HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

9.7.2013

Kaappo Martinpoika Saarenpää (k. ennen 1721)

Kaappo Martinpoika Saarenpää

Talollinen, kirkonrakentaja, kreivinnimismies, valtiopäivämies

Kaappo Martinpoika Saarenpää (k. ennen 1721) oli talollinen Lapuan Kirkonkylässä. Hän oli talonpoikien edustajana vuoden 1682 valtiopäivillä ja toimi Lapualla kreivinnimismiehenä. Hän oli myös tunnettu kirkonrakentaja.

Vauraan kotitalon isäntä

Kaappo Martinpoika Saarenpää syntyi Lapualla 1630-luvulla tai 1640-luvun alkupuolella. Hän oli Kirkonkylän Saarenpään talon poika. Talo oli keskikokoista suurempi ja sen perintönä oli eteenpäinpyrkivä henki. Kaapon kaksi veljeä asui viimeistään 1660-luvulta lähtien porvareina Vaasassa.[1]

Todennäköisesti myös nuori Kaappo oleskeli nuoruudessaan joko Vaasassa tai Uudessakaarlepyyssä ja lienee saanut kaupungissa alemman ruotsinkielisen koulusivistyksen.[2]

Kaappo Martinpoika sai kotitalonsa isännöitäväkseen vuonna 1664.[3] Sen asumisesta tuli hänen elämänsä pääasiallinen näyttämö. Hän luovutti isännyyden pojalleen Kustaalle vuonna 1701, mutta lienee sanonut sanansa talon asioihin vielä senkin jälkeen.[4]

Kovin ruusuista ei talonpito suuressakaan talossa aina ollut. Kevään 1676 maantarkastuksessa Saarenpää todettiin ”rutiköyhäksi ja aivan köyhtyneeksi”. Ainakin jotakin perää lausunnossa on ollut, koskapa viranomaiset suostuivat veronalennukseen, vaikka jatkuvat sodat olisivat kaivanneet lisää verotuloja.[5]

Kauppaa Saarenpää kävi säännöllisesti ainakin Uudenkaarlepyyn pormestarinakin toimineen kauppias Iisak Falanderin kanssa. Tämä haki suureksi kasvaneita velkojaan vuonna 1703 huudattamalla Saarenpään talon käräjillä. Talostaan Kaappo Saarenpää ei kuitenkaan joutunut luopumaan, vaan sai velat hoidettua muuten.[6]

Kreivinnimismies ja valtiopäiväedustaja

Lapualla elettiin 1600-luvun jälkipuoliskolla läänitysaikaa. Pitäjä kuului suureen Kaarleporin kreivikuntaan. Kaappo Martinpoika sai 1660-luvulla pestin kreivin etuja valvovana kreivinnimismiehenä. Ainakin vuonna 1667 hänen todettiin tehtävässä toimineen.[7]

Asema kreivin palveluksessa ei vieroittanut Saarenpäätä pitäjäläisten luottamuksesta. Syksyllä 1682 Saarenpää valittiin Lapuan pitäjän omaksi edustajaksi valtiopäiville. Pohjanmaan eteläisen voutikunnan yhteinen valtiopäivämies Martti Matinpoika Kaustinen Vöyriltä ei lapualaisille kelvannut, piti olla oma mies, kuten vuonna 1668 Tuomas Matinpoika Ämmälä.[8]

Lapualaiset yrittivät päästä välttiin Martti Matinpoika Kaustisen matkakustannuksiin osallistumisesta, kun olivat valinneet oman miehen. Rahat perittiin lapualaisilta kuitenkin käräjien kautta.[9]

Tunnettu kirkonrakentaja

Ehkä suurinta kuuluisuutta Martti Kaaponpoika Saarenpää saavutti kirkonrakentajana. Oppi-isänä toimi ehkä appiukko Knuutti Juhonpoika Liuhtari. Ensimmäisiä omia töitä Kaappo Saarenpäällä lienee ollut Lapuan kirkon saarnastuolin uuden katoksen tekeminen kesällä 1687.[10]

Ylistaroon Saarenpää laati 1690-luvun alussa suunnitelman kirkon laajentamiseksi. Hän lähti hakemaan suunnitelmilleen toteuttamislupaa Tukholmasta, mutta joutui palattuaan huomaamaan, että ylistarolaiset olivat jo tehneet muutokset omin päin.[11]

Keväällä 1700 Kaappo Saarenpää teki sopimuksen uuden kirkon rakentamiseksi Kristiinankaupunkiin. Myös kirkontorni ja saarnastuoli kuuluivat hänen ja 40 avustavan kirvesmiehen urakkaan. Jo samana vuonna valmistunut Ulrika Eleonooran kirkko on tätä nykyä maakunnan vanhin puukirkko.[12]

Kaappo Martinpoika Saarenpään kuolema on jäänyt yhtä tuntemattomaksi kuin hänen syntymänsäkin. Hän lienee kuollut isonvihan 1712–1721 aikana, joka tapauksessa ennen vuotta 1721.[13]

Julkaisuhistoria:

25.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Juhlatilaisuus Lapuan Nuorisoseuran kentällä 1900-luvun alussa

Logot