HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

11.7.2013

Lapuan kirkkopihan tykit

Sijaintipaikka  
Lapuan kirkkopihan tykit (näytä kartalla)

Lapuan tuomiokirkon kirkkopihan kaksi kenttätykkiä ovat muisto vapaussodasta vuodelta 1918. Ne on sijoitettu vapaussodan muistopatsaan yhteyteen. Tykkien siirtämisestä käytiin laaja keskustelu 1940-luvulla ja 1980-luvulla, mutta siirtäminen ei toteutunut.

Suojeluskunta lahjoittaa sotasaaliin

Lapuan suojeluskunta lahjoitti vuonna 1921 Lapuan seurakunnalle kaksi kenttätykkiä. Toinen oli vallattu Pekkalan taistelussa Ruovedellä 13.2.1918 ja toinen Eväjärven taistelussa Längelmäellä 12.3.1918.[1]

Tykit sijoitettiin vapaussodan muistopatsaan edustalle niin, että kulkureitti patsaalle meni tykkien välistä. Sittemmin tykit siirrettiin hieman kauemmas kirkkomaan kulmaukseen, mutta yhä patsaan yhteyteen.

Ensimmäinen keskustelu 1940-luvulla

Poliittisen ilmaston muuttuessa jatkosodan jälkeen Lapuan Demokraattinen Yhdistys teki aloitteen tykkien siirtämisestä pois kirkkomaalta. Yhdistyksen mukaan ne "symboloivat sitä vihaa, joka silloin kansamme keskuudessa kyti sekä yhä vielä muistuttavat meitä siitä ihmisteurastuksesta, joka silloin niin monia oman kansamme jäseniä omia heimolaisiamme kohtasi". He huomauttivat myös, että piiput "on suunnattu itäänpäin, joka suunta röyhkeilijöillekin on osoittautunut viimeisten sotiemme aikana melko vahingolliseksi".

Lapuan Sanomien yleisönosastolla yhdistykselle vastattiin, että "näitä miehiä ei vienyt taisteluun viha vaan rakkaus, rakkaus isänmaata ja vapautta kohtaan; vääristeltäköön asiaa miten hyvänsä, niin tämä on totuus - - Pyhä asia on lapualaisten suurelle enemmistölle sankarihautojen koskemattomuus."

Keskustelu tyrehtyi sillä kertaa siihen.

Historian käsittely tuo uuden keskustelun

Samaan aikaan kun lapuanliikkeen historia alkoi nousta Lapualla käsittelyyn, nousivat myös tykit uudelleen keskustelun kohteeksi. Pitkän linjan sosialidemokraatti Reino Pitkänen esitti tuomiokirkkoseurakunnan tilintarkastajana tykkien siirtämistä kesäkuussa 1986. "Kirkkomaa on pyhä paikka, siellä ei tarvita sota-aseita, tässä tapauksessa vielä veljessodasta peräisin olevia", hän perusteli. Tuomiorovasti Jussi Rannan esityksestä kirkkovaltuusto jätti kuitenkin tykit paikoilleen.

Kun Pitkänen koki kirkkovaltuuston puheenjohtajan Arvi Suutalan juntanneen kiirehtimällä päätöksen väkisin läpi, hän valitti siitä tuomiokapituliin. Kapitulin kuitenkin hylkäsi valituksen.

Lapuan Sanomissa Martti Saarikoski ja Pentti Kangasluoma tukivat Pitkäsen aloitetta, mutta muuten se sai vastaansa tiukkaa arvostelua. Kunnallisneuvos Kustaa Tiitu jyrisi, että "tykit pysyvät nykyisillä paikoillaan. Lapualaiset ovat aina kunnioittaneet esi-isien aikaansaannoksia." Vaatturi Sulo Mäkinen uhkasi lähteä koko kirkosta, jos tykit siirrettäisiin. Lapuan Sanomat lopetti yleisönosastokirjoittelun aiheesta marraskuussa 1986.

Jälkimaininkeja

Helsinginlapualainen Arvi Malmivaara esitti vielä 1990-luvulla pariin otteeseen tykkien siirtämistä, mutta sai suntio Erkki Kytömäeltä tiukan vastauksen: "Harkitkaa ainakin kaksi kertaa, jos aiotte sieltä Etelä-Suomesta niitä tulla siirtämään. Ottakaa ainakin hyvä henkivakuutus, mikäli niisä aikomuksissa tänne matkanne suuntaatte."

Aiemmin siirtoa kannattanut Pentti Kangasluoma päätyi vuonna 2001 siihen, että tykit ovat omaa aikaansa kuvaavia muistomerkkejä ja taipui niiden jäämiseen kirkkomaalle: "Tämä on meidän historiaamme."

Julkaisuhistoria:

19.11.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia v. 1947

Logot