HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

9.7.2013

G. F. Niskanen (1871–1934)

Gustaf Fredrik Niskanen

Insinööri, tehtailija

Syntynyt  
25.9.1871 Kuopion pitäjä
Kuollut  
23.2.1934 Lapua

Gustaf Fredrik Niskanen (1871–1934) oli lapualainen insinööri ja tehtailija. Hän omisti Lapuan Konepajan ja kehitti monia uusia työkaluja ja laitteita. Hän oli myös innokas palokuntalainen.

Ammattiopissa suurissa kaupungeissa

Gustaf Fredrik Niskanen syntyi maanviljelijäperheeseen Pohjois-Savossa Kuopion maaseurakunnassa. Maanviljelijäksi hän ei kuitenkaan aikonut, vaan lähti 19-vuotiaana töihin lähiseudun konepajoihin.[1] Vuosisadan vaihteessa hän työskenteli Jyväskylässä, jossa myös tapasi tulevan vaimonsa.[2]

Ammattitaidon lisääntyessä alkoivat kasvaa myös haaveet omasta yrityksestä. Niskanen kirjoittautui Helsingin teollisuuskoulun konerakennusosastolle, josta sai päästötodistuksen vuonna 1904.[3]

Ammattitutkinnon turvin Niskanen matkusti Pietariin ja työskenteli siellä lähes kolme vuotta Metallitehdas Osakeyhtiössä. Sieltä hän palasi Orivedelle Hirsilän metallivalimoon 1907–1908 ja lyhyeksi aikaa Tampereelle.[4]

Oma yritys Lapualle

Vuonna 1909 G. F. Niskanen kulkeutui Lapualle, Jooseppi Malkamäen omistaman konepajan palvelukseen Karhunmäkeen, jossa hänen veljensä E. V. Niskanen oli teknillisenä johtajana. Malkamäen konepaja siirrettiin loppuvuonna 1909 Kirkonkylään lähelle Lapuan rautatieasemaa. Sen toiminta ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin.[5]

Tammikuussa 1910 Niskasen veljekset ostivat tamperelaisen kauppiaan H. Mikkosen kanssa konepajan itselleen. Siitä muodostettiin Lapuan konepaja osakeyhtiö. Käytännössä G. F. Niskanen oli uuden yhtiön sielu, sillä hänestä tuli siihen sekä teknillinen johtaja että toimitusjohtaja ja lisäksi vielä johtokunnan puheenjohtaja.[6]

Vuoden 1923 alussa G. F. Niskanen osti yhtiökumppaninsa ulos ja osakeyhtiö purettiin. Tehtaan toimintaa jatkettiin sittemmin nimellä Lapuan konepaja, G. F. Niskanen. Niskanen johti yritystään siitä lähtien yksin kuolemaansa saakka.[7]

Idearikas keksijä

G. F. Niskasessa oli paljon keksijän luonnetta. Hän oli idearikas uudistaja, joka kehitti monia uusia koneita ja sai lukuisia patentteja.[8]

Esimerkiksi vuonna 1912 Niskanen kehitti myllykoneen, 1913 Sampo-saunauunin ja 1914 lannankuljetuskärryt ilmaratoineen sekä polvilaakereiden rasvakupin nimeltään Saituri. Samana vuonna valmistui myös valtakunnallisesti uraa uurtava imukaasumoottoreiden puujätekaasuttaja.[9]

Karhu-öljymoottori syntyi vuonna 1915. Vuonna 1919 patentoituja Taloussahoja valmistettiin peräti 800 kappaletta. Kiertohöyrykoneen Niskanen patentoi vuonna 1923.[10]

Jatkuvan kehittämistyön ja ympäri Suomen ulottuneen asiakaskunnan ansiosta Niskanen sai konepajan vakavaraiseksi. Koneiden ostajilta saatiin runsaasti kiittäviä kommentteja.[11]

Palokuntalainen ja itsenäisyysmies

Oman tehtaan ulkopuolella Niskasen sydäntä lähinnä oli paloturvallisuus. Jyväskylässä hän oli pari vuotta VPK:n sammutusosaston varapäällikkönä. Lapuallakin hän meni mukaan kesällä 1917 perustettuun palokuntaan, josta sittemmin kehittyi suojeluskunta. Alkuvaiheessa Niskanen toimi Lapuan palokunnan sammutuskomppanian toisena päällikkönä.[12]

Vuonna 1920 Niskanen oli perustamassa Lapuan puhelinosuuskuntaa, ja toimi sen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana useita vuosia.[13] Kansallisuusaate innosti tehtailijaa myös itsenäisyysrientoihin. Hän oli kannustamassa vapaaehtoisia vapaussodan rintamalle ja toimi itsekin sotatoimissa omassa pitäjässä.[14]

Uudistusmielinen tehtailija oli myös Lapuan Soitannollisen Seuran perustajajäsen.[15]

G. F. Niskanen kuoli kotonaan lyhyen sairauden jälkeen. Lapualaisten muistoihin hän jäi iloisena ja pirteänä persoonana.[10]

Julkaisuhistoria:

8.11.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Säästöpankin isännistö

Logot