HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Väinö Nygård (1902–1970)

Matias Väinö Nygård

Levyseppä, vasemmistovaikuttaja

Syntynyt  
6.3.1902 Halsua
Kuollut  
12.4.1970 Lapua

Matias Väinö Nygård (1902–1970) oli lapualainen levyseppä ja vasemmistovaikuttaja. Hän johti kommunistisen puolueen, SKDL:n ja Suomi-Neuvostoliitto-seuran paikallisjärjestöjä ja teki Osuusliike Laajassa lähes 40 vuoden elämäntyön. Lapuan kuntapolitiikan näkyvimpiä kommunistivaltuutettuja hän oli yli 20 vuoden ajan.

Sekatyömiehestä levysepäksi Liuhtariin

Väinö Nygård syntyi Halsualla Keski-Pohjanmaalla pienviljelijäperheeseen. Vähävaraisen ja monilapsisen perheen pojan opinnot jäivät kansakouluun. Vain 12-vuotiaana oli lähdettävä etsimään elantoa maailmalta.[1]

Väinö kulki ympäri Pohjanmaata metsä- ja uittotyömailla sekä maatalous- ja sahatöissä. Kesäisin elantoa tarjosivat monella paikkakunnalla teetetyt raskaat kanavatyöt.[2]

Lapualle Nygård saapui parikymppisenä 1920-luvun alkupuolella. Mentyään naimisiin lapualaistytön kanssa se jäi myös hänen pysyväksi kotipaikakseen.[3]

Perhe asui aluksi vaimon kotona Naamissa. Taisteltuaan sotamiehenä lapualaisrykmentin JR 16:n riveissä Laatokan Karjalassa ja Karjalan Kannaksella Nygård sai hankkia oman rintamamiestalon Liuhtarista. Sitä täydennettiin ja kohennettiin sitten jatkuvasti paljolti omana työnä.[4]

Lapualle tultuaan Nygård työskenteli ensin sekatöissä ja Alajoen työmailla kanava- ja laskuojien kaivajana. Rakennusmestari K. A. Veikkolan töissä hän kulki kymmenkunta vuotta monen pitäjän kanavatöissä.[5]

1930-luvun puolivälissä Nygård otti pestin levysepän apulaisena Olavi Peltolan liikkeessä. Käsistään kätevänä hän oppi vuosien mittaan taitavaksi ammattimieheksi.[6]

Hän oli muutaman vuoden levyseppänä Patruunatehtaalla, kunnes perusti oman verstaan kotitalolleen Liuhtariin. Levyalan ammattitöiden lisäksi hänen erikoistuotteekseen tulivat kankurin pännit, ”jotka ovatkin sekä hyviä, että kerrassaan siistin näköisiäkin”, Lapuan Sanomat arvioi.[7]

Aktiivinen vasemmistovaikuttaja

Jo lapsuudenkodissa Nygård oli omaksunut työväenaatteen vakaumuksen. Se vain vahvistui elävästä elämästä saatujen kokemusten myötä. Niin yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli Nygårdille sydämen asia jo nuoruudesta lähtien.[8]

Pitkäaikaisin vaikutuskanava löytyi työväen osuustoimintaliikkeestä, jota Lapualla edusti Osuusliike Laaja. Lapuan keskustoimipaikan myymäläneuvostossa hän oli jäsenenä ja puheenjohtajana lähes 40 vuoden ajan 1930–1967.[9]

Lisäksi hän oli Osuusliike Laajan edustajiston ja hallintoneuvoston jäsen 1933–1955, hallintoneuvoston puheenjohtaja 1945–1955 sekä johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja 1955–1967. Lisäksi hän oli hallintoneuvoston valitsemana tilintarkastaja 1935–1945 sekä paljon käytetty kokousedustaja maakunnallisissa ja valtakunnallisissa osuuskauppaliiton kokouksissa.[10]

Osuuskauppaliikkeen ansioistaan hänelle myönnettiin vuonna 1964 Rochdale-mitali.[11]

Heti Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan päätyttyä syksyllä 1944 Nygård oli ajamassa Lapualle Metalliliiton ammattiosastoa, mutta joutui tuskailemaan kun patruunatehtaan työväestö ei heti ajatukselle lämmennyt. Sittemmin Nygårdista tuli vuonna 1945 perustetun ammattiosaston aktiivitoimija.

Kun kommunistinen puolue sai toimintaoikeuden sotien jälkeen, hän liittyi sen paikallisosaston jäseneksi ensimmäisten joukossa. Siitä lähtien hän oli kansandemokraattien järjestötoiminnassa eri tehtävissä kuolemaansa saakka.[12]

Nygård oli Lapualla SKP:n paikallisosaston puheenjohtaja ja SKDL:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Molemmissa järjestöissä myös muita järjestötehtäviä kertyi melkoinen määrä. Hän oli myös sotien jälkeen perustetun Suomi-Neuvostoliitto-seuran Lapuan osaston ensimmäinen puheenjohtaja.[13]

Neljännesvuosisata kunnan tehtävissä

Nygård valittiin Lapuan kunnanvaltuustoon SKDL:n edustajana heti sotien jälkeen vuonna 1945. Yli kahden vuosikymmenen valtuustokausi päättyi vasta vuonna 1968, vain reilu vuosi ennen hänen kuolemaansa.[14]

Hän kuului useita vuosia kunnallislautakuntaan sekä useisiin lauta- ja johtokuntiin. Verolautakunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1945 kuolemaansa saakka.[15]

Kun Lapualle oltiin hakemassa ensimmäistä kunnanjohtajaa, eikä valtuusto päässyt ehdokkaastaan yhteisymmärrykseen, Nygård vaati jopa viran julistamista auki uudelleen, muttei saanut kannatusta. Vuonna 1963 hän oli tukemassa koko Lapuan pitäjästä muodostettavan kauppalan perustamista.[16]

Erityisesti monipuolisesta ja pitkäaikaisesta kunnallisesta vaikuttamisestaan Nygårdille  myönnettiin itsenäisyyspäivänä 1963 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali.[17]

Hyväsydäminen musiikkimies

Väinö Nygård tunnettiin hyvänä ammattimiehenä.[18] Hän oli myös hyväsydäminen asioidenhoitaja, jonka apuun lukuisat henkilöt turvautuivat. Hän teki esimerkiksi neljännesvuosisadan aikana tuhansia veroilmoituksia. Hän oli laajasti pidetty ja arvostettu yli puoluerajojen.[19]

Jo kodinperintönä Nygård oli saanut musiikin lahjan. Lukkarin sijaisenakin Halsualla toimineen isän musikaaliset taipumukset periytyivät 7-lapsiselle katraalle niin, että jokainen soitti jotakin soitinta. Väinö soitti omatekoista kannelta, usein myös viulua ja 2-rivistä haitaria. Erityisen rakasta hänelle oli kansanmusiikki.[20]

Vakavan sairauden jälkeen Väinö Nygård ”nukkui kuolon uneen Lapuan kauppalan sairaalassa, kovat tuskat kärsittyään”, kuten kuolinilmoitukseen kirjoitettiin, huhtikuisena sunnuntaina 1970. Hänet haudattiin Simpsiön hautausmaalle.[14]

Julkaisuhistoria:

3.10.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tientekoa (P00:2509)

Logot