HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

14.7.2013

Kiviristi

Sijaintipaikka  
Kiviristi – Suomen sodan muistomerkki (näytä kartalla)

Kiviristi on Lapuan vanhin julkinen muistomerkki. Se on pystytetty vuonna 1864 Suomen sodan Lapuan taistelun muistoksi. Kiviristille suoritetaan vuosittain kunniakäynti Lapuan Päivien yhteydessä.

Alun perin Kiviristillä viitattiin nimenomaan muistomerkkiin. Sittemmin sitä on käytetty myös kuvaavaan koko muistomerkin ympärille syntynyttä kaupunginosaa. Kiviristin alueella sijaitsevat mm. Lapuan lukio, Koulutuskeskus Sedu ja Lapuan poliisilaitos.

Kiviristin kentällä on vietetty monia suuria juhlia, mm. Herättäjäjuhlat 1984, Evankeliumijuhlat 1987 ja Lähetysjuhlat 1999. Myös Herättäjäjuhlat 2014 on tarkoitus järjestää siellä. Yleensä alue on jalkapallokenttien ja frisbeegolf-radan käytössä.

Muistokivi

Pian Suomen sodan Lapuan taistelun 14.7.1808 jälkeen taistelupaikalle Murhakorpeen hankittiin muistokivi. Se pystytettiin sille paikalle, missä luutnantti Magnus Blum kaatui noustuaan aidalle tähystämään. Muistitiedon mukaan aidalle olisi kuitenkin noussut Blumin sijasta Ramsay. Joka tapauksessa tämä muistokivi jäi sodan jälkeen unohduksiin ja hoitamatta.[1]

Muistokivessä on teksti: "Stupade I Segern Öfr Ryssarne D 14 Juli 1808. Saknad af Fäderneslandet och Vapenbröder". Taustapuolen teksti on syöpynyt lukukelvottomaksi.

Kiviristi

Suomen sodan muisto alkoi tulla uudelleen esiin, kun J. L. Runeberg julkaisi vuonna 1848 ensimmäisen osan Vänrikki Stoolin tarinoista. Suomen sodan veteraanit nostettiin sankareiksi. Nouseva kansallisuusaate ja ehkäpä ajan venäläisvastainen mielialakin tarttui Törnävän ruukinpatruunaan Gustaf August Wasastjernaankin, joka kesällä 1860 matkusti vanhan taistelukentän ohi Seinäjoelta Kauhavalle lankonsa Otto Donnerin kanssa. Wasastjerna lupasi hankki pienen muistomerkin Lapuan sankarien kunniaksi.[2]

Patruuna piti lupauksensa. Muistopatsas valettiin Tukholmassa, mutta perimätiedon mukaan se juuttui Turussa tulliin. Venäläisviranomaiset kielsivät luovuttamasta muistomerkkiä, ja tarinan mukaan patsas haettiin salaa roskien joukosta takapihalta Lapualle.[3]

Patsaan suurta paljastusjuhlaa - ensimmäisiä Lapuan Päiviä - vietettiin 14.7.1864. Paikalla oli kolme Suomen sodan veteraania ja yleisöä jopa parituhatta. Lapualle pystytetyn ensimmäisen muistopatsaan jälkeen muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa syntyi pyrkimyksiä tehdä omia patsaita, mutta niiden pystyttämiseen ei virkavalta enää antanut lupaa. Uudessa isäntämaassa Venäjällä ei ymmärrettävästi suuresti ilahduttu suomalaisten muistellessa vihollismaan armeijassa käymiään taisteluita Venäjää vastaan.[4]

Kiviristin nimen saaneessa muistopatsaassa on Julius Krohnin kirjoittamat[5] säkeet: "Tappelit tässä Sankarit Suomen, Heittivät henkens eest oman maan. Poikansa patsaan nostivat heille, Wannoen vuorons Kuollansa näin." Takapuolelle on on kirjoitettu kaatuneiden upseerien nimet: "Ramsay, M. Blum, D. Aminoff, v. Qvanteen, Gestrin ja 106 miestä W. 18 14/7 08".

Kohennusta ja juhlallisuuksia

Kiviristin ympärille suunniteltiin valurautaista aitaa jo vuonna 1878, mutta se saatiin aikaan yleisen rahankeräyksen voimin vuonna 1883. Mahdollisesti kauppias J. G. Lagerstedtin panos oli huomattava, koska elämään jäi tieto, että hän olisi lahjoittanut aidan.[6] Sittemmin aita on korvattu laajemmalla, kivipyykkien väliin rakennetulla puuaidalla.

Alun perin Kiviristi sijaitsi maan tasolla. Kun Pohjanmaan rataa rakennettiin, rakennustyömaan insinööri - joko yli-insinööri Snellman tai piiri-insinööri K. V. Brander - esitti, että radan alta siirretystä maasta tehtäisiin paikalle kumpu. Näin tapahtuikin vuonna 1886. Kumpu synnytti sittemmin virheellisen käsityksen, että Lapuan taistelussa kaatuneet olisi haudattu paikalle. Hautaus tapahtui kuitenkin kirkon viereen kirkkomaalle.[7]

Kesällä 1887 lääninpuutarhuri istutti Kiviristille 15 puuta ja joukon pensaita, jotka suurtalollinen Fredrik Wilhelm Lagerstedt oli tilannut.[8]

1880–1890-luvuilla vakiintui tapa koristella Kiviristi 14.7. Sitä alettiin hyödyntää myös erilaisten kesäjuhlien ohjelmanumerona tai pitopaikkana. Muistopäivän ympärille syntyneen ensimmäisen varsinaisen Lapuan Päivän 1902 jälkeen Kiviristille on suoritettu kunniakäynti joka vuosi poikkeusaikoja lukuun ottamatta.[9]

Julkaisuhistoria:

18.10.2012   Versio 1   AdminMuseo
23.11.2012   Versio 2   AdminMuseo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kydönpolttoa (P00:2508)

Logot