HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

11.7.2013

Simpsiön rinnehiihtokeskus

Simpsiö 26.10.2007.

Kuva: Lapuan kaupunki.

Sijaintipaikka  
Simpsiön rinnehiihtokeskus (näytä kartalla)
Yhteystiedot  
Simpsiönrinteentie 28, 62100 Lapua
Hiihtokeskus: martti.kivisaari( a )simpsio.com
Rinneravintolat: ravintolataivaanpankko( a )gmail.com
Mökkimajoitus:kokko.penneli( a )gmail.com,
minna.ylimaki( a )gmail.com

Simpsiön rinnehiihtokeskus on Läntisen Suomen suurin hiihtokeskus. Siellä on vuosittain lähes 100.000 kävijää.

Simpsiöllä sijaitsevan urheilukeskuksen kuudesta laskettelurinteestä pisin on 600 metrin mittainen. Korkeuseroa on 90 metriä.

Keskuksen tarjontaan kuuluvat myös boxit ja K-55 hyppyrimäki, hiihtokoulu, pulkkamäki, välinevuokraamo, ravintolat Hornantuutti ja Taivaanpankko ja grillikatos. Hiihtokeskuksen yhteydessä sijaitsevat hiihtomaja avantouintimahdollisuuksineen, mökkikylä, latuverkostot ja luontopolku.

Kolmenkymmenen vuoden hiihtokeskushaave

Aiemmin erityisesti poikkeavasta luonnostaan, kirkkotiestä, uhripaikasta, piispanpenkistä ja mestauksista tunnettu Simpsiö alkoi tulla hiihtoharrastuksen myötä myös suosituksi hiihtopaikaksi. Moni rämäpää laski hiihtosuksilla Simpsiön päältä huimapäisyytensä osoitukseksi.[1]

Ajatus hiihtokeskuksen perustamisesta Simpsiölle syttyi jo 1950-luvulla. Lapuan Urheilupaikkasäätiön toimesta rakennettiin hiihtomaja, hyppyrimäki ja maauimala, mutta innostus laantui 1970-luvulla ja kehittäminen jäi sikseen. Lapuan Virkiässä haaveiltiin myös Simpsiön korottamista ja laskettelurinteestä. Yleinen asenne oli kuitenkin vastaan, sillä Simpsiön kaltaisen mäen ei arveltu herättävän riittävää kiinnostusta.[2]

Kun laskettelubuumi alkoi tuoda Suomeen nopeassa tahdissa laskettelukeskuksia, Lapuallakin kaupunki alkoi viritellä omaa hankettaan. Se töppäsi kuitenkin alueen keskeiseen maanomistajaan Mauri Ilkkaan, joka ei halunnut kaupungille myydä. Välittäjäksi tulivat Lapuan Virkiän keskushenkilöt Raimo Louko ja Vilho Tuomaala.[3]

"Olin Maurin luottomies kun hoitelin hänen lakiasioitaan. Asiat kehittyivät ja päädyttiin siihen, että Virkiälle voidaan myydä. Mauri oli vanha painija ja henkeen ja vereen seuran ystävä", Louko muisteli.[4]

Varsinaiset neuvottelut sai hoitaakseen Virkiän puheenjohtaja Vilho Tuomaala. "Minä kävin siellä vaikka kuinka monta kertaa. Eikä sieltä päässytkään niin vain pois. Ensin piti kuunnella sotajutut. Ja sitten joskus kun alkoi puhua maanostosta,, niin Mauri sanoi kyllä heti, että menit liian äkkiä asiaa, tule huomenna uudestaan. Kaupungista ei saanut puhua mitään, paremmin vaan nuorisosta ja urheiluharrastuksesta", Tuomaala muisteli.[5]

Sopimukseen lopulta päästiin, vaikka paperit menivät vielä kaupantekohetkellä kolmesti uusiksi.[6]

Simpsiönvuori ylläpitäjänä

Rakennettavan hiihtokeskuksen ylläpitäjäksi perustettiin kaupungin ja Virkiän yhteisesti omistama Simpsiönvuori Oy vuonna 1984. Rakentaminen pääsi vauhtiin kesällä 1985 puiden kaatamisella, maanajolla sekä hissien ja lumetusjärjestelmien asentamisella. Ensimmäinen hissi saatiin laskettelukäyttöön 14.12.1985. Kun Italiasta tilattu rinnekone ei ehtinyt saapua ajoissa, käytettiin aluksi Himokselta lainattua konetta.[7]

Laskettelurinteen vihkiäisiä vietettiin 23.1.1986. Tunnettu nopeuslaskija Kalevi "Häkä" Häkkinen piti nopeuslaskunäytöksen, ja torvisoiton ja juhlapuheen lomassa nautittiin hernekeittoa.[8]

Parin vuoden kuluttua valmistuivat uudet lisärinteet, kansainväliset mitat täyttävä paippi rakennettiin 2001, vuonna 2004 kunnostettiin tykkilampi ja hankittiin korkeapaine-hybriditykit ja maaliskuussa 2005 valmistui K35-hyppyrimäki. Uusi K-55 hyppyrimäki otettiin käyttöön helmikuussa 2011.[9]

Virkiän jälkeen Rinnemestarit

Hiihtokeskuksen pyörittäminen vuokrattiin aluksi Virkiälle, joka hoiti keskusta 24 kautta. Vuonna 2003 Virkiä solmi yhteistyösopimuksen Seinäjoen Supersportin kanssa myös seinäjokelaisen Joupiskan rinnetoiminnan pyörittämisestä, mutta yhteistyö loppui kahteen kauteen, kun Supersport alkoi pyörittää Joupiskaa itse.[10]

Syksystä 2009 alkaen Simpsiön rinnehiihtokeskuksen vuokralaisena on ollut Supersportin osittain omistama Rinnemestarit Oy, jolle oli siirtynyt myös Joupiskan hiihtokeskuksen pyörittäminen.[11]

Rinnehiihtokeskuksen suosituin talvi oli 1987–1988, jolloin rinne oli avoinna 135 päivää ja kävijämäärä ylitti 100.000. Lamavuodet hiljensivät tahtia, mutta uusi nousu alkoi 1990-luvulla eityisesti lumilautailun myötä. 2000-luvulla kävijämäärä vakiintui noin 70.000 tasolle.[12]

2010-luvun kävijätavoitteet ovat olleet 100.000 kävijää vuodessa.

Julkaisuhistoria:

11.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon joukko Kiviristin muistomerkillä

Logot