HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Väinö Setälä (1888–1972)

Väinö Vihtori Setälä

Kihlakunnantuomari, asessori

Syntynyt  
17.8.1888 Kiikka
Kuollut  
8.6.1972 Espoo

Väinö Vihtori Setälä (s. 17.8.1888 Kiikka – k. 8.6.1972 Espoo) oli asessori ja Lapuan ensimmäinen kihlakunnantuomari vuosina 1938–1958.

Maanviljelijän pojasta asessoriksi

Väinö Setälä syntyi maanviljelysperheeseen Kiikan pitäjässä Pirkanmaalla. Valistuneet vanhemmat laittoivat pojan Tyrvään suomalaiseen yhteiskouluun. Ylioppilaaksi Setälä valmistui 23-vuotiaana kesäkuussa 1912.[1]

Suurempaa harkintaa elämänurasta ei Setälän tarvinnut tehdä. Lukuhaluja oli, mutta ”papiksi eikä opettajaksi minusta ei olisi ollut”, hän muisteli.[2]

Opinnot jatkuivat Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa, jossa Setälä suoritti tuomarinvirkaan oikeuttavan oikeustutkinnon toukokuussa 1916. Vuoden kestävää tuomioistuinharjoittelua hän pääsi suorittamaan Turun hovioikeuteen jo samana kesänä. Sen johdosta hän sai varatuomarin arvon keväällä 1919.[3]

Kun Setälä suoritti vielä toukokuussa 1917 ylemmän hallintotutkinnon, hän oli valmis työelämään.[4]

Ensimmäisen lähes kahden vuosikymmenen uran Setälä teki Viipurin hovioikeudessa. Hän aloitti kanslistina lokakuussa 1920 ja eteni siitä vähitellen notaariksi huhtikuussa 1922, viskaaliksi lokakuussa 1929 ja viimein asessoriksi toukokuussa 1933.[5]

Viipurissa Setälä asui ainakin loppuaikanaan osoitteessa Kurjenkatu 2.[6] Kaupungin yhteisiin rientoihin hän ei suuremmin osallistunut, mutta kuului kaupungin maistraattiin.[7]

Setälän mieleen jäi Viipurin ajoilta tapaus, jossa hän oli istumassa käräjiä Hiitolassa. Siellä perintöjutun yhteydessä tuomari tehosti sanomistaan nyrkiniskulla pöytään. Sen johdosta asioitsija pyörtyi ja jouduttiin kantamaan ulos oikeussalista. Hetken kulutta asioitsija palasi, mutta kun Setälälle jälleen tuli aihetta lyödä nyrkillä pöytään, sama näytelmä toistui ja pyörtynyt asioitsija kannettiin jälleen ulos.[8]

Lapuan arvostettu kihlakunnantuomari

Kun Lapualle perustettiin vuonna 1938 oma tuomiokunta, Setälä aloitti sen ensimmäisenä tuomarina 14.12.1938. Virallisesti kihlakunnantuomarin virka perustettiin vuoden 1939 alusta.[9]

Kihlakunnantuomarin saaminen oli lapualaisille tärkeää. Jo Alavuden tuomiokunnan kihlakunnantuomari Matts Viktor Björk oli asunut Lapualla hetken 1920-luvulla. Hänen muutettuaan pois ”joukko kuntalaisia” totesi, että oli tehty suuri virhe, kun tuomari oli päästetty paikkakunnalta pois. Kunnan viranomaisia vaadittiin huolehtimaan, että tuomari tulisi takaisin. Niinpä Setälä otettiin Lapualla avosylin vastaan.[10]

Lapuasta tuli Viipurin ohella Setälän elämän toinen päänäyttämö, sillä hän oli virassa lähes 20 vuotta. Eläkkeelle hän vasta vuonna 1958 70-vuotispäivänään, eli viimeisenä lain suomana ajankohtana.[11] Hän oli silloin toimessaolevista kihlakunnantuomareista pitkäaikaisin samassa tuomiokunnassa.[12]

Setälä nautti Lapualla ja laajemminkin kihlakunnanoikeuden vaikutuspiirissä suurta arvonantoa. Häntä pidettiin erinomaisen jämeränä ja työteliäänä tuomarina, joka hoiti virkaansa poikkeuksellisella tunnollisuudella.[13]

”Olen viihtynyt täällä erittäin hyvin. Kahden vuosikymmenen mittaisena aikana ehtii jo kotiutua paikkakunnalle ja siitä muodostuu todellinen kotipaikka. Esimerkiksi etelästä päin matkalta palattua alkaa jo Seinäjoelta lähtiessä olla tunne, että nyt lähestytään kotipitäjää. Mitä taas puhtaasti ammatin kannalta asiaa tarkastellen tulee, ovat nämä seudut esim. Itä-Suomeen verrattuna paljon edullisempia. Siellä saattaa pienissäkin pitäjissä olla puolta enemmän riita- ym. juttuja kuin täällä”, Setälä kokosi vuonna 1958.[14]

Lapualaisten yhteisissä toimissa hän ei viranhoitonsa vuoksi ollut mukana sen enempää julkisyhteisöjen kuin järjestöjenkään puitteissa.[15] Mieluisa toveripiiri löytyi kuitenkin Lapuan rotaryklubista, jota Setälä oli vuonna 1951 perustamassakin.[16]

Huumorintajuinen kukkienkasvattaja

Väinö Setälän elämästä suuren osan täytti vaativa virkatyö. Henkireiän tarjosivat kuitenkin erityisesti kukat ja puutarhanhoito, joista Setälä oli kiinnostunut koko elämänsä. Lapualla ollessaan hän alkoi vaimonsa kanssa kasvattaa orkideoita, joita monet vieraat kävivät varta vasten katsomassakin.[17]

Jämerä tuomari tunnettiin yksityishenkilönä huumorintajuisena ja elämää syvästi ymmärtävänä persoonana.[18]

Syksyllä 1962 Setälät muuttivat Lapualta Espooseen. Kiitolliset lapualaiset järjestivät heille emäntäkoululla lähtiäisjuhlat, joihin osallistui kuutisenkymmentä henkilöä.[19]

Espoossa Setälät asuivat ensin Matinkylässä ja viimeiset ajat Lähderannassa. Väinö Setälä kuoli Espoossa 83-vuotiaana kesäkuussa 1972.[20]

Julkaisuhistoria:

19.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Viittaukset

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Nahka- ja lapikastehtaan työväkeä

Logot