HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

17.7.2012

Käräjät

Käräjät on yleisnimitys alioikeuden oikeudenistunnolle. Käytännössä se on tarkoittanut Lapualla kihlakunnanoikeutta ja vuodesta 1993 käräjäoikeutta.

Lapua on kuulunut vuodesta 2010 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen, jonka keskuspaikkana on Seinäjoki.

Pitäjän oikeus- ja hallintoelin

Lapualaisten asioita on käsitelty käräjillä eli kihlakunnanoikeudessa niin kauan kuin historiallisten lähteiden avulla voidaan selvittää. Lapuan historiallinen aika katsotaan alkaneeksi vuonna 1543, kun kolmeakymmentä lapualaismiestä sakotettiin Kyrön käräjillä, kun he eivät halunneet maksaa Kyrön kirkkoherralle tämän saatavia.[1]

Kihlakunnanoikeus toimi alioikeutena, joka käsitteli kaikki omalle maantieteelliselle alueelleen kuuluneet asiat, paitsi vakavimmat rikokset, joiden käsittely aloitettiin hovioikeudesta. Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saattoi valittaa hovioikeuteen.

Rikosasioiden lisäksi kihlakunnanoikeudessa päätettiin alkujaan monenlaisista muistakin asioista, kuten paikallisista hallinnollisista asioista (esim. pitäjän virkamiehet, julkiset rakennukset), kruunun verotus- ja sotilasasioista (esim. sotaväen ruodutusluettelot, verovapaudet) sekä taloudellisista asioista (esim. yhteismaiden ja kalavesin käyttö, sillat ja kestikievarit). Kynnys käräjiin oli kohtuullisen pieni, jolloin siellä käsiteltyjen asioiden kirjo oli valtava.[2]

Kun pitäjänkokouksen rooli tuli 1700-luvulla merkittävämäksi, monet hallinnolliset tehtävät siirtyivät käräjiltä sinne.[3]

Kihlakunnanoikeuksien tuomiopiiri määräytyi hallinnollisten tuomiokuntien mukaan. Lapua kuului 1500-luvulla Pohjanmaan jakamattomaan tuomiokuntaan vuoteen 1658. Sen jälkeen hallinnolliset muutokset kuljettivat pitäjää Etelä-Pohjanmaan tuomiokuntaan (1658–1677), Keski-Pohjanmaan tuomiokuntaan (1678–1680), Etelä-Pohjanmaan tuomiokuntaan (1681–1804), Keski-Pohjanmaan aliseen tuomiokuntaan (1804–1863), Alavuden tuomiokuntaan (1864–1938) ja viimeinen Lapuan tuomiokuntaan (1938–1993), jonka keskuspaikkana oli Lapua.[4]

Kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana toimi lainoppinut, muualta tullut kihlakunnantuomari. Paikallisten olojen tuntemisesta vastasivat lautamiehet, joita oli vanhastaan 12.[5]

Kihlakunnanoikeuden arkea

Kihlakunnanoikeuden istuntoja kutsuttiin virallisestikin käräjiksi. Vanhastaan vuosittain pidettiin kahdet käräjät, jotka kestivät monta päivää. Talvikäräjät alkoivat kynttilänpäivän (2.2.) tienoilla ja kesäkäräjät Kyrön nimikkopyhimyksen Laurinpäivän jälkeisenä päivänä 11.8. Vähitellen ajat muuttuivat väljemmiksi niin että talvikäräjät olivat yleensä helmi-maaliskuussa, kesäkäräjät elo-syyskuussa. Jonkin erityisen asian vuoksi saatettiiin pitää ylimääräiset käräjät.[6]

Pitkään voimassa olleen vuoden 1734 lain säädöksen mukaan käräjiä tuli pitää kolmesti vuodessa: talvikäräjät tammi-huhtikuussa, kesäkäräjät touko-kesäkuussa ja syyskäräjät syys-marraskuussa.[7]

Käräjien alkamisesta annettiin tieto saarnastuolista tai pitäjänkokouksessa, niin että väki tiesi saapua paikalle. Ennen juttujen käsittelyä pidettiin jumalanpalvelus.[8]

Lapualaisten asioita puitiin aluksi Kyrön käräjillä, välillä Ilmajoella ja 1500-luvun lopulta Lapualla. Käräjiä pidettiin vanhastaan ilmeisesti nimismiehen talossa, ensin Tuomaalassa, sitten 1620-luvulta Härsilässä ja vuodesta 1699 Hantulassa.[9]

Oikeudenkäytön loukkaamattomuutta varjeltiin käräjärauhalla, minkä nojalla häiritsijöitä sakottiin. Tarkka järjestyksenpito olikin tarpeen, sillä käräjien aikana käräjäväki nautti monesti runsaalaisesti olutta tai väkeviä. Erotettiinpa vuonna 1686 kauhavalainen lautamieskin määräaikaisesti, kun joi "itsensä niin juovuksiin, ettei milloinkaan tiedä, mitä oikeudessa käsitellään".[10]

Vanhempina aikoina erityisesti kruununvoudin asema oli käräjillä keskeinen. Hänet alkoi 1680-luvulta lähtien korvata nimismies, josta tuli kruunun keskeinen edunvalvoja. Ainakin 1600-luvulla käräjien toimintaa kävi ajoittain valvomassa myös maaherra tai joku hänen lähettämänsä lääninhallituksen virkamies.[11]

Erkki Lehtinen on arvioinut käräjien selvinneen hyvin laajoista oikeudellisista ja hallinnollisista tehtävistään. Totuus saatiin ainakin 1600-luvulla yleensä julki. Valan voima oli suuri, sillä sielun autuuden vaarantavaa väärää valaa varottiin antamasta. Raskaimmissa rikoksissa oma vala ei edes riittänyt, vaan tarvittiin 11 miestä vannomaan syytetty vapaaksi.[12]

Kihlakunnanoikeus muutoksessa

Kihlakunnanoikeudet jatkoivat toimintaansa vuosisatojen ajan. Keskeiset toimintaperiaatteet pysyivät samoina. Muutospaineet alkoivat kuitenkin kasaantua 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kihlakunnanoikeudet rahoittivat oman toimintansa 1970-luvulle saakka, jolloin ne siirtyivät oikeusministeriön rahoituksen piiriin. SIihen asti kihlakunnantuomari oli oikeutettu sportteleihin, erityisiin palkkioihin pöytäkirjoista, lainhuudoista ja kiinnityspäätöksistä. Näillä tuloilla maksettiin henkilökunnan palkat ja toimitilojen vuokrat. Kihlakunnantuomareiden lisäksi tuomiokuntiin alettiin palkata myös käräjätuomareita.

Käräjien jumalanpalvelus poistui vuonna 1971.[13] Vuonna 1981 kihlakunnanoikeudeksien toiminta muuttui ympärivuotiseksi. Samalla käräjät vanhassa muodossaan loppuivat, ja termikin poistettiin lainsäädännöstä paitsi yhdyssanojen alkuosana.[14]

Käräjäoikeudet vuodesta 1993

Valtakunnallisessa alioikeusuudistuksessa vuonna 1993 kihlakunnanoikeuksiin ja vanhoissa kaupungeissa toimineisiin raastuvanoikeuksiin perustunut järjestelmä yhtenäistettiin. Niiden sijaan perustettiin käräjäoikeudet, joiden päällikkönä toimi laamanni.[15]

Siten Lapuan kihlakunnanoikeus muuttui 1993 Lapuan käräjäoikeudeksi. Sen toimialue säilyi entisellään. Oman käräjäoikeuden saamista edelsi laaja lobbaus, jossa Lapuan puolesta puhui mm. oma kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Uudistuksen yhteydessä perustettiin toinen istuntopaikka Alajärvelle.[1]

Kun alioikeuksien määrää supistettiin voimakkaasti 2000-luvulla, Lapuan käräjäoikeus lakkautettiin ja siirrettiin Kauhavan käräjäoikeuden tuomiopiiriin vuoden 2005 alusta. Lapualla säilyivät silti oma kanslia ja istuntopaikka.[2]

Vuoden 2010 alusta käräjäoikeuksien määrää supistettiin edelleen 27:ään. Nyt Kauhavankin käräjäoikeus joutui lakkautuslistalle . Samassa yhteydessä Lapuan kanslia ja istuntopaikka loppuivat.[3]

Vuoden 2010 alusta Lapua on kuulunut Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Sen keskuspaikkana on Seinäjoki.

Julkaisuhistoria:

17.7.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tuntematon joukko Kiviristin muistomerkillä

Logot