HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

18.7.2013

Leevi Mäki (1902–1970)

Leevi Mäki (3. vasemmalta)
Lapuan Sanomien julkaisutoimikunnassa.

Jaakko Leevi Mäki

Sähköyhtiön johtaja, kotiseutumies

Syntynyt  
20.12.1902 Vaasa
Kuollut  
22.2.1970 Lapua

Jaakko Leevi Mäki (s. 20.12.1902 Vaasa – k. 22.2.1970 Lapua) oli lapualainen ekonomi ja kotiseutumies. Hän oli Lapuan sähköyhtiön toimitusjohtaja 1932–1969. Hän oli pitkään kunnan ja järjestöjen monissa luottamustehtävissä. Ränkimäen museon synnyssä ja kehittämisessä hän oli keskeinen vaikuttaja.

Elämäntyö sähköyhtiön johdossa

Leevi Mäki syntyi Vaasassa, mutta vanhemmat asuivat varsinaisesti Lapualla. Isä oli suutari ja kauppias, äiti entinen meijerska.[1]

Mäen lapsuudenkoti oli kauppatalo rautatien varressa ylikäytävän vieressä. Isän esimerkki innosti nuorukaista kauppa-alalle jo varhain. Kansakoulun jälkeen Leevi laitettiin Lapuan yhteiskouluun 1914, josta hän valmistui ylioppilaaksi 1924. Kun lukuhaluja riitti, hän aloitti Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui ekonomiksi 1926.[2]

Opiskelujen aikana lapsuudenkodin naapuriin oli noussut Lapuan Patruunatehdas, jonka konttorista Mäki sai myös ensimmäisen työpaikkansa 1927. Täältä hän siirtyi seuraavana vuonna kirjanpitäjäksi Lapuan Sähköön, josta tuli työpaikkansa loppuelämäksi.[3]

Mäki valittiin vuonna 1932 Sähköyhtiön toimitusjohtajaksi, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1969. Mäen aikana pieni maaseutusähkölaitos kasvoi viiden kunnan alueella toimivaksi suureksi yhtiöksi. Hänen aikanaan toteutettiin myös huomattavia rakennusinvestointeja ja laajennuksia.[4]

Kaupan ja kunnan luottomies

Leevi Mäestä kasvoi sähköalan asiantuntija, jonka näkemystä arvostettiin myös oman yhtiön ulkopuolella. Hän kuului Maaseudun sähkölaitosten liiton hallitukseen 1932–1945 ja oli Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n hallituksessa sen perustamisesta lähtien 1951–1969.[5]

Mäki toimi myös Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin hallituksessa, ilmajokisen Kestopuu Oy:n hallituksessa 1947–1969, Paalupuu Oy:n johtokunnassa vuodesta 1957 sekä monissa Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton valiokunnissa.[6]

Monet lapualaiset yhteisöt pyysivät luotettavaa talousmiestä tilintarkastajakseen. Monissa niistä hän toimi jopa vuosikymmenien ajan. Mäki oli tilintarkastajana myös Lapuan kunnassa 1945–1946 ja Suomen Sähkötarkastuslaitoksessa.[7]

Myös kunnallisiin tehtäviin Mäki oli suuntaamassa jo nuorella iällä. Vuonna 1931 hänet valittiin Lapuan muistomerkkitoimikuntaan, ja 1933 hän oli ehdolla kunnallislautakunnan varaesimieheksi, mutta hävisi yhdellä äänellä Akseli Tuomaalalle.[8]

Kunnallinen luottamusmiesura jatkui sitten taksoituslautakunnassa 1932–1935, valtion verotuslautakunnan puheenjohtajana 1935–1945 sekä huoneenvuokralautakunnassa 1943–1945.[9]

Kunnanvaltuustoon Mäki äänestettiin 1946–1947, ja kunnallislautakuntaan hän kuului 1946–1950. Hän oli vielä verolautakunnan puheenjohtajana 1946–1950, Lapuan yhteiskoulun varapuheenjohtajana 1947–1951 sekä jäsenenä terveydenhuolto-, palo- ja tutkijalautakunnassa sekä monia vuosia kuolemaansa saakka matkailulautakunnassa.[10]

Kulttuurimies kotiseudun asialla

Kaupallisen työuransa lisäksi Mäki oli myös laaja-alainen kulttuuri- ja kotiseutumies. Lapuan Nuorisoseuraan ja sen johtokuntaan hän meni mukaan jo nuorukaisena, ja sen työhön hän säilytti mielenkiintonsa vuosikymmenien ajan. Kiinnostus oli kodinperintöä, sillä hänen isänsä oli ollut mukana perustamassa ensimmäistä nuorisoseuraa Kauhavalle. Erityisesti poika-Mäkeä kiinnosti näytelmätoiminta.[11]

Erityisen lähellä Mäen sydäntä oli kotiseututyö. Hän oli jo vuonna 1930 tekemässä ehdotusta kunnallisesta museosta, joka toteutuikin paperilla. Kesäkuussa 1937 hän oli perustamassa Lapua-Seuraa ja toimi pitkään sen johtokunnassa.[12]

Mäen erityinen lempilapsi oli Lapua-Seuran omistama Ränkimäen museo, jonka taloudenhoitajan tehtäviä hän hoiti alusta lähtien kuolemaansa saakka yhdistettynä Lapua-Seuran rahastonhoitajan tehtäviin.  Museolle hän antoi aikaansa ja tarmoaan vuosikausien ajan kokoamalla esineitä ja rakennuksia sekä järjestelemällä resursseja. Paljolti Mäen ansiota oli että museo kasvoi ja menestyi.[13]

Kun Lapuan aseveljet hankkivat vuonna 1942 omistukseensa paikallislehti Lapuan Sanomat, Mäki valittiin sen toimituskunnan talousjaostoon, sittemmin julkaisutoimikuntaan. Mäen hyväntahtoisuudella lehdelle hankittiin myös konttoritila sähköyhtiöltä 1942. Kun lehden toiminta säätiöitettiin, Mäestä tuli Lapua-Säätiön johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja 1962–1970.[14]

Toinen Leevi Mäen kulttuurinen intohimo oli musiikki. Hän liittyi jo oppikouluaikana Lapuan sekakuoroon, ja Lapualle palattuaan hän toimi sen puheenjohtajana 1929–1954. Opiskeluaikana hän lauloi Ylioppilaskunnan laulajissa ja teki konserttimatkan mm. Viroon. Lapuan mieslaulajissa Mäki oli mukana 1930-luvulla koko kuoron toiminta-ajan.[15]

Vuonna 1954 Mäki oli perustamassa Sulasolin Etelä-Pohjanmaan piiriä ja oli sen johtokunnassa alusta lähtien kuolemaansa saakka.[16]

Lapuan rotaryklubiakin Mäki oli perustamassa 1951. Viikkokokouksissa hän oli aktiivisimpia läsnäolijoita.[17]

Maanpuolustus kiinnosti Mäkeä nuoruudesta saakka. Hän oli vain 15-vuotiaana vartiokomppaniassa vapaussodan aikana. Asevelvollisuuden ja reserviupseerikoulun hän suoritti 1926–1927. Talvisodassa hän oli konekiväärikomppanian joukkueenjohtajana ja jatkosodassa komppanianpäällikkönä, kunnes haavoittui jo 13.7.1941 Kiteen suunnan hyökkäyksissä.[18]

Kesällä 1941 Mäki oli perustamassa Lapuan reserviupseerikerhoa ja toimi sen ensimmäisessä johtokunnassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni.[19]

Nopeaälyinen ja huumorintajuinen seuramies

Leevi Mäki sairastui 1960-luvun lopulla vakavasti. Sairaus vei hänet myös hautaan helmikuussa 1970 oltuaan eläkkeellä vain vuoden päivät.[20]

Mäki oli sekoitus talousmiestä ja kulttuuripersoonaa. Työ ja monet luottamustehtävät vaativat tarkkaa talousosaamista, mutta kuorolaulu ja näytteleminen, kotiseututyö ja lukeminen toimivat vastapainona ja virkistyksen lähteenä. Rotaryklubin ja Lapuan kerhon herrainseurat taas tarjosivat oman ystäväpiirinsä, vertaistuen ja ehkä jonkinlaisen pakopaikankin.[21]

Leevi Mäki tuli tunnetuksi erinomaisena seuramiehenä sekä nopeaälyisenä ja terävänä mielipiteidensä puolustajana. ”Ja kun Leevi Mäestä on kysymys, unohtaa ei sovi myöskään hänen huumoriaan. Se elää lapualaisten suussa edelleenkin”, Esko Annala kuvasi vuonna 1992.[22]

Lapuan Sähkö maalautti Leevi Mäestä Ritva Oksasen maalaaman muotokuvan vuonna 1992.[23]

Julkaisuhistoria:

25.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Logot