HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

25.1.2015

Lapuan Sanomat

Sijaintipaikka  
Lapuan Sanomat (näytä kartalla)
Yhteystiedot  

ilmoitukset( a )lapuansanomat.fi

toimitus( a )lapuansanomat.fi

Sanomatie 1, 62100 Lapua

Linkit  
www.lapuansanomat.fi/

Lapuan Sanomat on lapualainen paikallislehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1932. Sen kustantaja on Lapua-Säätiö.

Lapuan Sanomat ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. Sen sisarlehti on perjantaisin ilmestyvä ilmaisjakelulehti Lapuan Linkki, jonka julkaiseminen on toistaiseksi keskeytetty keväällä 2014.

Toivo Rantasen yksityisyritys 1932–1942

Lapuan Sanomat syntyi yksityisenä liikeyrityksenä syksyllä 1932. Lapuan Kirjapainon johtaja Toivo Rantanen perusti sen täyttämään samaa tiedotustyhjiötä, jota aiemmin oli yrittänyt täyttää Lapua -kunnallinen ilmoitus- ja uutislehti. Toisaalta perustamisella oli käytännöllinenkin syy: sen kautta voitaisiin piristää lapuanliikkeen lakkauttamisen jälkee hyytynyttä lehtipainotoimintaa.[1]

Lapuan Sanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 14.10.1932. Marraskuussa tuli ulos toinen ja joulukuussa vielä kolmas. Varsinaiset numerot alkoivat vuoden 1933 alusta.[3]

Uusi lehti korosti, että se ei tulisi sekaantumaan mitenkään politiikkaan. Lehdessä oli kuitenkin vahva lapuanliikkeen leima, sillä Rantasen kirjapaino oli saanut mainetta nimenomaan lapuanliikkeen lehtien painopaikkana. Alkuaikoina myös lehden toimihenkilöissä oli lapuanliikkeen aktiiveja. Näistä päätoimittaja Yrjö Nikulan kausi päättyi vuonna 1938 sekasortoon ja käräjöintiin.[5]

Paikallislehden elinehto oli ilmoittajien luottamuksen saavuttaminen. Lapuan Sanomien kilpailijoina olivat alkuaikana maakuntalehdet. "Turhaa komeutta on ilmoitella muualla kuin Lapuan Sanomissa. Kaikki ilmoittajamme, ovat todenneet, että Lapuan Sanomat on paikkakunnan tehokkain ilmoituslehti. Se on lisäksi halpa", lehti hehkutti vuonna 1940. Kunnallisia ilmoituksia Rantasen ei onnistunut saada, sillä lapuanliikkeen leima oli lujassa.[6]

Sisällöltään Lapuan Sanomat jatkoi hyvin pitkälti Lapua-lehden luomalla linjalla. Juttuja kirjoitettiin mistä tahansa paikallisaiheista, joiden ajateltiin kiinnostavan: makkaravarkaudesta, riihipalosta, iltamista, kokouksista, käräjistä, maataloudesta, metsänhoidosta, kotitaloudesta, nuorison kasvatuksesta ja muusta. Henkilökuvia ja pieniä historiikkeja ja muistelmia julkaistiin runsaasti. Aatteellisena pohjavärinä oli valkoisen Suomen aatemaailma.[7]

Lapuan Sanomat lähti alusta lähtien laajentamaan toimintaansa Alajärvelle ja muualle Järviseudulle. Lokakuussa 1936 lehden otsikkoon lisättiin "Lapuan, Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntain uutis- ja ilmoituslehti". Seuraavana vuonna tehtiin historiaa, kun Lapuan Sanomat alkoi maakunnan ainoa paikallislehtenä ilmestyä kahdesti viikossa tiistaina ja perjantaina, entisen torstain sijaan. Aluevaltaus ei kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. Lapuan Sanomat palasi yksipäiväiseksi ja Lapua-keskeiseksi vuoden 1938 alusta.[8]

Aseveliyhdistyksen myötä kaikkien lapualaisten lehdeksi

Rantasen sanomalehti ajautui sota-aikana taloudellisiin vaikeuksiin ja henkilökuntapulaan. Syksyllä 1942 hän oli valmis luopumaan lehdestä kokonaan.[9]

Lehdenpidosta innostuivat syyskuussa 1940 perustetusta Lapuan Aseveljistä pankinjohtaja Onni Sairanen ja maatalousteknikko Veikko Paavilainen. He saivat aseveljet innostettua lehden ostamiseen, vaikka lehtikokemusta ei ollut yhtään.[10]

Syksyllä 1942 Lapuan Sanomien taival alkoi käytännössä melkein alusta. Loppuvuonna julkaistiin kolme 4.000 kappaleen näytenumeroa. Lottien suururakka tilaushankinnassa, seurakunnalliset ja pian myös kunnalliset ilmoitukset sekä kyvykäs päätoimittaja Paavo Raukko kasvattivat Lapuan Sanomista vähitellen kaikkien lapualaisten lehden. Alkuvuosina monet olivat pitäneet lehteä tarpeettomana ja sen tilaamista lähinnä kunnia-asiana ja kotiseututekona.[11]

Aseveljet perustivat lehtityötä varten toimituskunnan, johon kuului 10 henkilöä. Käytännöllisten asioiden hoito kuului sen talousjaostolle, jota johti pankinjohtaja Onni Sairanen ja jäseninä olivan pankinjohtaja Herman Ikola, pastori Ville Kuoppala, johtaja Leevi Mäki, myymälänhoitaja Veikko Paavilainen ja päätoimittaja Paavo Raukko.[12]

Lapua-Seurasta omaan säätiöön

Jatkosodan päätyttyä aseveliyhdistykset määrättiin lakkautettaviksi. Lehdelle löytyi uusi koti vaivatta kotiseutuyhdistys Lapua-Seurasta, jossa päätoimittaja Raukko oli sihteerinä. Käytännössä Lapuan Sanomien elämä jatkui paljolti ennallaan. Lehteä varten perustettiin erillinen julkaisutoimikunta, joka sai täysin valtuuksin määrätä lehdestä. Siinä jatkoivat vanhat toimituskunnan talousjaoston miehet. Uutena tuli ainoastaan myymäläintarkastaja Lauri Rönn vuodesta 1944 sekä Herman Ikolan kuoltua 1957 Iivo Antila.[13]

Vuonna 1961 Lapuan Sanomien toiminta siirrettiin erilliselle Lapua-Säätiölle. Lapua-Seuran johtokunta muodosti säätiön ylimmän päätöksentekoelimen, valtuuskunnan. Käytännön toimintaa johti hallitus, joka jatkoi suoraan entisen julkaisutoimikunnan tehtäviä ja kantoi puheissa pitkään sen nimeäkin.[14]

Lehden siirtyessä 1944 pois aseveljien käsistä, lehdistä mahdollisesti saatava tuotto päätettiin käyttää sodasta kärsineiden hyväksi. Tämä periaate kirjattiin myös Lapua-Säätiön sääntöihin. Avustuksia jaettiin ensin yksittäisinä toimeentuloavustuksina, sitten veteraanien vanhennuttua avustuksina suoraan veteraanijärjestöille ja sittemmin projektiluontoisina kotiseututyön avustuksina.[15]

Vakiintuva linja – uudistuva toiminta

Lapuan Sanomat haki 1940–1950-luvuilla aktiivisesti laajennusta Nurmosta, Ylihärmästä, Kuortaneelta, mutta laajennushaaveet eivät tuoneet pitkäaikaista hedelmää. Lehden alaotsikko "Lapuan, Nurmon, Kuortaneen ja Ylihärmän kotiseutulehti" poistettiin 1957 ja sittemmin kasvua haettiin nimenomaan omasta pitäjästä.[16]

Journalistisesti lehti jatkoi jo Rantaselta periytynyttä linjaa. Ratkaisu oli paljolti käytännöllinen. Paavo Raukon aikana oma-aloitteiset yhteydenotot ja uutismaisuus lisääntyivät ja vuoden 1956 alusta siirryttiin päätoimiseen päätoimittajaan. Puolueettomuus-linja oli korostetun vahva ja kaupallisuus lisääntyi vähitellen ilmoitusten lisääntyessä ja tavaroita ja kuluttamista koskevien juttujen lisääntymisenä. Ennen muuta Lapuan Sanomat oli silti kotiseudun lehti, joka hoiti kotiseutuyhteyttä myös Lapualta muuttaneiden suuntaan.[17]

Lapuan Sanomien sivunvalmistus oli aina tehty kirjapainossa. Vuoden 1979 alusta siirryttiin omaan sivunvalmistukseen. Sen myötä lehti muuttui eurotabloidiksi ja 5-palstaiseksi, siiryttiin atk-postitukseen ja entisen torstain sijaan alettiin julkaista kaksi numeroa viikossa. Lisäksi aloitettiin talon ulkopuolelle tehtävät siviilityöt. Atk-vallankumous tapahtui 1989 ja kokonaan sähköinen sivunvalmistus aloitettiin 1996. Vuonna 2010 Lapuan Sanomissa toteutettiin sähköisen järjestelmän kokonaisuudistus ja aloitettiin digitaalisten painopalveluiden tarjoaminen.[18]

Vuosina 1985–2006 Lapuan Sanomien omistaja Lapua-Säätiö harjoitti myös paikallisradiotoimintaa.[19]

Lapua-Säätiön hallitusta johtivat pitkään Leevi Mäki (1962–1970), Ville Kuoppala (1970–1985) ja Pentti Vaahtoniemi (1985–2011). Lehden pitkäaikaisimpia päätoimittajia ovat olleet Juhani Heinola (1963–1990) ja Hannu Risikko (vuodesta 1991-2014).[20]

Lapuan Sanomien konttori toimi vuodesta 1942 sähköyhtiön talossa ja muutti sitten pikaisessa tahdissa Viitalan taloon, Kosolaan, Lapuan liiketaloon ja kesäkuussa 1956 Laitinmäen taloon rautatieaseman viereen. Vuonna 1965 muutettiin aivan uusiin Yllinkulman osaketalon tiloihin ja oma toimitalo valmistui Sanomatielle vuodenvaihteessa 1982–1983.[21]

Lapuan Sanomien päätoimittajat[22]

  • kapteeni evp. Lassi Vihantola 1932–1933
  • nimismies Aleksanteri Koro 1934–1935
  • pankinjohtaja S. R. Rothovius tammikuu-maaliskuu 1935
  • kirjapainonjohtaja Toivo Rantanen 1935–1937
  • pankinjohtaja Yrjö Nikula 1937–1938
  • kirjapainonjohtaja Toivo Rantanen 1938–1942
  • teknikko Paavo Raukko 1942–1952
  • kirjanpitäjä Lauri Rintala 1952–1955
  • O. K. Hautamäki 1956–1957
  • Tauno Jokinen 1957–1959
  • Kaarlo Lähteenmaa 1959–1961
  • Olavi Mäkynen 1961–1963
  • Juhani Heinola 1963–1990
  • Hannu Risikko 1991–2014
  • Minna Vainionpää, vastaava päätoimittaja 2012–2013
  • Leena Hjelt, vastaava päätoimittaja 2013-2014
  • Tarja Kojola 2014-

Julkaisuhistoria:

16.10.2012   Versio 1   AdminMuseo
8.7.2013   Versio 2   AdminMuseo
17.1.2015   Versio 3   Hilkka Maija Antila
17.1.2015   Versio 4   Hilkka Maija Antila
25.1.2015   Nykyinen versio   Hilkka Maija Antila

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia Lapuan kirkon portailla v. 1947

Logot