HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

9.7.2013

Isak Lithovius (1709–1788)

Isak Lithovius

Lapuan kirkkoherra, kirjailija

Syntynyt  
1709 mahdollisesti Limingassa
Kuollut  
2.10.1788 Lapua

Isak Lithovius (1709–1788) oli lapualainen pappi, kirjailija ja kansanopetuksen edistäjä.  Hän oli kappalaisena ja kirkkoherrana Lapuan yhteensä 53 vuotta. Hänen teoksensa rippikoululaisten ja kinkereille osallistuvien katekismustaidon kuulustelemisesta sai valtakunnallista julkisuutta.

Yhden seurakunnan paimen

Isak Lithovius polveutui yhdestä Pohjanmaan mahtavimmista pappissuvuista. Suvun perinteiden mukaisesti hän lähti opiskelemaan pappisuralle ilmoittautuen Turun yliopistoon vuonna 1728 ja Uppsalan yliopistoon vuonna 1732.[1]

Tuomikapituli myönsi nuorelle Lithoviukselle saarnaluvan vuonna 1734. Virkauran auttoi alkuun kirkkoherra-isä, joka vanhan kiistakumppaninsa Lapuan kappalaisen Johan Bäckmanin kuoltua joulukuussa 1734 pani toimeksi. Vuonna 1735 isä hoiti ensin poikansa pikavauhtia Lapuan pitäjänapulaiseksi ja vielä samana vuonna kappalaiseksi.[2]

Perhekiistat Bäckmanien kanssa raukesivat paitsi kappalasen kuolemaan myös nuoreen rakkauteen, kun Isak Lithovius meni naimisiin Bäckmanin tyttären Katarinan kanssa.[3]

Oman  isänsä kuoleman jälkeen 1738 Lithovius jatkoi uuden kirkkoherran Johannes Asprothin kappalaisena ja nimitettiin tämän ikäännyttyä varapastoriksi vuonna 1750. Asprothin sairastumisen aikana kirkkoherran tehtävät jäivät paljolti Lithoviukselle. Tämän kuoltua Lithovius siirtyi kirkkoherraksi vuonna 1757.[4]

Ennen kuolemaansa 1788 Isak Lithovius ehti olla Lapuan kirkkoherrana yli 30 vuotta ja palvella seurakunnan paimenena kaikkiaan peräti 53 vuotta. Vuonna 1776 hän sai rovastin arvon.[5]

Lapuan ensimmäinen kirjailija

Lithovius oli Lapuan ensimmäinen varsinainen kirjailija. Jo nuorukaisena hän kirjoitti sisarensa Katarinan vihkiäisiin häärunon ja julkaisi vuonna 1735 tulevan appensa ruumissaarnan.[6]

Nuorella Lithoviuksella näyttäisi olleen myös akateemisia intohimoja. Hän puolusti vuonna 1729 yhtä väitöskirjaa ja vuonna 1736 kahta. Jälkimmäiset suuntautuivat ulkonaisen kirkon hylkäämistä vaatinutta eriuskoisuutta vastaan.[7]

Lithovius oli myös kastetta käsittelevän, Limingan kirkkoherran Esaias Fellmanin kirjoittaman synodaaliväitöksen respondenttina Kokkolan pappeinkokouksessa vuonna 1751.[8]

Valtakunnallista julkisuutta Lapuan kirkkoherra sai vuonna 1765 ilmestyneellä teoksellaan. Se oli rippikoululaisten ja kinkereille osallistuvien katekismustaidon kuulustelemiseen tarkoitettu kysymyskirja. Vuonna 1778 Lithovius julkaisi vielä toisen kysymyskirjan.[9]

Lithoviuksen kysymyskirjat eivät olleet ainutlaatuisia, sillä samantyyppisiä teoksia ilmestyi samoihin aikoihin muitakin. Alueellisesti niillä oli kuitenkin suuri merkitys. Molemmat teokset ylsivät kolmeen painokseen. Varhaisemmasta teoksesta otettiin painos vielä lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1833.[10]

Kansanopetuksen käytännöllinen edistäjä

Kirkollisesti Lithovius edusti jo parhaat päivänsä nähnyttä puhdasoppisuutta. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli puhdasoppisuuden korostama kansanopetuksen edistäminen.[11]

Lithovius toteutti kansanopetuksen edistämistä myös käytännön toimissaan. Hänen kappalaisaikanaan 1740-luvulla Lapualla aloitettiin rippikoulun ja kinkerien pitäminen. Kirkkoherra-aikana vuonna 1773 otettiin käyttöön katekismussaarnat ja kuulustelut.[12]

Vuonna 1780 Lithovius teki vielä tarkastuskierroksen emäseurakunnan kaikille kirkoille. Käynneillä pyrittiin edistämään sekä lasten että aikuisten opetusta. Lastenkoulu ja rippikoulu erotettiin nyt selvästi toisistaan, ja niiden käymisestä annettiin yksityiskohtaisia ohjeita.[13]

Lithoviuksen sydämellä oli muutenkin tilaa heikoimman kansanosan asialle. Syksyllä 1772 hän ilmoitti maaherralle köyhien määrän nousseen ja esitti pitäjään uutta ruodutusta, jotta heidät kaikki voitaisiin hoitaa. Suurin osa pitäjänmiehistä ei kirkkoherran ehdotukselle lämmennyt. Maaherra päätti riidan kompromissiin marraskuussa 1773.[14]

Virkansa puolesta kirkkoherra Lithovius toimi itseoikeutetusti pitäjänkokouksen puheenjohtajana. Hänen johdollaan sorvattiin myös vuosina 1769–1770 Lapuan ensimmäinen kyläasetus, joka koski Alakylän, Liuhtarin ja Alanurmon kyliä.[15]

Omapäinen etujensa valvoja

Lithovius oli kahdesti naimisissa ja jäi molemmista avioistaan leskeksi. Perhe-elämää varjostivat lasten kuolemat. Aikuiseksi eli 16 lapsesta vain 4.[16]

Puitteiltaan pappilan elämänmeno oli selvästi herraskaisempaa kuin ympäröivissä talonpoikaistaloissa. Vuonna 1782 Lithoviuksen jouluostoksiin kuului mm. sokeria, ranskalaista viiniä, tattari-, riisi-, kaura- ja ”kokoryynejä”, rusinoita, viskunoita eli luumuja, kahdenlaisia manteleita, anista, kiulukoita eli ruusunmarjoja, puuteria, valkoista tärkkiä, sinistä tärkkiä, sinappia, valkoista inkivääriä, voimakasta pippuria, maustepippuria, saksankuminaa eli fenkolia, sahramia, muskottia, muskottikukkaa, kanelia, kardemummaa, pomeranssinkuoria, sitruunoita, piparjuurta, punasipulia, paksua tupakkaa ja huikeat yli 50 kiloa ruskeaa siirappia.[17]

Isak Lithoviuksessa näyttäisi olleen aimo annos samanlaista yksipäätyisyyttä kuin isässään. Siinä missä isän perivihollinen oli kappalainen Johannes Bäckman, pojalla se oli komissiomaanmittari Hans Löfvendahl. Hänen kanssaan Lithovius riiteli sekä henkilökohtaisesti että maanjako-oikeuden kautta milloin isojaosta, milloin Vaasan-Kuopion maantien paikasta.[18]

Vanhentunut Lithovius teki 1780-luvun alussa kovasti töitä saadakseen poikansa Samuelin pitäjänapulaisekseen ja sitä kautta mahdollisesti seuraajakseen. Samaan tapaan oli Isak itsekin tullut aikanaan kotiseurakuntaan. Kirkonkokouksen tekemiä anomuksia ei kuitenkaan otettu huomioon.[19]

Julkaisut[20]

  • 1730: At prästen ock får blifwa far bewisat blef med desse ra’r då kyrckioherden i Wiborgs-lähn och Nykyrcka församling ... hr Gustaf Bäck, samt ... jungfru Catharina Lithovia ... med hwarannan ingingo ett christlofligit echta-förbund, som skedde i Lappo sochn den [ ] februarii 1730. Tryckt af Joh. Kiaempe Kongl. acad. boktr., Åbo.
  • 1735: Jumalattomain onnetoin, ja jumalisten onnellinen cuolema, edespandu, cosca ... Johannes Beckmanni, muinen uscollinen Jumalan sanan palwelia Lapuan pitähäsä ... maahan pandihin, 4. p. maaliskuusa w. 1735. Pränd. Joh. Kiämpildä, Turusa.
  • 1765: Rippi-schoulu, ja kingeri-lugut eli kysymyxet, jotca rippi-schoulus lapsille, ja kingereillä muilleckin seuracunnan jäsenille owat eteen asetettawat, doct. Mart. Lutheruxen catechismuxen, ja doct. Gezeliuxen kysymys kirjan lawiammax selityxex cocoonpannut ja ulosannetut. Prändätty Johan Christopher Frenckellildä, Turusa. 218 s. 2. painos 1821. 3. painos 1833.
  • 1778: Ulosweto kysymyxistä, jotka ennen tätä doct. Mart. Lutheruxen Catechismuxen, ja doct. Gezeliuxen kysymys kirjan lawiammaxi selityxexi owat ulosannetut. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, Kuning. privil. kirjanpräntäjäldä, Wasasa. 96 s. 2. painos 1780. 3. painos 1787.

Julkaisuhistoria:

11.10.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Naisvoimistelijat marssivat Kauppakadulla

Logot