HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

2.7.2013

Aukusti Sippola (1883–1979)

Aukusti Sippola

Maanviljelijä, kotiseutumies

Syntynyt  
14.11.1883 Lapua
Kuollut  
30.6.1979 Lapua

Aukusti Sippola (s. 14.11.1883 Lapua – k. 30.6.1979 Lapua) oli haapakoskelainen maanviljelijä, järjestötoimija, kuntamies ja kotiseutututkija. Hän oli Lapuan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja sekä Lapuan osuuskaupan ja Lapuan säästöpankin erittäin pitkäaikainen vaikuttaja.

Kotitalon viljelijä

Aukusti Sippola syntyi Lapuan Haapakoskella Vuoren eli Sippolan maataloon. Hän sai kotitilansa Rint-Sippolan isännöitäväkseen vuonna 1909. Sen viljelystä tuli myös hänen pääasiallinen elämäntyönsä.[1]

Maanviljelijelijänä Sippola tiedettiin mallikelpoiseksi ja huolelliseksi.[2]

Laajempaa koulusivistystä eivät tavalliset lapualaiset maatalon pojat 1900-luvun taitteessa yleensä saaneet. Kansakoulukurssin lisäksi Sippola suoritti kuitenkin jatkokurssin.[3]

Oppikoulun sai korvata ennen muuta Haapakosken nuorisoseura, josta löytyi toimelias ja virikkeellinen ympäristö. Henkisten harrastusten lisäksi – hän kokeili viulunsoittoakin – Sippola löysi sieltä urheilun. Hän olikin useita kertoja Haapakosken edustajana seurojen välisissä moniotteluissa.[4]

Nuorisoseurasta kunnanvaltuuston varapuheenjohtajaksi

Aktiivinen ja pystyvä maamies sai runsaasti luottamustehtäviä oman kylän piiristä. Haapakosken nuorisoseurasta Sippola sai pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä ja viiden puheenjohtajavuoden aikana alkuopit yhteisten asioiden hoitamiseen.[5]

Toinen keskeinen alkuaikojen vaikuttamiskanava oli Haapakosken maamiesseura, jossa Sippola oli johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Myöhemmin hänet valittiin yhdistyksen kunniajäseneksi.[6]

Kolmas kylän tärkeistä järjestöistä oli Maalaisliiton Haapakosken paikallisosasto. Senkin puheenjohtajaksi Sippola valittiin.[7]

Neljääkymmentä ikävuotta lähestyttyään Sippolasta tuli myös näkyvä koko kunnan vaikuttaja. Hänet valittiin maalaisliiton listalta Lapuan kunnanvaltuustoon vuonna 1922. Hän oli tehtävässä vuoteen 1937, kahteen otteeseen myös varapuheenjohtajana 1929–1930 ja 1934–1936.[8]

Kuntavaikuttaminen poiki monia lisätehtäviä. Sippola oli asutusneuvojana ja asutuskassan rahastonhoitajana kaksi vuosikymmentä 1925–1945. Sen jälkeen hän siirtyi vuodesta 1945 asutuslautakunnan puheenjohtajaksi 13 vuodeksi. Lapuan maanviljelysrahasto sai hänestä vuonna 1922 pitkäaikaisen johtokunnan jäsenen.[9]

Hän kuului myös vuodesta 1929 Lapuan ensimmäiseen kunnansairaalalautakuntaan, perintöverolautakuntaan puheenjohtajana, valtion verolautakuntaan valtionasiamiehenä sekä yli kaksikymmentä vuotta Liuhtarin vaalilautakuntaan puheenjohtajana.[10] Sodan aikana Sippola oli työvelvollisuuslautakunnan varapuheenjohtaja.[11]

Seurakunnassa Sippola oli kirkkohallintokunnan jäsen. Jonkin aikaa hän toimi myös sen varapuheenjohtajana.[12]

Syksyllä 1931 Sippola valittiin yhdessä Kustaa Tiitun kanssa viemään kirkkoherra Karekselle erittäin vihaisen maalaisliittolaisten kokouksen julkilausumat, jossa kirkkoherran syytettiin sekoittaneen politiikan viranhoitoonsa: ”Te olette meidän esi-isäimme rakentaman – – kirkkomme alentaneet poliittiseksi taistelupaikaksi, jossa kansalaisten mieltä ja ajatuksia yritetään kiihdyttää uskonnon varjolla hillittömään taisteluun toisiaan vastaan”, julkilausumassa muun muassa jyristiin.[13]

Osuuskauppa ja säästöpankki sydämen asioina

Vaikka Sippolan mielenkiinto ulottui moneen luottamustehtävään, osuuskaupalla ja säästöpankilla oli hänen mielessään erityinen sija.[14]

Lapuan osuuskaupan hallituksessa Sippola toimi 40 vuotta 1924–1963. Tästä ajasta hän oli hallituksen varapuheenjohtaja 1925–1946 ja puheenjohtaja 1947–1959. Pyytäessään 80-vuotiaana eroa hallituksesta Sippola kutsuttiin osuuskaupan hallituksen kunniajäseneksi. Sippola kuului myös osuustoiminnallisen eläkekassa Elonvaran edustajistoon.[15]

Luottamustoimi Lapuan säästöpankin hallituksessa muodostui melkein yhtä pitkäksi 1928–1955. Kaksi viimeistä vuotta Sippola oli hallituksen varapuheenjohtaja.[16]

Olleista ja menneistä

Kotiseudun ja erityisesti kotikylän menneisyys kiehtoi Sippolaa. Kun päivätyö ja moninaiset luottamustehtävät antoivat sijaa, hän alkoi kirjoittaa monista historian tapahtumista ja ilmiöistä. Hän oli myös ahkera sukututkija.[17]

Lapuan Sanomissa Sippola piti vuosikausia vanhojen asioiden palstaa nimellä ”Olleista ja menneistä”. Hän laati myös Haapakosken maamiesseuran 50-vuotiskertomuksen.[18]

Suuren työn Sippola teki keräämällä vuosina 1955–1958 tiedot Lapualla sijainneista tervahaudoista. Kahdeksi kansioksi sidotut tiedot 214 tervahaudasta luovutettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitolle ja Ränkimäen museolle.[19]

Aukusti Sippola siirtyi 93-vuotiaana terveyskeskukseen. Korkeasta iästään huolimatta hän säilytti vireytensä, luki paljon ja uhrasi viimeiseen asti ajatuksiaan kotiseudun ja suvun tutkimukselle. Kunnalliskotiin muuttaneen Alina-vaimon kanssa yhteistä avioliittoa kesti yli 70 vuotta, ennen kuin Aukusti kuoli 95-vuotiaana.[20]

Ansioistaan Sippolalle myönnettiin mm. Suomen nuorison liiton ansiomerkki, Suomen valkoisen ruusun I luokan mitali kultaristein 1954 sekä Maatalousseurojen keskusliiton kultainen ansiomerkki 1964. Kotiseututyön ansioista hänet kutsuttiin myös kotiseutuyhdistys Lapua-Seuran jäseneksi.[21]

Julkaisuhistoria:

24.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Vierula & Heinon kaupan myyjät Kauhavalla (P00:2522C)

Logot