikirjassa. Siinä nykyisen virsikirjan virsi 304 muokattiin sävelmältään samanlaiseksi kuin virret 11 ja 313 vaihtamalla perättäisiä neljäsosanuotteja puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui ja tavujen määrä väheni.[4]

Virteen kuuluvan koraalin on säveltänyt tanskalaissaksalainen Christian Adolf Nystadensis noin vuonna 1540. Nykyään virttä veisataan Lapualta muistiin merkityllä kansansävelmällä, joka on herkästi kuvioiva toisinto vanhasta Nystadensiksien koraalista.[5]

Teemaltaan virsi käsittelee elämän katoavaisuutta ja iankaikkisen elämän toivoa. Se huipentuu kolminaisuuden ylistykseen. Erkki Kurki-Suonion mukaan se on taistelun ja voiton virsi ainoastaan siinä mielessä, että siinä taivutaan vaeltamaan vain vaivaisena matona Psalmin 22:7 mukaan: ”Mutta minä olen maan mato”.[6]

> Virsi 622 virsikirjassa.

Julkaisuhistoria:

23.11.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tytöt kahvilan edessä

Logot