HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

12.7.2013

Lapuan tuomiokirkko

Sijaintipaikka  
Lapuan tuomiokirkko (näytä kartalla)
Yhteystiedot  
Kosolankatu 3, 62100 Lapua
Linkit  
www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/00010048-tuomiokirkko

Lapuanjoen rannalla sijaitseva Lapuan tuomiokirkko on Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkko. Se valmistui vuonna 1827 ja muuttui piispanistuimen myötä tuomiokirkoksi vuonna 1956. Kirkossa on Suomen suurimmat urut, joiden ympärille on syntynyt joka toinen vuosi järjestettävä Lapuan Urkufestivaali. Kirkossa on noin 1300 istumapaikkaa. Kirkon vierellä seisoo vuonna 1730 valmistunut kellotapuli.

Engelin vai Arppen piirtämä kirkko?

Vuonna 1749 valmistunut Lapuan neljäs kirkko alkoi olla 1800-luvun alussa huonokuntoinen. Ensin ajateltiin sen korjaamista, mutta lapualaiset alkoivat emäkirkkolaisina puhua uuden kirkon puolesta. Kappeliseurakunnat ymmärrettävästi vastustivat uudisrakennusta lisäkustannusten pelossa. Puolueeton isokyröläinen lautakunta teki heinäkuussa 1820 katselmuksen ja ratkaisi kiistan uuden kirkon hyväksi.

Jo katselmusta seuraavana päivänä vöyriläinen Jakob Hägg teki ensimmäisen luonnoksen ja kustannusarvion uudesta ristikirkosta. Elokuussa 1822 herastuomari Juho Marttala, lautamies Juho Laurila ja kirkonisäntä Matti Hissa anoivat keisarilta lupaa uuden kirkon pystyttämiseen entiselle paikalle.

Kun rakennuspaikaksi ehdotettiin myös Honkimäkeä tai Veittimäkeä, pidettiin vuonna 1823 uusi syyni. Siinä vanha paikka todettiin parhaimmaksi.

Tammikuussa 1825 Lapuan pitäjänkokous valitsi kirkon rakennusmestariksi kuulun keskipohjalaisen kirkonrakentajan Heikki Kuorikosken. Palkkio oli 650 riksiä ja vapaa täysihoito. Kuorikosken nauttimaa huomattavaa luottamusta kuvaa, että hänelle annettiin täysi oikeus poiketa piirustuksista ja lisätä kirkon ikkunoiden määrää.

Lapuan kirkon piirustukset allekirjoitettiin Intendentinkonttorissa 12.11.1824. Ensimmäinen allekirjoittaja oli elokuussa konttorin johtoon tullut kuuluisa empirearkkitehti Carl Ludvig Engel. Heikki Klemetin mukaan ainakin luonnospiirustusten laatiminen jäi vt. johtajan Anton Wilhelm Arppen vastuulle. Engel lienee kuitenkin ainakin tutustunut piirustuksiin ennen niiden vahvistamista.

Kirkon perustukset tehtiin syksyllä 1826. Kuorikosken alaisina puuseppinä oli hänen kaksi poikaansa sekä lapualaiset torpparit Esa Stenman ja Juho Mikonpoika Kero. Sepäntyöt jäivät pitäjänseppä Heikki Laurinpoika Hörille. Rakentamiseen velvoitettiin avuksi Ala- ja Ylihärmästä yhteensä 13 miestä, Kauhavalta 13 ja Nurmosta 3 sekä Lapualta yksi mies kolmelta savulta eli kaikkiaan 80 miestä.

Varsinainen rakentaminen aloitettiin 26.3.1827. Kooltaan 40,95 x 40,95 metrin kokoinen rakennus valmistui käyttökuntoon vielä ennen vuoden 1827 loppua.

Korjauksia ja parannuksia

Uusi kirkko oli aluksi melko karu. Vasta 1835 talollinen Yrjö Suutala ja seksmanni Juho Hippi laudoittivat kirkon. Ulkopinnat ajateltiin aluksi maalata punaiseksi, mutta ajatuksesta luovuttiin. Vuonna 1838 seinistä tuli keltaiset, ikkunalistoista ja pilareista valkoiset. Jo vuonna 1840 korjattiin katto ja kivijalka. Vuonna 1843 laajennettiin kuoria poistamalla penkki kummaltakin puolen alttaria.

Vuonna 1845 valmistui vöyriläisen lautamiehen Martti Lassaksen valmistama saarnatuoli, numerotaulu ja alttari. Samana vuonna tilattiin alttaritaulu taidemaalari Berndt Godenhjelmilta.

Vuonna 1883 aloitettiin monivuotiset korjaukset, jotka saatettiin päätökseen 1888. Kirkko laudoitettiin sisältä ja yläosastaan myös ulkoa. Portaiden kohdalle rakennettiin katokset ja katolle asennettiin galvanoitu peltikatto. Sisätilat maalattiin harmaaksi. Puheesta oli vaikea saada kirkossa selkoa, mistä syytettiin korkeaa holvia. Tutkimisesta huolimatta holvia ei liene madallettu.

Kirkonkokouksessa vuonna 1913 päätettiin epämukavat ja rumat penkit uusia sekä rakentaa pohjois- ja eteläpäätyihin lehterit. Sodan vuoksi korjaukset kuitenkin lykkääntyivät. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemat laajat muutostyöt, joihin sisältyivät mm. Paavo Leinosen tekemät kattomaalaukset ilmestyskirjan ratsastajista, valmistuivat vasta 1927. Niiden jälkeen kirkko vihittiin uudelleen marraskuun lopussa 1927.

Kirkkoa lämmitettiin vuonna 1899 hankituilla lämmityskamiinoilla aina vuoteen 1954, jolloin se yhdistettiin uuden seurakuntatalon lämmitysjärjestelmään. Kun vuonna 1956 tuli tieto kirkon muuttumisesta tuomiokirkoksi, arkkitehti Paavo Riihimäki suunnitteli remontin, jossa entinen kokoushuoneisto muutettiin yläsakastiksi ja yhdistettiin uudella portaikolla alasakastiin. Tuomiorovasti Eino Sares vihki kirkon tuomiokirkoksi lauantai-iltana 8.9.1956. Lapuan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen asetettiin virkaansa seuraavana päivänä.

Sakastin yläkertaan rakennettiin 1960-luvun lopulla sosiaalitilat. Kirkon 150-vuotisjuhlia varten tehtiin arkkitehti Seppo Rihlaman suunnitelman pohjalta suurremontti 1975–1977: toimituskappeli siirrettiin kirkkoherranvirastosta sakastin yläkertaan, kuoriaita poistettiin ja lehtereille asennettiin virsitaulut. Rihlama suunnitteli myös uudet kirkkotekstiilit, jotka naistyön johtokunta valmisti. Sen sijaan suntion pulpetin varastointi ja holvin ratsastajamaalauksien taustoittaminen punavärillä osoittautuivat liian radikaaleiksi ajatuksiksi, eivätkä toteutuneet.

Kirkkotekstiileille ja kuorokorokkeille rakennettiin säilytyskaapit kirkkosaliin rakennusmestari Eero Ojaniemen johdolla 1970–1980-lukujen taitteessa. Vuonna 1989 etummaiset penkit siirrettiin flyygelin tieltä. Pääsisäänkäynnin yhteyteen valmistui 2000-luvun alussa morsiushuone.

Suomen suurimmat urut

Kirkkoon rakennettiin urkulehteri vuonna 1874. Ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1876. Ne olivat uusikaupunkilaisen J. A. Zachriassenin rakentamat ja 14-äänikertaiset. Valmistajaliike uusi urut perinpohjin vuonna 1910.

Uudet 85+6-äänikertaiset urut valmistuivat alkuvuodesta 1938. Ne ovat yhä Suomen suurimmat.

Kirkkomaa laajenee ja saa muistomerkkejä

Vuonna 1857 kirkon ympärille rakennettiin 65 cm korkea kiviaita ja istutettiin kirkkomaalle puita.

Vuonna 1918 kirkkopihan luoteisnurkkaan perustettiin sankarihautausmaa, jonne pystytettiin vuonna 1921 Yrjö Liipolan suunnittelema sankaripatsas. Vuonna 1935 paljastettiin muistokivi Suomen sodassa 1808 kaatuneiden muistolle. Vuoden 1939–1945 sotien muistopatsas (nk. Enkelipatsas) on niinikään Yrjö Liipolan käsialaa.

Omat muistomerkit pystytettiin kirkkopihaan myös jääkäreille jääkärihautausmaalle 1958, esipolville 1958 sekä Karjalaan jääneille vainajille.

Tuomiokirkon seinässä on talvisodan aikana Lapualle sijoitetun unkarilaisen vapaaehtoisjoukko-osaston muistolaatta.

Julkaisuhistoria:

17.7.2012   Versio 1   AdminMuseo
10.7.2013   Versio 2   AdminMuseo
10.7.2013   Versio 3   AdminMuseo
10.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Kanervo & Kosolan makkaratehdas (P00:2500)

Logot